På norsk 
In English
Artihkalráidu Min Áiggis/Ávviris sámi skuvlahistorjjá birra
32. oassi - prentejuvvon Ávviris 14.09.2013
|
Ávvir joatká dál artihkalráiddu sámi skuvlahistorjjá birra, mii álggahuvvui Min Áiggis 2007:s, ja jotkkii Ávviris 2009:s, 2010:s ja 2011/12:s. Artihkkaliid vuođđun leat muitalusat mat leat čohkkojuvvon "Sámi skuvlahistorjá"-prošeavttas. 2013 giđa almmuhuvvo 6. ja maŋimus girji ráiddus mas leat muitalusat ja artihkkaliin Norgga bealde Sámi skuvlaeallimis. Dáin artihkkaliin leat ollu sitáhtat girjjiin, ja mii čujuhit artihkkaliidda main dat lea váldon, vai sáhttibehtet lohkat olles muitalusaid doppe.
Lea Sámi skuvlahistorjjá váldodoaimmaheaddji, Svein Lund, gii doaimmaha dán artihkalráiddu. Muđui leat doaimmahusas mielde Elfrid Boine, Siri Broch Johansen ja Siv Rasmussen.
|
Porsáŋggu ovddeš suohkanbáhppa Jens Otterbech lei guovddáš olmmoš namuhuvvon lávdegottis, ja son háliidii skuvlla bokte ásahit erenoamáš fálaldagaid sámenuoraide. Sámi álbmotallaskuvlla ovddeš rektor Paul Ryan, govvida dan dán láhkai: «Otterbech beahtahalai go Øytun ii beassan ásahit erenoamáš fálaldaga sámi nuoraide. Go geahččale, de cakkai skuvladirektevra dan». Øytun nuoraidskuvlla stivrabeavdegirjji referáhtas muitaluvvo go digaštalle «erenoamáš klássa sápmelaččaide», muhto dan hilgo danne go «deattuhuvvui ahte jos ásahivčče sámegielluohká nuoraidskuvlii, de massáše ruhtadoarjaga».
Vuosttaš skuvlajagi lei skuvllas sápmelaš oahpaheaddjin, porsáŋgulaš Hans Baukop. Son álggii maŋŋil oahpaheaddjin Buolbmágii, ja doppe son riiddáskii skuvladirektevrrain go anii sámegiela oahpahettiinis.
 | Øytun álbmotallaskuvla sullii 1920. (Govva: Finmarksbiblioteket) |
1967:s sirdui Øytun álbmotallaskuvla Áltái, ja lea leamaš doppe dan rájes. Dat golbma organisašuvnna mat vuođđudedje skuvlla, leat dál ain dan eaiggádat.
Sámemiššuvnnas ledje duhtameahttumat go sámi bealli lei unnán dan skuvllas. Go skuvla sirdui Áltái, de oaivvilde muhtumat ahte Sámemiššuvdna galggai geassádit Øytunas ja baicca álggahit doaimmaid mat ledje buorebut sámi álbmoga váste. Eanetlohku goitge oaivvildii ahte Sámemiššuvdna ain galggai mielde Øytunas.
1970-logus álge Øytunas sámi náhkke- ja sisteduoji oahpahusfáddán. Maŋŋil lea skuvla deattuhišgoahtán olgodoaimmaid ja meahcásteami, ja «sámekultuvra ja boazodoallu» lea válljenfágan.
2001:s jearahin Sámemiššuvnnas Øytun álbmotallaskuvlla sámi fálaldagaid birra, de vástidedje ná: «Danne go NSM lea doaimmahan DSF:a, de ii leat Øytun álbmotallaskuvllas mihkkege sámiid birra prográmmastis. Dál maŋŋel go DSF lea heaittihuvvon, de lea Øytun jurddašan ja lea pláneme sápmái guoskevaš suorggi».
