På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.
 Solbjørg Ravna muitaleamen Sámeskuvllas sámi skuvlakonfereanssas Romssas, 2003. |
Solbjørg (Sullá) Ravna lea riegádan 1954. Son barggai Buolbmát sámeskuvllas dan rájes go vuosttaš sámeluohkká álggahuvvui boares Buolbmát skuvlii, dahje Polmak skole mii lei skuvlla boares dárogielnamma. Guoktenuppelot jagi ledje Polmak skole / Buolbmát skuvllas guokte skuvlabiire – dárogielat ja sámegielat skuvlabiire. Doppe ledje guokte rektora, guokte oahpaheaddjiveaga, muhto okta rektorkantuvra ja okta oahpaheaddjilatnja. 01.08.1997 loahpahuvvui Polmak skole, ja buot dárogielat oahppit sirdojuvvojedje eará skuvllaide. Sámegielat oahppit báhce, ja sii geavahedje boares muvradálu Buolbmágis gitta geassemánu 2003, go fárrejedje ođđa Deanu sámeskuvlii.
Sullá lea leamaš sámeskuvlla rektor máŋga jagi, ja son lea jođihan skuvlla fárrenproseassa čađa. 2003' son muitalii skuvlla birra guovtti dilálašvuođas, iešguđet guldaleaddjijovkui, iešguđet gillii. Mii buktit dás oasi su rahpansártnis Deanu sámeskuvlla rahpamis 04.12. ja dan maŋŋil oasi logaldallamis mii sus lei Sámi skuvlakonferanssas Romssas 07.10. |
 |
Deanu sámeskuvla lávlu Sámi álbmotbeaivvi 2005. Solbjørg Ravna gasku mánáid duohken (Govva: Kristine Broch Johansen) |
Deanu sámeskuvlla rahpandilalašvuođas lávllui Hartvik Hansen, gii lea maid áhčči skuvllas, Áillohačča lávlaga
Eat boarrásat lean skuvlii go šattaimet
Eat ožžon oahppat eatnigilliige
Oahpaimet amas gielain, mielain, vieris eallimis
Eai nu máŋggain sániin giehtadallojuvvon sámit
Lei internáhtta stuoris ja balddonas
Lanjat nu fiidná ii stoahkat goit čorvviiguin
Ii heiven juoigat, lei boahtime Sápmái nai viimmatge čuvgehus
Ja visot vieris, das galggai leat buorádus
Nu leimmet skuvllas, dieđuidge oahpaimet
Nu šattai jáhkku aht earát leat buorebut
Oahpaimet eanan lei stáhtaid, na midjiide gullá das mihkkege
Ja iežamet eallin ii fal lean juo árbbolaš
Nu goit dás leat eat davvelii šat beasa
Lea mearra ovddas ja eatnamat gáržume
Mii fertet oaidnit min álbmot leat eará álbmogiid joavkkuid sis,
Seammá vástádusat ja vuogádat maiddái mis
 |
Deanu sámeskuvlla rahpamis, 04.12.2003.
(Govva: Kristine Broch Johansen) |
Mii leat ollusat dás geat leat vásihan aiddo dán maid Áillohaš nu vuohkasit čilge mottiin sániin min lagaš historjjás. Dii geat dál lehpet skuvlavázzit jurddašehpet várra ahte sámegiella ja sámegielat skuvla lea álohii leamašan. Nu ii leamašan.
Mun lean vásihan áiggi goas ii lean dábálaš sámástit skuvllas. Mii sámásteimmet ruovttus ja ruovttu birrasis. Skuvllas galggaimet dárostit. Jos ollesolmmoš jearai maid mun áiggun go stuorun, de fástidin «MUN ÁIGGUN RIVGUN GO STUORUN». Dainna oaivvildin várra álggu rájes juo oahpaheaddjin ja dalle fertejin muhtinláhkái maid hámi molsut. Ii lean imaš. Nu leai dalle. Buot oahpaheaddjit ledje dárogielagat ja hui allaárvosaš olbmot. Mii eat gullan ahte dat maid ruovttus oahpaimet lei oahppu. Ruoktu lei ruoktu ja skuvla lei skuvla. Iđđes go lihkken vulgen ruovttuplánehtas skuvlaplánehtii. Rakeahtta mainna johten lei danlagan masa eai šiehttan eará go mánát. Ja okta ollesolmmoš vel – vuoddji. Rakeahtta mainna johten lei skuvlabussa. Dat sirddii min plánehtaid gaskkas. Váhnemat ja oahpaheaddjit eai háleštan. Oahpaheaddji dušše muitalii máhttit go mii dárogiela vai eat. Mun ohppen nu johtilit ja birgejin dainna dárogielain. Sámegiella lei báhcán dušše ruovttugiellan 7 jahkáš máná dássái. In duostan jávkat ge skuvllas go ii han eadni gal máhttán čállit ja lohkat ii dárogillii iige sámegillii. Ii dan ge mađe ahte sáhtii dieđuid čállit. Mun ohppen heahpanit...
