Lasseartihkal Sámi skuvlahistorjá 3-girjái. Davvi Girji 2009.
 Magne Ove Varsi
|
Dát artihkal guovtti jearahallamiin prentejuvvui Sámi Áigi-aviissas 24.10.1980. Journalista Magne Ove Varsi lea riegádan 1959:s ja bajásšaddan Deanus, gos son lea vázzán Sirpmá skuvlla ja Sieiddá nuoraidskuvlla. Sus lea Kárášjoga gymnása ja journalistaoahppu Oslos. Son lei bargan journalistan Sámi Áiggis ja NRK Sámi radios, lea álggahan ja jođihan sami journalistaoahpu, jođihan Sámi Journalisttaid Searvvi ja jođihan Gáldu - álgoálbmogiid diehtojuohkinguovddáža. |
Deatnogatti Sámiid Searvvi mánaidgárdi lea bures doaibmamin, ja lea dan dahkan jo beannot mánu. Gárdi lea dán jagi vuos Sirpmas, muhto gálga ođđajagis fárret Fanasgieddai. Das leat 13 mána geat beaivvalaččat leat gárddis, ja sis lea bealli sámegielagat ja nubbi bealli dárogielagat. Muhto gárddis lea váldogiellan sámegiella, ja mánat galget maid sámi gultuvravuođu doppe nannet. Ulbmilin lea maiddai dárogielat mánaide sámegiela oahpatit. Gárddis leat golbma bargi ollesvirggiin, ja ekonomalaččat dan Geavateaddji- ja Hálddatusdepartemeanta doarju. Dat lea vuos dušše geahččalanlágadussan ásatuvvon, muhto doaivva leat ahte šadda bissovažžan Deanu gieldda vuollai. Doaimmainis gárdi álggii čakčamánu vuosttas beaivvi dán čavčča, ja dál jo orru čájeteamen buriid bohtosiid.
 Máret Guhttor, 1994
|
- Álgu dán mánaidgárdai bođii das go diibma Deatnogátti Sámiid Searvvis barggaimet sierra sámi skuvlakreatssa oažžut Deanu gildii. Vudolaččat go dainna áššiin bargagođiimet, de fuomašeimmet ahte vánhemat ja oppanassii servvodat gáibidit menddo olu skuvllas otne. Si dáhttot ahte skuvla galga nahkašit mánaid dahkat guovttegielalažžan. De mi jurddašeimmet ahte livččii riekta skuvlla veahaš diekko veahketit. Ja dan sáhttit dahkat nu ahte árat bargagoahtit mánaiguin vai sis eatnigiella nanosmuvva ovdal skuvlaagi. Dás smiehtaimet ovdaskuvlamánaid birra ja mo singuin bargat. Čoavddusin gávnnateimmat sierra sámi mánaidgárddi. Marit A. Solbakk Fanasgiettis lea Deatnogátti Sámiid Searvvi mánaidgárddi áššemeannudeaddjin, ja son muitala Sámi Áigai ahte mánaidgárdi galga guovllu vieruid mielde jođituvvot. - Dat i galgga leat amas sadjin mánaide, muhto čuovvut birasgotti dáviid. Mánat galget maid sámi vieruid ja gultuvrra oahppat. Eatnigiella lea váldogiellan gárddis. |
- Makkar ulbmilin gárdi barga dárogielat mánaiguin?
- Si galggašedje beassat sámegiela oahppat. Dutkamat leat čájetan ahte mađi árat mánna nuppi giela oahppagoahta, dadi gievrrat son šadda dan gielas. Muđui si ohppet seamma maid sámegielat mánat ge.
- Váttisvuođat leat čuožžilan go nu stuorra oassi dála mánaidgárddi mánain leat dárogielagat. Maid dáiguin áigubehtet bargat?
- Mi leat dieid váigatvuođaiguin hui olu bargan. Namalassii lean mun Allaskuvllas Álateajus fitnan hálešteamen skuvlla mánaidgárdeoahpateaddjisurggiin. Doppe jearatadden maid mi galgat bargat amas sámegiella vuoittatallat mánaidgárddis. Mi leat gáibidan ahte Allaskuvlla Sámi Oahpahusráđiin ovttasráđiid galga lágidit gurssa sidjiide geat sámi guovlluid mánaidgárddiin barget vai si besset háleštit ja pedagogain ja fágačehpiin veahki ja oaivadusaid bivdet mo beaivvalaš homma doaimmatit. Si galggašedje de oahppat mo sáhttet bargat vai sámegiella loahpalaččat vuoita ja ceavza mánaidgárddiin. Doaivvun diekkar gursa boahta johtui giđđii.
- Geas lea ovddasvástadus mánaidgárddis?
- Makkar oktavuohta gielddain lea?