01.03.2002 cealká goitge Øytuna rektor ná Min Áigi-áviisii: «ahte eai leat plánat ásahit sierra sámi suorggi skuvlii, muhto baicca nannet sámi profiilla juohke linjjás.» Øytun olahii de erenoamáš stáhtadoarjaga go ákkastalle ahte skuvla lei váldime badjelasaset daid doaimmaid mat ledje leamaš DSF:s. Dát buvttihii eanet oahppisajiid, muhto ii šaddan goitge dađi eanet sámi sisdoallu.
Jens Otterbech dat várra bajidii evttohusa ovddemus, 1911:s juo. Go eai ožžon sámi fálaldagaid Øytunii, de bargagohte Otterbech ja Finnemisjonsforbundet baicca eanet sierra sámi álbmotskuvlla beali. Otterbech ražai sámi álbmotallaskuvlla beali gitta dassážii go jámii 1921:s. Maŋŋel go son jámii, de erenoamážit Jacob Børretzen áŋgirušai ášši beali Sámemiššuvnnas.
Veahá maŋŋelaš evttohii Per Fokstad ja Deanu Sámi Searvi álbmotallaskuvlla áigumušaid. Fokstad sáddii Girko- ja oahpahusdepartementii sámi álbmotallaskuvlla plána 1923:s, ja geardduhii dan evttohusainis parlamentáralaš skuvlakommišuvdnii 1926:s. Das son evttohii maiddái sámi linjjáid daidda eará álbmotallaskuvllaide fylkkas: Ásahuvvojit guokte klássa buohtalaga dan guovtti fylkkaskuvlii ja Øytun nuoraidskuvlii. Sámegiella galgá oahpahusgiellan, earret dárogielas. Ferte bidjat eanet dárogieldiimmuid sámi nuoraide go dál. — Ovdanbuktin sámi kultuvrras ja historjjás.— Dahkanfágain ja giehtačehppodaga oahpus: Sámi duodji. Oahpaheaddjin: sápmelaččat. Dassážii go diet ollašuvvet, de galgá buot nuoraidskuvllaide bidjat virgái oahpaheaddji gii lea riegádan sápmelažžan.
Skuvlaeiseválddit hilgo oalát Fokstad evttohusaid, skuvladirektevra Brygfjeld celkkii: Sámi álbmotallaskuvlla gáibádusa eai leat vuolggahan Finnmárkku sápmelaččat, baicca dáččat geat eai oro dán fylkkas eai ge dieđe bálljo maidege dán guovllu dilálašvuođain. Sii doivot sáhttit ovdánahttit dakkár bieđggus meahcceolbmuid ja dahkat daid kulturolmmožin daid iežaset gielain. Sápmelaččain eai leat leamaš láhjit iige dáhttu geavahit giellaset čállingiellan.
Muhtun eará gii áigá áŋgirušai sámi álbmotallaskuvlla beali, lei Ivggu báhppa Peter Astrup. Son čálii 1922:s reivve skuvladirektevrii ja departementii ja evttohii sámi álbmotallaskuvlla Kárášjohkii. Astrup jurddašalai ahte skuvla sáhtášii ásahuvvot almmolaš skuvlan. Son čálii reivve ášši birra sihke skuvladirektevrii ja Girko- ja oahpahusdepartemeantta byrohovdii. Maŋibus ákkastallá son ná skuvlla ásaheami beali:
«Plána galgá nu go eará nuoraidskuvllaide ge, muhto dasa lassin go oahpahuvvo dárogiella, de áiggoše eanemus lági mielde geavahit sámegiela. Skuvlla áigumuš lea oahpahit sápmelaččaid ráhkistit ja várjalit ruohttasiiddiset ja iežaset ruohttasiin ovdánit kultuvrra ja olmmošvuođa dáfus. Skuvllas galggaše geahččalit olahit guokte ášši: 1) sámi nuoraide galggaše álkit rievdat dáččaid kultureallimii almma šaddamis dakkárin geat eai gula gosage ja leat dego rámso gearjideaddjit, ja 2) bisuhit daid našuvnnalaš árvvuideaset mat sáhttet bistit.»