70-logu álggus šaddagođii vejolašvuohta olbmuide mánáidasaset válljet sámegiela fágan skuvllas, ain juo ovtta tiimmu vahkkui. Soapmásat min oahpaheaddjiin leat dan áiggi mánát. Muhto giella ii vuos anihuvvon oahpahangiellan, ii ain juo Buolbmágis. Olbmot eai vuos imaštan dan. Mii gulaimet dávjá ollesolbmuin: «Maid dainna sámegielain? Ii han dainna joavdda ii Deanušaldái ge». Soames áhkut ja ádját gullostedje imašteamen manin mánát eai oahpa Ipmil sáni ge sámegillii. Muhtin nuorat guldališgohte boarraset olbmuid, eai fal vátnemiiddiset, muhto áhku ja ádjá. Eai nuorat várra beroštan dan Ipmil sánis dađe eanet, muhto dalle lei dat áigi goas nuorat álge jearahallat manin máilbmi lea nu mo lea. Sii jerre maiddái manin ii leat sámegiella ja sápmelašvuohta dohkálaš? Máŋggas jerre mii lei dáhpáhuvvan dáppe ovdalis áiggis. Gos leat mii goldásan? Ii dalá olmmoš máhttán dan nu dárkilit čilget. Mis han ii lean historjá. Mun ledjen skuvllas oahppan buot máilmmi gonagasaid ja dehálaš oskku sođiid birra ja dihten dalle ahte die dat lei historjá. Niehkogovas dušše oidnen buot máilmmi ipmašiid mat dáppe ain juo eai gávdnon. Nuorat eahpidišgohte oahpu duohtavuođa ja sámi nuorat morránedje. Fáhkka álge luođit gullot maid leimmet suollemasat gullan gos nu. Nuorat lávlugohte sámegillii ja sámesearvvit badjánedje duoppe dáppe miehtá sámi sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Min beakkán Deatnogátte Nuorat ja ovddeš Deatnogátte Gánddat beaggigohte miehtá riikka. ČSV sattai dien áiggi čilgekeahtes symbolan ja sámenuoraid ovdagovvan.
1976/77 ihte Finnmarken aviisii bajilčállagat dego «Apartheid ved Polmak skole». Duogáš dien bajilčállagii lei go okta sadjásaš studeantaoahpaheaddji lei geavahan sámegiela ovdamearkan vearbageavaheames eaŋgalasgielas. Mun lean vázzimin. I am walking. Dát lei doarvái duođalaš nákku cahkkehit dalá Buolbmát ja Deanu servvodagas. Dálá olbmot eai ba ádde ge manin dát lei nu váralaš. Állet imaš! Muittuhan vuot Áillohačča sániid:
Nu šattai jáhkku aht earát leat buorebut
Oahpaimet eanan lei stáhtaid, na midjiide gullá das mihkkege
Ja iežamet eallin ii fal lean juo árbbolaš
Dalá Buolbmát skuvlla oahpaheaddjit ja dalá nuorra sámevátnemat šadde guovllu ja media dolaid sisa. Eai buot guovllu olbmot dorjon sin, ja eronoamážit dalá skuvlla rektor Johan Jernsletten gárttai gullat ollu maid várra ii goassege muital. Son ain juo áibbas čielgasit nagodii pedagogalaččat ákkastit manin sámegielain maid sáhttá oahppat, ja dies spábba jorragođii.
1978:s álgen Buolbmágii oahpaheaddjin. Nuorra sámi vátnemat ledje ávžžuhan mu Buolbmágii boahtit ja mus lei miella. Ledjen leamaš Álttá oahpaheaddjiskuvllas. Doppe ledjen fuopmán iežan eatnigiela ja veahážiid mielde luovvanin heahpatvuođas. Ledjen ain juo sámegiel álfabehta oahppan ja moadde sámegiel lávlaga.
