Oslogielda iska skuvladárbbu sámegiel oahpahussii

Lasseartihkkal Sámi skuvlahistorjá 6-girjái. Davvi Girji 2012.

Bibi Vance:

Oslogielda iska skuvladárbbu sámegiel oahpahussii

Bibi Vance, alias Berit Johnskareng
(Govva luoikan Berit Johnskareng)

Dát artihkal prentejuvvui 15.10.1982 Sámi Áiggis.

Čálli, gii dalle gohčoduvvui Bibi Vance, lea eanet dovddus namain Berit (Bibi) Johnskareng. Son lea riegádan 1947:s. 9-jagáš vuođđoskuvllas Kárášjogas son ii ožžon makkárge oahpahus sámegielas. Dan oaččui easká go dan maŋŋá váccii Sámi álbmotallaskuvlla. Bibi lea vázzán dálueamitskuvlla Álttás, gymnása Bøs, Telemárkkus ja Stabekk dállodoallo-oahpaheaddjiskuvlla. Maŋŋil son lea lohkan sámegiela gaskafágadássái. Son lea oahpahan Sámi álbmotallaskuvllas dállodoalu, dráma ja sámegiela. Kárášjogas lea maiddái oahpahan sámegiela ee. ovdakurssas oahpaheaddjioahpu várás. 1982 rájes son lea orron Oslos, gos lea oahpahan sámegiela sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Dasa lassin son lea čállán máŋga oahppogirjji sámegiela nubbin giellan várás.

Oslo sáhtta šaddat Norgga vuosttamuš gieldan dajahus sámiguovlluid olggobealdi mi guorahallagoahta dárbbu sámegielat oahpahussii. — Mon áiggun ávžžuhit geahččalit iskat ja gártet dárbbu sámegiel oahpahussii Oslos, dajai Osio vuođđoskuvlla inspekteura, Kåre Laurdal, Asta Baltoi Kárašjogas eret.

Asta Balto manai skuvlahoavdda kántuvrii go i lean ožžon sámegiel oahpahusa algasis (bárdnasis), Piera Ándarassii. Son vázza nuppi luohkas Korsvoll skuvllas Oslos.
Dalle go Asta Balto arra čavčča ozai sámegiel oahpahusa algasis, lei skuvla dáhtolaš dan addit, muhto čujuhii ahte diibmoressursaid ja oahpaheaddjiid gullet skuvlahovdii háhkat. Ohcamii vástidii skuvllakántuvra ahte gánda sáhtta oažžut sámegiela guokte diimmu vahkkui, muhto ahte si eai nagot háhkat oahpaheaddji.

«OSLO HEHTTE SÁMIID VÁLDIMIS OAHPU»

— Dát i gusto dušše mu mánnai. Váttisvuodat deaividit buot sámi vánhemiid geat bohtet Osloi, dajai Asta Balto.
— Sámi vánhemat badjelgehččojit roavat go biddjojit ieža ohcat ja gávdnat oahpaheaddjii, ja go eai leat várrejuvvon ressurssat sámegiel oahpahussii. Jos Oslo gielda i atteš áđat fálaldaga sámemánaide, de hehtte gielda min sámi vánhemiid váldimis oahpu Oslos. Ja das rihkku prinsihpa mi dadja ahte buohkat galget oažžut seamma vejolašvuođaid oahpu váldit Norggas, logai son.
— Ovddit jagiid válddii muhtun sámi oahpaheaddji joatkkaoahpu Oslo universitehtas. Su alga guhte máhtii dušše sámegiela, galggai skuvlii álgit, Muhto gánda i ožžon oahpahusfálaldaga, ja vánhenguovttos fertiiga su bidjat beaiveruktui ja maŋidit skuvlii álgima dassažii go bearaš fas máhcai dávaš, muitalii Asta Balto.

«OSLO BARGAN EAMBBO GO LEA BÁGGU»

— Mi dagaimet eambbo go mis livččii lean bággu go almmuheimmet eatnigiel virggi rabasin diibma. Muhto eat mi ožžon ovttage ohcci, muitalii fas amasgielat mánaid áššemeannudeaddji, Gro Standnes, gi imašta manne sámi vánhemat leat nu hujut gáibideamis sámegiel oahpahusa mánaidasaset. Son lea golmma jagi áigodagas dušše ožžon golbma ohcama sámi vánhemiin geat leat hálidan eatnigiel oahpahusa mánaidasaset.
Diibma oaččui okta sámi oahppi sámegiel oahpahusa Ruseløkka skuvllas, muhto dalle fertii skuvla ieš skáhppot oahpaheaddji.
Go mi fal beare sáhttit duođaštit dárbbu, de leat vuoddoskuvlla lágas čielga njuolggadusat mat addet sámemánaide vuoigatvuođa eatnigiel oahpahussii, dadja Kåre Laurdal. — I leat goassi ge suokkarduvvon galle sámi Oslos asset ja galle vánhema dáhtošedje sámegiel oahpahusa mánaidasaset, logai skuvlainspekteura, gi i ane veadjemeahttumin ahte Oslo lea Norgga stuoramus sámiid gávpot.

VEAHKKIN DÁRBBU ALMMUSTAHTTIT

— Jos di sáhttibehtet veahkehit min dárbbu oažžut ovdan, de lea vejolaš dieđihit ahte dáppe addo oahpahus sihke sámegillii ja sarnegielas, dajai son Asta Baltoi.
- Uhcimus logi oahppii sáhttit ásahit sierra kretsa. Jos Oslo čájehuvvoš leat sámiguovlun, dárkkuha dat vuođđoskuvla lága mielde ahte dárogielat mánat maiddai sáhttet oažžut sámegiel oahpahusa jos hálidežžet dan. Skuvlalágas daddjo ahte mámin sámeguovlluin lea vuoigatvuohta sámegillii eatnigiel oahpahussan dahje nubbin giellan, logai Kåre Laurdal.

Geográfalaš bieđggusvuođa geažil oaivvilda son ahte okta bissovaš oahppobáiki mas leat oahpaheaddjit ja oahpponsavvut čohkkejuvvon ovtta gáhtu vuollai livččii eanemus ekonomalažžan. Dasto livččii vel vejolaš bargat ovttas vánhemiiguin, ja dat lea áibbas dárbbašlaš go galggai buori skuvlabirrasa ráhkadit. Skuvlaetáhta lea ožžon buriid dovddidusaid bissovaš oahpobáikkiin jugoslavalaš ja japanalaš mánaide gos vánhemat leat guovddažis.

4—5000 SÁMI OSLOS

— Mon áiggun ášši bidjat ossodaga ovdii ja doaivvun skuvlahoavdaetáhta meannudit ášši duođas, dajai oahpahus inspekteura, gi oaivvilda lunddolažžan dárbugárten barggus váldit oktavuođa Sámi oahpahusráđiin ja Oslo Sámiid Servviin. Maiddai sámi medijat berrešivčče váldot fárrui dieđihan bargui áššis. Otne ásset Oslos sulli 4—500 sápmelačča.

Sámi skuvlahistorjá 6