Šattai mihá garra digaštallan, omd. aviissain. Okta sis geat áŋgirušše dakkár skuvlla beali, lei lullisápmelaš Daniel Mortensson, Waren Sardne-aviissa váldodoaimmaheaddji. 1925:s čálii son: «Deanu sámi searvi ja oahpaheaddji Per Fokstad lea juo guhká rahčan oažžut álbmotallaskuvlla sámi nuoraid váste.»
Go Sámemiššuvdna geahččalii oažžut háldosis Nuorta-Finnmárkku fylkkaskuvlla, mii lei Deanus, de cakkai fylkkadiggi dan 1935:s. Fylkkadiggi rávvii maiddái ahte sámi álbmotallaskuvlii ii galgan addot stáhtadoarjja, ja oaivvildii ahte sápmelaččat ieža eai háliidan sierra skuvlla. De šattai fas garra digaštallan áviissain, ja das oinnii ahte garra fámut vuosttaldedje buot doaimmaid maid vuođđun lei sámegiella ja sámi kultuvra.
Finnmarksposten-áviissas 07.02.1935 lea Sámemiššuvnna oaidnu refererejuvvon, ja das lea maiddái kommentára mas ii leat čálli namma (árvideames lea doaimmahus čállán dan), ja mii geardduhit dan dás:
Dán áviissa vuosttaš siiddus lea artihkal Finnmárkku sámi nuoraidskuvlla birra. Sámi miššuvdnasearvvi Norsk Finnemisjonsselskap váldočálli Heiervang cealká das ahte dakkár skuvla lea «njulgestaga našuvnnalaš bargun», ja ain viidáseappot ahte oahpahus galgá sámegillii.
Eat mii dás áiggo gal árvvoštallat dakkár skuvlla rievtti, muhto áigut cuiggodit váldočálli cealkaga mii lea geardduhuvvon dás bajábealde. Lea bargun našuvdnii ásahit nuoraidskuvlla mas sámegiella lea oahpahusgiellan, dadjá son.
Mii leat álo doivon dán našuvnna bargun oahpahit buot Norgga ássiid dárostit. Min mielas lea dán riikkas doarvái giellasuorgáseapmi. Mis leat guokte ovttadássásaš čállingiela. Galget go dál bargat dan beali ahte midjiide šaddá vel goalmmát giella mas leat buot almmolaš rievttit? Mii ballat šaddat nu. Ja de gal min mielas lea heivemeahttun gohčodit dan dán našuvnna bargun. Jurdda gal soaitá buorredáhtolašvuođas vuolgán, muhto našuvnnalaš bargu dat ii gal leat. našuvnnalašvuođa vuođđojurdda lea čohkket Norgga oktan riikan, giela ja kultuvrra dáfus. Ii ge juohkit ja háddjet riikka.
Fylkkaeiseválddiid vuosteháhku ealáskahtii Sámemiššuvnna, ja 1935:s mearridii ráđđečoahkkin ovttajienalaččat: «Ráđđečoahkkin ávžžuha váldostivrra iskkadit vejolašvuođaid álggahit risttalaš, johtti nuoraidskuvlagurssa Finnmárkku sápmelaččaide ja álggahit dan jođáneamos lági mielde – vaikko eat oaččo ge dasa fylkka dehe stáhtadoarjaga.» 1936:s álggahuvvui Sámi nuoraidskuvla viimmat, ja Ottar Bondevik lei skuvlla vuosttaš rektor. Skuvllas eai lean iežas visttit, ja soahti heađuštii huksenbargguid.