- Deatnogátti Sámiid Searvi vástida doaimma ovddas, ja searvvi geatnegasvuohta lea čuovvut mielde ja dárkkistit ja dágutit ahte váldoulbmilat čuvvojit. Searvi lea dieđus maid dan olis váldan Allaskuvllain oktavuođa.
Marit A. Solbakk muitala viidaseabbot ahte vášttisvuođat dárogielain vuhttojit, muhto vuhtto dat ge ahte samegiella ovdana. Dárogielat mánat ohppet dárogiela. Dát bođii ovdan maŋimuš vánhenčoahkkimis go vánhemat buriin movttain muitaledje ahte mánat lávlot sámegilli ja juiget maid. - Eat mi sáhte vuordit ahte mánat fahkkestaga sámegiela ohppet. Muhto jus čuvvot sámi mánaidgárddi moadde jagi, de čehppot si aŋkke ja ohppet dan loahpalassii. Go birasgoddi lea nu čielga sámi, de dat maid adda vejolašvuođaid.
- Mo ekonomalalaččat joditehket gárdii?
- Mi leat Geavateaddji- ja Hálddatusdepartemeantta mánaidgárdegeahčcalanlágadussii beasan mieldi. Departemeanta lea váfistan min ruhtadilli dán jagi olggos measta čuđiin proseanttain. Muhto departemeanta gáibida maiddai ahte gielda lea fárus ekonomalaččat, seamma dahka gieldda mánaidgárdelávdegoddi. Gielda lea lohpidan midjiide ruđaid viessoláigui ja vuodjimii.
- Olu máksa gárddi jođitit?
- Dán jahkebeale máksa badjelaš 100000 ruvnnu, dat lea fárus golut jođiteapmai ja biergasiidda maid šaddat oastit. Biergasat leat buot divrasepmoset. Dal hui fargga fertet boahtti jagi ovddas ohcat doarjagiid vai gárdedoaibrna váfistuvvo. Gárdi lea dušše geahččalanlágadussan boahtan, ja mi fertet juohke jagi gearjidit ođđasit ruđaid jus Deanu gielda i váldde gárddi badjelasas.
- Lea bat doaivva oažžut dán bissovažžan?
- Lea várra. Mi leat álggus jo departementii muitalan ahte dáhtošeimmet gieldda vuollai dán. Sámiid Searvi ja gárddi stivra lea bargamin dan badjelii ahte gielda válddašii gárddi vuollasis. Muhto gielda i leat maidige vuos cealkan, eat ge mi ge leat iskan dan. Muhto gáttan moatti jagi geažis galggašii gielda sáhttit dan dahkat go mi leat biergasiid oastan. Dalle gárta gárdi viehka hálbin gildii.
- Makkar oktavuohta gielddain lea?
- Doaivvun dan buorrin. Muhto álggus gielda i háliidan válljet áirasa gárddi stivrii go go gielda halddatus lei evttotan ahte gielddas i galgga leat makkarge dahkamus gárddiin. Muhto dán anan mun hálddatuša sivvan go measta áššebáhpariid ledje čiehkan.
Mii fertiimet muhtun ovdagottamiellahttui báhpariid doalvut val son ášši duvda ovdan. Duohtavuohta han lei dat ahte gieldda dearvvasvuođalávdegoddi, buollinbearraigeahčču ja mánaidgárdelávdegoddi ledje cealkamušaid dan hárrai buktan. Ja departemeanta lei maid čállan breava gildii dán birra. Ja nu i sáhttan gielda botnjasaddat eret áššis, Marit A. Solbakk muitala.
Mánaidgárddis lea sierra stivra mas Deatnogátti Sámiid Searvvis lea áirras, vánhemiin okta, gielddas okta ja bargiin okta. Gárddis leat golbma bargi, hoavda, veahkki ja hárjetaddi.
 Britt Guttorm Gaup ja mánát cápmet suinniid
|
- Mi jođitat mánaidgárdamet sámegillii, ja vuođđun dan bargui lea mánaid ruoktobirasgoddi. Mi geat bargat dás geahččalat mánaiguin hommat nu ahte si min daguin ohppat sámegiela sátneriggodaga ja guovllu gultuvravuođu. Muhto čabočielggas lea ahte mi fertet vuos mánáide mánaidgárdedáviid oahpatit go dáppe i leamaš goasge ovdal dákkar ásatus. Sámegielagiid giela viggat nannet, ja dárogielagiidda fas dan oahpatit. Dás lea deaŧalaš maiddai dárogielagiidda addit buorre oainnu sáme-gillii ja sátni gultuvrii. Dán muitala Deatnogátti Sámiid Searvvi mánaidgárddi hoavda, Britt Guttorm Gaup, gárddi beaivvalaš doaimma hárrai. Gárdi lea bures boahtan johtui, muhto das leat ain soames váigatvuođat. - Mi leat easkka sámi mánaidgárddi huksemin geađgejuolggi vuos bidjamin. Ja das váilot sámi duhkorasat, biergasat, gaskaoamit ja girjjit maid mánat dárbbašit. Daid i leat oalle healpu háhkat, Guttorm Gaup lohka, muhto mi leat duojariid ohcamin geat máhtašedje árbevirolaš stohkosiid duddjot midjiide. |
- Makkar duhkorasaid vikkatat?
