Sámi skuvlahistorjá - 3/4 - Girjjeárvvoštallan áigečállágis Sámis nr.8, juovlamánnu 2010

Harald Gaski:

Sámi skuvlahistorjá 3-4

Sáhttá dál jo dadjat ahte Sámi skuvlahistorjjá-ráiddu doaimmahus duođaid ánssáša buot dan rámi maid sáhttá oažžut! Váldodoaimmaheaddji Svein Lund ovttas mieldoaimmaheaddjiidisguin Elfrid Boine, Siri Broch Johansen ja Siv Rasmussen lea dahkan imponerejeaddji barggu prošeavttain. Vaikko das leamaš sihke dát ja duot vuostegieđageavvan, de ii doaimmahus ii ge sin lágádus, Davvi Girji, leat vuollánan. Dál leat jo ilbman njeallje girjji ráiddus, ja ain lea vuordagis guokte vel. Dákkár assás girjjiid dábálaččat almmuhit stuorra dutkanprošeavttaid boađusin, muhto Sámi skuvlahistorjá ii oppa leat ge ruhtaduvvon dutkanprošeaktan. Doaimmahusjoavkku konseapta ii heive dán áigásaš gáržžes dutkandoahpaga meroštallama siskkobeallái, go das eai iđe dušše dutkanbohtosat, muhto dasa leat maiddá váldon mielde beaivválaš muitalusat ja olbmuid priváhta vásáhusat iežaset skuvladilis. Dan dihtii gártá prošeakta baskásii dahje, aistton dárogiel dajaldaga, gahččá guovtti stuolu gaskii. Dat leamaš sihke ovdamunnin ja heađušteaddjin prošektii. Ovdamunnin danin go dat lea dan geažil šaddan eanet priváhta ja persovnnalaš duođašteaddji almmuhussan ii ge dušše neutrála ja nghč. objektiivva čielggadus, ja gis heađušteaddjin juste seammá siva dihtii, ahte prošeakta lea iešguđet ge sámi guovlluid iežaset skuvlahistorjjá, ii ge nu olu miehtá Sámi oktasaš skuvlahistorjá.

Dán čállosis in smiehta árvvoštallat ráiddu eaŋkilartihkkaliid, vaikko dan maid sáhtášii dahkat, muhto dán vuoro mus baicce lea miella čállit eanet oppalaččat Sámi skuvlahistorjjá prošeavtta birra, nugo dat leamaš dán rádjai. Dan lea vejolaš dál dahkat go njeallje girjji leat almmuhuvvon. Gáržžideapmi fáttá hárrái mii čuovvu das go bidjá man nu namahusa historjjá ovddabeallái, dego dás skuvla-, addá vejolašvuođa konsentreret unnit osiide dan sadjái go olles našuvnna historjjá ovdanbuktit, muhto nuppe beales dat sáhttá maiddá váikkuhit dasa ahte eksisterejeaddji ráját ja erohusat nannejuvvojit. Go omd. Lars Ivar Hansen ja Bjørnar Olsen čáliiga sámi historjjágirjji, de soai loktiiga sámi-doahpaga dakkár abstrakšuvnna dássái ahte lei vejolaš čállit olles sámi guovllu birra almmá dagakeahttá erenoamážin omd. mátta-, julev-, mearra- dahje eará sámi guovlluid dahje geografalaččat mearriduvvon etnografalaš meroštallamiid. Mun ge lean iskan iežan girjjálašvuođahistorjjágirjjážiin geavahit ja deattuhit sámi oktasaš historjjá dainna vuođuštusain ahte mis lea eanet mii čatná oktii min historjjá go mii earuha dan. Oažžu áinnas gohčodit dan vaikko essensialiserejeaddji pan-sámi viggamuššan, muhto goittot ge dan ulbmil lea giehtadallat sámi našuvnna sullii seammá vuogi mielde go omd. ahte Norgga girjjálašvuođa historjá čállošii olbmuid gullevašvuođa mielde gielalaččat ja čearddalaččat.

Sámi skuvlahistorjá lea čohkken hirpmástuhtti ollu dieđuid, mat ovddosguvlui šaddet sihke divrras ja ávkkálaš dávvirin juohkehažžii gii hálida oahpásmuvvat vánhemiiddis ja ovdavánhemiid skuvladillái. Juste dan dihtii lea dat oassi mii dagaha ahte prošeakta ii leat dutkan, erenoamáš mávssolaš. Persovnnalaš muitalusat ja olbmuid iežaset vásáhusat dahket lohkama miellagiddevažžan, ja berrešedje oalgguhit sihke girječálliid ja filbmadahkkiid fuomášit makkár rikkis materiála dát čoakkáldat lea dahkat das fiktiivvalaš joatkamuitalusaid.