 | Sámi álbmotallaskuvla: Oahppit fertejedje searvat fievrridit muoraid skuvlii. Jáhkkimis lea govva áiggis 1936–38. (Govva luoikan Norgga Sámemišuvdna) |
Vaikko ollugat háliidedje ge Sámi álbmotallaskuvlla molssaeaktun dáruiduhttimii, de dárbbašii skuvla stáhtadoarjaga, ja de ii ábuhan gal hárdit stáhta badjelmeare. Skuvladirektevra Lyder Aarseth lei ávkkálaš doarjjan skuvlii, muhto son bearráigeahčai ahte skuvla čuovvu stáhta skuvlapolitihkas. Ávžžuhusa mielde čálii son dearvuođaid Sámemiššuvnna 50-jagi ávvudeapmái, ja de son čálii maiddái DSF birra: «Dát skuvla ii leat mihkkege daguid dáruiduhttima vuostá, dat lea baicca vuohkin mot bajidit sámi nuoraid seamma rivttiid rádjái go eará nuorain leat dán riikkas.»
Sámemiššuvnnas orru leamen leamaš nákkáhallan sihke das gosa skuvlla galge álggahit ja makkár dat galggai, muhto dan riidui ii leat leamaš álki gávdnat duođaštusaid. Sámemiššuvnna iežaset historjjá čállimis orrot neaktime čiegadit siskkáldas vuostevuođaideaset, vaikko dat dalle ledje hui garrasat. Paul Ryan, son lei ieš rektorin dan skuvllas 1957–77 muitala goitge oba mihá ollu go govvida skuvlla ná: «Skuvlla sisdoallu ja prográmma ii lean gal jur nu mot Otterbech lei jurddašan. Skuvla lei goitge earálágan go buot eará skuvllat Norggas. Vaikko sámegiela anus ii lean ge sámepolitihkalaš ulbmil, de atne sámegiela sihke lávlumis, rohkosbottuin ja čoahkkimiin. Sii oahpahedje dasalassin čoarve- ja dákteduoji, gáktegoarruma ja čuoldima. Skuvllas ledje measta aivve sámegielat oahppit, ja nu lei sámegiella lunddolaš beaivválaš giellan doppe.»
Maŋŋel soađi buoláskii fas digaštallan das makkár ásahus galggai doaimmahit álbmotallaskuvlla sápmelaččaid váste. Skuvllaid ovttastahttinlávdegoddi ja Finnmárkku fylkkadiggi doalaheigga ahte stáhta daid galggai doaimmahit. Mearrádusastis 28.05.1948 dovddaha lávdegoddi čielgasit vuostehágus Sámemiššuvnna skuvladoaimmaheapmái: «Skuvllaid ovttastahttinlávdegoddi oaivvilda dál lea áigi cegget sierra álbmotallaskuvlla Finnmárkui sápmelaččaid váste. Dat skuvla mii Sámemiššuvdnasearvvis lei Kárášjogas ovdal soađi, billistuvvui 1944:s. Das ledje erenoamáš áigumušat, ja dat eai heive dasa maid ferte gáibidit vuogas skuvllas nuoraide. Skuvlla fertejit stáhta eiseválddit hukset ja bearráigeahčat dábálaš álbmotallaskuvllaid njuolggadusaid mielde, ja galget fágat ja diibmovuorroplánat nu go dain. Ja seammás galgá dat bargat erenoamáš barggus, skuvlan sámi nuorade.»
Skuvladirektevra Lyder Aarseth gal oaivvildii ahte Sámemiššuvdna dat ain galggai doaimmahit dan skuvlla. Su evttohus dat dagahii ahte departemeanta dohkkehii ja doarjjui skuvlla álggaheami. Skuvla álggahuvvui 1949:s, ja 1951:s besse viimmat fárret iežaset visttiide.
 | Sámi álbmotallaskuvla: Oahpaheaddjikoara lávlu, 1976. 1. ráidu gurut bealde: Unni Steinfjell, Oddlaug Vågsås, Åse Ryan, Margot Grimstad. 2. ráidu gurut bealde: Herman Vågsås, Arne Ola Grimstad, Paul Ryan. (Govva luoikan Norgga Sámemišuvdna) |