Čakča bođii ja skuvla álggii. 20 máná álge vuosttaš luohkkái. Golbma máná álge sáme 1. luohkkái. Turid ja mun galggaime bargat singuin. Olggobealde skuvllalanja čužžo 3 smávva nieiddáža: Marianne, Mona ja Lill Hege ja sin eatnit. Golbma smávva bánehis čiežajahkásačča. Ledjen aiddo ovdalis ožžon dieđu ahte sii galge álgit sierra sámeluohkkái. Sin vátnemat ledje dán gáibidan. Máret Guhttor ja Odd Ivvár leigga fidnen mielde Ristena, Reidara, Ranveiga ja Øyvinda. Muittán ain sihke mánáid ja etniid čalmmiid. Buot lei nu somá. Vuosttaš lávlaga maid ohppe lei Lohkat ja čállit. Eai lean nu ollu sámegielat mánáid lávlagat. Mihkkal rievan han mii gal muitit, ja vel Guovža oađđá!! Máret buvttii munnje lávlaga maid lei dárogielas jorgalan. Amma muitibehtet? Når en liten mus skal ut og gå. Dat šattai Unna sáhpánaš go váccaša. Dát dáhpáhus lea munnje báhcán dego mearkan vátnemiid beroštupmái ja ovddasfástádussii buot siskkimuš dáhpáhusaide mánáid skuvlladilis ja lea otnábeaivái leamaš min skuvlla nanavuohta.
Vahkku maŋŋá go skuvla lei álgán álge vel golbma gánddá sámeluohkkái. Sii ledje: Oddvar, Jan Arne ja Erke. Dalle leigga Mildrid ja Ovllá vel vátnemiin. Jurddaš dan leavttu – vahku siste stuorui luohkká 100 %-in!!
Dás rájes álge mánát veahážiid mielde, juohke jagi ain juo moattis. Vátnemiidda ja mánáide ii lean alohii nu álki. Ii han lean nu álki leat oahpaheaddji ge, muhto mis lei hirbmat mokta ja dáhttu ovddidit sámegiel oahpu ja muđui ge oahpu juohke fágas. Máŋggas álge ja vázze sámeluohká ain juo golbma vuosttaš jagi. Lei goalmmát luohká maŋŋá vejolaš sirdit máná dárogielat luohkkái ja muhtumat válljejedje dan dahkat. Muittán bures diet lei lossa dilli buohkaide. Oahppit manahedje skihpáriid, vátnemat dovde sii fertejit dan dahkat. Oahpaheaddji fertii fas diehtit ahte ii lean fuones oahpaheame geažil mánná sirdojuvvon. Dát gal iskkai niskesuonaid máŋgii.
Sámemánáidgárddit, vuos Fanasgiettis Deatnogátte sámi mánáidgárdi 1979:s ja maŋŋelaš Deanušalddis Diddi sámi mánáidgárdi 1986:s, mearkkašedje hirbmat olu oahppiidlohkui ja giellaovddidanbargui.
1985:s šattai Buolbmát sámeskuvla duohtan ja min vuosttaš rektor lei Haldis Helander, dálá Seppola. Oahpaheaddjit leimmet fas Isak Johansen, Johan Jernsletten ja mun. Maŋŋelaš fas bođii Gunhild Ellefsen.
Sihke vátnemat ja oahpaheaddjit barge áŋgirit dieđuid juohkit sámegieloahpahusa ovdamuniid birra. Vátnemiidda šaddagođii áibbas lunddolaš bidjat mánáid sámeskuvlii ja dárbu sierra sámeskuvlla dáluide badjánii dien jagi rájes. Eanet oahpaheaddjit ihte; Irene, Heidi, Unni, Inger Lise, Káre, Torunn, Turid, Janoš, Hilly ja Unn Laila (su mun láven dadjat lea «ruovttu ráhkaduvvon»)
Ollu čázit leat golgan Detnui ja Deanus merrii dan rájes. Muhtumin lea Deatnu báddan ja dagahan mielledulvvi. Eará háviid leamaš fas nu coahki ahte gáli rastildat. Dálkkit leat molsašuvvan stoarpmas loaččes bieggan. Golken lea maid. Máilbmi sámeáššiide lea áibbas earáhuvvan dálážii. Ii leat šat imaš sámevuođa birra hállat ja oaivvildit. Mánát galget dál oahppat birget sihke sámegielat máilbmis ja dárogielat máilbmis.
Dán ođđa áiggi mearkan lea dálá Deanu Sámeskuvla.
