Lasseartihkal Sámi skuvlahistorjá 4-girjái. Davvi Girji 2010.
Dát lohkkireive lea prentejuvvon Sagai Muittalægje-aviissas 01.03.1905. Dat lea merkejuvvon "Sisaaddiuvvum" ja dušše vuolláičállon "O.s.", ja mii eat dieđe eambbo čálli birra go dat mii boahtá ovdal teavsttas. |
Mon oaidnam, man avkalaš læ darogiella læt skuvlast. Jos sami manak galggek darogiela oappat skuvlast, de fertte læt skuvlast dušše darogiella, ja skuvlaolbmak daggarak, mak hallek dušše darogiela manaiguim. Dast æi matte oappat manak maidege darogielaid, jos ovta gærde bæivest ožušegje lokkat darogiela væhaš, go æra buok læ samegilli. Nuftgo ouddal læi min aige. Dalle fertti sami naššona orrot ain sævdnjadvuođa siste. Muittop mi samek, jos mi dattop sami naššonamek oaggot bajasčuvggitussi, de allop læge darogiela vuostai. Geččop mi aldamek, guđek læk mannam same skuvla, mi læp sæmma sævdnjadvuođa siste go min vanhemak. Mi adnep dulka juokke uccanažži, maid mi galgap dačast aldsemek bivddet, ja go mi galggap čallet maidege darogilli, de ferttep valddet dulka ja mannat dača lusa, ja bivddet dam čallet, ja de læ buorre, jos čalla, ja jos i, de fertte orrot nufta. Dam sagjai go mi matašæimek darogiela, æp anaši dulka goassege ja čalašæimek ječa buok, maid dattop. Migjidi gævva dal sæmma lakai, go dai manaidi Lævnjast, guđek samegiel skuvla legje mannam. Go skuvladirektøra goččoi olgusmannat darogilli, de æi addim, ja direktora fertti sin laiddet olgus. Go mige boattep dača lusa mange dinga diti, dat goččo min čokkanet, mi æp adde, de fertte laiddet min stuolo lusa ja čokkitet, ja go læp gærggam, de gočo min olgus, æp adde, de fertte min laiddet niskest olgus.
Daina lagin i matte læt oktage sabmelaš vela šaddam pappan, sundin, doavteren, lensmannen [1] ige officeran, go æi matte darogiela. Mon oaidnam dal sami manaid, guđek mannek darogiel skuvlast, dat læt nuft darolažak go dačak, ja čallek darogiela dego dačak, vaiko æi læt æmbo go 12—13 jage boarasak.
Mon loapatam mu čallagam dam vuoro, doaivodedin atte dast maŋas šadda sami naššonage sæmma lakai bajasčuvggijuvvut go æra naššonak. Diktop darogiela oapatuvvut min manaidi samek! Lekop mi gaskaoabmen dasa, atte min naššona šaddaši dast maŋas bajasčuvggijuvvut.
Ja gost i læš darogiella skuvlast, de bargget oažžot dam skuvli. Mi vanhemak, muittop, atte mi læp navcates naššona. Udnujekop min manaidasamek dam mađe buore, atte dak šaddašegje æmbo bajasčuvggijuvvut go mi.
Bivddam saje daida linjaidi, jos vejolaš læ, maidai «Nuorttanastai».
Østfinmarkost 7/2 1905.
O.s.