Lea maiddá dehálaš muittuhit ahte Sámi skuvlahistorjá ii ilmma dušše girjeráidun, muhto maiddá neahtas: http://skuvla.info. Das leat dievva lassidieđut mat dahket prošeavtta multimediálan. In imaštivčče oppanassii ge jus olles hommá dahkkošii intermediálan ge, nu ahte lohkkit beasašedje kommenteret áššiid, muhto dasa gal várra gáibiduvvošedje eanet persovdnaresurssat. Mun goit sáhtan dovddastit ahte lean ájahallan máŋggaid tiimmuid neahtas, ja lean logadan sihke aviisačállosiid, álggaheaddji oahpponeavvohistorjjá (mii dieđus fágagirjjálaš searvvi jođiheaddjái lea erenoamáš miellagiddevaš), rikkis arkiiva- ja dokumeantadieđuid, báikenammalisttuid ja dieđus ge girjjálašvuođalisttuid. Introdukšuvnnat prošektii leat viđa gillii; dáro-, ruoŧa-, suoma-, eŋgelas- ja ruoššagillii. Prošeakta hálida juksat guhkás.

Sámi skuvlahistorjá 1 ilmmai jo 2005, ja nr. 4 gis mannan čavčča, de prošeavttas leamaš jo viđa jagi ávvudeapmi. Dat prošeakta lea buktán nu olu materiála albmosii ahte áinnas oččošii joatkit vel ođđa vihtta jagi, muhto lea várra ballamis ahte bargit váibbašedje dan dihtii go leamaš unnán ruđalaš doarjja dán dehálaš hommái. Vaikko vel ádden ahte Norgga dutkanráđis leat doaŋggi doarjut dákkár prošeavtta (geahča eanet vuollelis), de lea sakka imaštahtti ahte Oahppodepartemeanta ii juollut ruđa dasa, ja áibbas áddetmeahttun jus leš duohta nugo doaimmahusgoddi čállá, ahte departemeanta njulgestaga lea gieldán iežas direktoráhta (ge) doarjumis Sámi skuvlahistorjjá.

Mun namahin álggadettiin ahte Sámi skuvlahistorjá mealgadii lea dutkanprošeakta, muhto seammás go dan dajan, de ferten maid deattuhit ahte jus livččii lean buhtes dutkanprošeakta, de das livčče dalle lean muhtun áššit maid livččii fertet dárkilebbo vihkkedallat. Dalle livčče dárbbašuvvon eanet syntetiserejeaddji artihkkalat mat čatnet oktii iešguđet ge guovlluid rapporttaid. Nu go dál leat girjjit, de dat addet buori gova das mo olbmot persovnnalaččat leat dovdan diliid, muhto lohkkiide fállojuvvojit vuosttažettiin dušše dievva ovttaskas govat, dain váilot duot čohkkejeaddji govat olles joavkkus. Sámi skuvlahistorjá dálá hámis lea sámiid skuvlahistorjá dan geažil go olbmot muitalit iežaset historjjá, muhto báhcá lohkki iežas duohkái čohkket visot guovlluduođaštusaid oktan muitalussan. Dát lea dieđus čielga válljen maid doaimmahusgoddi lea dahkan, ja mii váikkuha dasa ahte ráidu šaddá stuoris danin go sápmelaččain gal lea olu muitaleamoš iežaset skuvllaáiggi vásáhusain. Oktiibuot buot muitalusain mii oaidnit ahte leat olu ovttaláganvuođat miehtá Sámi, muhto dattege dat Sápmi mii presenterejuvvo, šaddá hui bieđgguid ja lokál-orienterejuvvon dan sadjái go fállat stuorit ovttastahtti gova sámi našunála skuvlahistorjjás. Mun eahpidan omd. ahte livččii vejolaš čállit Norgga skuvlahistorjjá mii lea juhkkojuvvon seammáláhkai go dát girjeráidu, ahte iešguđet ge guovlluid historjá oažžu nu stuorra fuomášumi ja dat mii guoská olles álbmogii báhcá lohkki háldui geassit oktii – našuvdnahuksen vs. lokála fragmentarisma.

