Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3 Davvi Girji 2009.

Álggahus:

Duoddaris olggumus lássáide

Sámi skuvlahistorjjá vuosttaš girji lei measta dušše vuođđoskuvlla birra, ja nubbi girji fas buorremuddui joatkkaskuvllas. Dán háve mii álggos guorahallat mánáidgárddi, mas maŋimus logijagiin lea leamaš dehálaš rolla sámi giella- ja kulturoahpahusas. Dan maŋŋá boahtá stuora oassi mas guorahallat vuođđoskuvlla ovdánahttima muhtin válljejuvvon suohkaniin. Loahpas leat muhtin artihkkalat giela dili birra skuvllain.

Mánáidgárdi – amas áhta vai gaskaoapmi ealáskahttimii?

Mii lea mánáidgárdi leamaš sámi servodahkii – amas áhta vai gaskaoapmi sámi giela ja kultuvrra ealáskahttimii? Vai goappašagat?

Norggas leat mánáidgárddi ruohttasat gitta 1800-logi gaskkamuttu rájes, muhto sámi guovlluin eai álggahuvvon vuosttaš mánáidgárddit ovdal birrasiid 1970. Mánáidgárddis ii leat danin seamma guhkes árbevierru dáruiduhttingaskaoapmin go vuođđoskuvllas lea. Vuosttaš mánáidgárddit sámi suohkaniin ceggejuvvojedje dattetge dáža málle mielde, dárogiella ja dáža kultuvra vuođđun. Dáruiduhttinpolitihkka lei dan áigge geahpeduvvome ja ii ádjánan guhká ovdal go guovlluin gos sámegiella lei nannoseamos, ledje mánáidgárdefálaldagat main sámegiella lei váldogiellan. Maŋŋil ožžo maiddái eambbo dáruiduhtton sámi guovllut ja moadde gávpoga sámi mánáidgárddi dahje mánáidgárdeossodaga, ja dađistaga ožžo muhtin sámi mánáidgárddit ođđa hástalusa – dahkat dárogielat sámemánáid sámegielagin.

Mii álgit artihkkaliin sámi mánáidgárddiid ovdánahttima birra, mas váldodeaddu lea sámegiela hálddašanguovllus. Dan maŋŋá mii guorahallat muhtin válljejuvvon mánáidgárddiid. Álgit nuortan Unjárggas, dasto mannat Detnui ja de erenoamáš mánáidgárdái; Badjemánáid beaiveruktui Kárášjogas. De mii joatkit Romsii, Skániide, Divttasvutnii, Snoasai ja loahpas Osloi.

Duoddaris, vuonain, sulluin ja vákkiin

Vuođđoskuvlaoasis mii leat dán girjjis válljen vihtta suohkana dahje gili, mas mii iešguđet muitalusas ja artihkkalis geahččalit govvidit mo ovdánahttin lea leamaš áiggiid čađa.

Mii álgit duoddaris, Mázes, mii lea gohčoduvvon «máilmmi buhttáseamos sámegillin». Váikko stuora eanetlohku dáppe lea nagodan seailluhit sámegiela ja kultuvra, čuozai dáruiduhttin garrasit maiddái dáppe, ja ain sii rahčet dáruiduhttima váikkuhusaiguin.

De mii johtit mearragáddái, gos suokkardit golbma vuotna- ja suolosuohkana Finnmárkkus. Buot dáin suohkaniin lea stuora oassi álbmogis leamaš sámegielagat, muhto dál lea giella measta jávkan. Jávkan lea maiddái buorremuddui muitu dáid suohkaniid sámi skuvlahistorjjá birra, ja sii geat ellet dáin suohkaniin dál leat beassan oahppat hui unnán iežaset duogáža birra. Sullasaš muitalusaid sáhtášii muitalit maiddái máŋgga eará suohkanis, muhto dán háve mii leat válljen Davvesiidda, Fálesnuori ja Ákŋoluovtta.

Romssa fylkkas mii leat geahčadan mo Loabága márkosámiid skuvladilli lea leamaš. Mii leat ohcan skuvlahistorjjá dáppe dan rájes go miššunskuvllat álggahuvvojedje 1700-logus, dáruiduhttima čađa ja loahpas mo maŋimus jagiid sii leat geahččalan jorgalahttit ovdáneami skuvlla bokte.

Giellaoahppan ja čállinvuogit

Goalmmát oasis leat eambbo oppalaš artihkkalat skuvla- ja giellaovdáneami birra; sámegiela sadji skuvllain, sámegiella vuosttašgiellan ja mo čallinvuohkeođastusat sáhttet váikkuhit sámegieloahpahussii.

Sámegiel ja dárogiel báikenamat

Dán girjjis leat hui ollu báikenamat. Sámi ássanguovlluin leat máŋga báikki main leat moadde nammahámi; sámegillii, dárogillii ja muhtumin maiddái kveanagillii. Dat sáhttet leat bálddalas namat, mat leat bohtosat das go moadde álbmoga leat geavahan seamma guovllu, muhto hui dávjá lea dárogiel namma dihtomielalaš dáruiduhttima boađus.

Mii leat dás nu bures go vejolaš geahččalan gávdnat sámi báikenamaid ja geavahan daid sámegiel teavsttas. Vai dahkat oainnusin sámegiel namaid, mii leat maiddái geavahan muhtima dain dárogiel teavsttas, muhto dušše sámegiel teavsttas leat buot sámegiel namat.

Ii leat leamaš álki gávdnat buot sámegiel namaid, ja jus lohkkit sáhtášedje veahkehit min divvut meattáhusaid ja váilevašvuođaid, de livččiimet giitevaččat.

Listu, mii čájeha buot sámi ja dáro báikenamaid mat leat geavahuvvon dán girjjis ja eará Sámi skuvlahistorjágirjjiin biddjojuvvo fierpmádatbáikái http://skuvla.info/baiki.htm.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3