- Diehttelas stohkosiid maid sámi mánat áiggiid čađa leat geavatan, muhto mat oddá áiggis eambbo ahť eambbo leat jávkan. Dasto váillatat maid bardingovaid dahje budaldanspealuid (puslespill) main leat dáppe guovllu govat. Dáta budaldanspealuin han leat dušse amas birasgottiid govat, ja sámi mánat eai dovdda daid. Jus mi galggaseažžat duhkorasaid oppa fidnet ge, de fertejit maid sámi duojarat eambbo dáid berostišgoahtit ráhkadit.
- Mo leat dát manaidgárdi dáža gárddiid ektui?
- Na mis lea dieđus sámegiella ja sámi gultuvra vuođđun, ja dát lea oaivvilduvvon vuosttažettiin sámi mánaide fálaldahkan. Dasto lea dát gárdi min bargiid duohkin, dat šadda ja ovdana min mieldi. Viidaseabbot dát gárdi i leat ásatuvvon vánhemiid dihtii, nugo dávalaččat dážaid gaskkas, muhto mánaide. Dáža mánaidgárddiin iea buot mealgat álkkit go mis. Dain leat doarvai biergasat ja gaskaoamit, dat eai leat mis.
- Mi lea din ulbmilin barggadettiineadet mánaiguin?
- Ulbmilin lea mánaide fálaldaga addit maid eai dávalaččat ruovttuineaset oaččo. Sosialalaš servvoštaddan lea deaŧalaš, ja dan ožžot mánat go olusat ovtta sadjai besset. Vánhemiidda diehttelas maid leat geahppasit go mánat leat dáppe min luhtte. Muhto mi fertet álo muittusteamat atnit ahte i buot mánaide leat dat bestojupmi go mánaidgárddis leat. Mánna ferte mearridit goas dohko háliida ja goas i hálit. Mun ieš gal oaivvildan mánaid i berrešii juohke beaivvi mánaidgárdai bidjat. Si sáhttet johtilit dolkat. Ja min mánaidgárddis lea nu ahte vánhemat eai juohke beaivvi sádde mánaideaset deikke. Nuppelohkai go leat mánat ovtta sajis, de lunddolaččat garta riedja ja šuddideapmi. Dat sáhtta vahagin čuohcit mánnai jus ovttatlahkai lea olu eara mánaid sisti.
- Makkar ahkasaččaide lea det gárdi?
Mi váldit deikke mánaid geat leat 3 jagi boarrasat ja gitta skuvlaahkai. Dál leat mis 13 mána, ja sullii bealli sis leat dárogielagat.
- Bukta go váttisvuođaid go lea sámi mánaidgárdi ja liikka lea nu olu dárogialet mánat dáppe?
- Máŋgii, jo. Muhto eat mi sáhte sin eret bidjat. Mi iskat buoramus lági mieldi sámegiela sámegielat mánaide hállat. Vastidat dieđus maid dárogillii jus mánna dan giela geavata. Dát lat midjiida lossat go diehtit ahte mánnai berre hállat su álgogiela. Danne lea ge nu hirpmus deaŧalaš ahte vánhemat mánaid movttidahttet sámegiela oahppat, ja maiddai gozitit sin giela vai ovdana. Dalle lea midjiide sakka álkkit sidjiide sámegiela oahpatit.
- Vuohtibehtet go ovdaneami?
- Jo, dan gal dahkat. Ja dat movttidahtta min issorasat sin bargat viidaseabbot. Dárogielat mánaid vánhemat muitalit ahte sin mánaid giellageavateapmi ja áddejupmi áhtana beaivvas beaivai. Ja dat čájeta ahte min vuohki lea buorre.
- Gos guovllus mánat bohtet?
- Mis leat dán jahkabeali vuos aivve Sirpma guovllu mánat. Alggus leimmet váldan maiddai Fanasgietti ja Buolbmat mánaid deikke. Muhto de šadde menddo olusat. Mánnai muđui i leat nu vuogas guhka mátkki su fievrridit mánaidgárdai. Si dolkat johtimis. Ja dát mánaidgárdi lea jurddašuvvon mánaid lusa boahtit, eai ge mánat galgga min lusa boahtit. Boahtti jagis fárret Fanasgieddai, Britt Guttorm Gaup dadja.