Mun in čále dan moaitámuššan, dušše registreren dihtii ahte ná lea šaddamin dát veršuvdna Sámi skuvlahistorjjás. Lea vejolaš ja miellagiddevaš jurddašit eará veršuvnnaid, almmá heajuštalakeahttá dan maid lean lohkan. Ii dat mearkkáš dan ge ahte árvvoštalli easkka maŋŋil go prošeakta jo lea gárvánišgoahtimin buktá oaiviliid das mo dat ii livčče galgan leat – dát baicce leat fuomášumit mat vulget girjjiid logadettiin, ja maid ii livčče sáhttit čállit ovdal go ráidu lea ollen dan muddui go dál lea. Dat maiddá mearkkaša ahte doaimmahusgoddái ain lea vejolašvuohta dahkat oktiigeassi ja čohkkejeaddji artihkkaliid maŋimuš girjái. Dat čanašii prošeavtta oktii, go vuosttas girjjis han ledje iskamat dan guvlui ahte čálihit sámi oktasaš skuvlahistorjjá. Viiddis materiálas mii lea čoagganan duođaid sáhtášii ráhkadit buriid oktiigeassi artihkkaliid sámi skuvlahistorjjá birra, muhto dasa ahte dan dahkat gáibiduvvojit sihke persovnnalaš ja ruđalaš resurssat maid Sámi skuvlaprošeakta dađebahábut ii leat ožžon, ii dutkan- ii ge skuvlaeiseválddiin.

Lea duođaid imaštahtti ahte ii oahppodepartemeanta (ii ge "sámedepartemeanta") leat atnán dán prošeavtta doarjunveara. Sii han goittot eai sáhte šat ballat das ahte čiegusvuođat lebbejuvvojit álbmoga ovdii – go mii goit dál diehtit ahte dáruiduhttinviggamuš ii lihkostuvvan, dat baicce čanai sápmelaččaid eanet oktii ja láhkásis lei mielde bohcidahttimin dan lihkadusa mii áiggi mielde vejii ásahit sierra sámi skuvllaid (dan muddui go mis sisdoalu dáfus vel leažžá ge sierra sámi skuvla?). Juste sámi skuvllaid sisdoallu – mi dahká dahje dagašii skuvlla sámi skuvlan – lea ášši mii báhcá veaháš linjáid gaskii, danin go eanáš čállit čujuhit jogo váilevaš oahpahussii dahje ahte oahpahus ii oppa fállon ge, de die maiddá livččii ášši maid čuovvulit ráiddu maŋimuš guovtti girjjis. Vai dáidá prošeakta nu jo sturron ahte šaddá vel okta čihččet girji dasa, mii de easkka čohkke ja analysere, veardida ja buohtastahttá, ja loahpalaččat ráhkada oktasaš, miehtá-Sámi skuvlahistorjjá. Dahje soaitá ahte livččii buorre jurdda ráhkadit muhtunlágán "best of"-čoakkáldaga olles ráiddus sihke sáme- ja dárogillii mása čálášii vudolaš introdukšuvnna mii geassá oktii dan maid ráidu lea buktán ovdan, ja seammás veardádallá makkár hástalusat ain leat ovdal go oažžut dievaslaš sámi skuvlahistorjjá. Go geađgejuolgi maid Lund gázzi leat ceggen, lea nanus ja gierdá eanet ja ođđa huksejeaddjiid ge. Vare dasa livčče eatnagat! Giitu dán rádjái barggudet ovddas ja lihkku ain ovddosguvlui!

Kommentára doaimmahusas

Doaimmahus lea ilus go Harald Gaski lea čállán nu buorre ja konstruktiiva girjeárvvoštallama. Mii áigut vuđolaččat ságastallat su kritihka ja evttohusaid birra.
Muhto dađe bahábut lea šaddan unna meattáhusaš árvvoštallamis, ja ovttasráđiid Gaskiin mii leat gávnnahan ahte mii háliidit čilget ášši.
Lea riekta ahte sihke Oahpahusdepartemeanta/Máhttodepartemeanta ja Oahpahusdirektorahta lea hilgon doarjamis girjeprošeavtta. Muhto ii leat vuođđu cealkit ahte departementet lea njuolggestaga instrueren direktorahta dán áššis. "Sámedepartemeanta" mas lea molssašuddi namat, lea hilgon doarjamis 1, ja 2, girjji, muhto lea addán doarjaga 3. girjái. Meattáhusa dihtii ii sáddejuvvon dan departementii ohcama go ráhkadeimmet 4. girjji.

Svein Lund
váldodoaimmaheaddji

Sámi skuvlahistorjá 4 - álgosiidu