Lean oahpaheaddjioahpu gazzan Áltta oahpaheaddjiskuvllas. Go oahpaheaddjiskuvla álggahuvvui 1973:s, leimme guokte studeantta Finnmárkkus, ja mun ledjen áidna sámegielat. Nuppi jagi bohte eanet sámegielat studeanttat, ja mii gáibidišgođiimet sámegieloahpahusa. Easkka 3. jagi 4-jagás oahpus fidniimet sámegiela fágan, oahpaheaddji lei okta mielstudeanta. Maŋŋá lean vázzán lasseoahpu, earret eará guovttegielatvuođapedagogihkas. Fágalaš duogáža lean rektorin geavahan sámi skuvlaáššiid ovddidit Deanus.
 |
Solbjørg Ravna čájáhusain maid oahppit leat ráhkadan Afrihka birra.
(Govva: Svein Lund) |
Deanu gielda lea gielda mii lea hui ivdnái ja girjái. Mis lea ain nana sámevuohta, muhto seammás leat earát geat eai báljo dovdda ge sámevuođa. Dáid gaskkas leat buot dásit ja variašuvnnat.
Servvodaga gielladilli oidno maid skuvllas. Dálá vátnenbuolva lea Deanu giellaservvodaga rašimus buolva. Hui máŋga dálá vátnema gullet daidda nuoramusaide geat eai fidnen sámegieloahpahusa vuođđoskuvllas, ja dan vuohttit mii dál skuvllas. Olu vátnemat eai leat sámegiela oahppan obanassiige. Dan áiggis maid lean bargan sámeskuvllas, lean oaidnán ahte mii joavdat dohko ahte oažžut vátnenbuolvva, geat ieža leat giela massan, muhto geat dahtošedje máináideaset dan oahppat. Dál de leat dás, dál lea min skuvlla eanemus hástaleaddji áigi. Oinniimet árrat ahte dakkár dillái gártat dán áigge.
1997:s dohkkehuvvui min raporta man namma lea Sámi geahččalanskuvla máŋggakultuvralaš servvodagas. Lei prošeakta mii bisttii moadde jagi. Dát prošeakta lea otnáš Deanu sámeskuvlla pedagogalaš vuođđu.
Dál mis lea áibba ođđa skuvla. Áiggun muitalit veaháš mo mii leat dán olahan. 1985:s vuođđuduvvui Buolbmát sámeskuvla almmolaččat. Leimmet 1978:s álgán vuosttaš sámeluohkáin. Vuosttaš jagi lei okta luohkká mas ledje 6 oahppi. Vehážiid mielde olbmot duostagohte jáhkkit ahte sámegiella sáhttá leat reaidogiellan, dainna sáhttá oahpu gazzat. Giella lea luodda máhttui. Dat gii máhttá guokte giela, sus leat guokte luotta máhttui. Guovttegielatvuohta han lea ge aiddo dát. Mađe eanet vátnemat geat oidne ahte mii duosttaimet diktit mánáideamet oahppat sámegillii, dađe eanet vátnemat de dikte mánáideaset šaddat min oahppin. Dát ii livčče leamaš vejolaš jus ii livčče sámemánáidgárdi, mii álggahuvvui aiddo dalle. Giella ealáskahttojuvvui mánáidgárddi bokte. Máŋga min sámegielat máná ledje beallegielagat. Tove Skutnabb-Kangas han lea olu čállán dán birra, ja mii vieččaimet su Detnui oahpahit oahpaheaddjiid ja vátnemiid guovttegielatvuođas. Mánáid giellaovdáneapmi han lea vuosttažettiin vátnemiid ovddasvástádus, muhto mánáidgárdi lea hui olu mearkkašan min guovllus. Skuvlla bargu lea maid olu álkit go mánáidgárdi lea vuođđobarggu dahkan. Servvodat muđui ferte maid leat máná giellaovdáneami doarjja-arenan.
Min guđa vuosttaš oahppis lei sámegiella vuosttašgiellan. Muhto áiggi mielde álge vátnemat jáhkkit ahte vaikko nubbi vátnen lea dárogielat ja nubbi sámegielat, de lei vejolaš sámástit ruovttus. Dát šattai árgabeaidillin máŋgga ruovttus. Mánáidgárddit de dorjo vátnemiid válljemiid. Dát mánát šadde áiggi mielde skuvlaoahppin ja mis šaddagođii girjáivuohta.
Maŋimuš jagi lea mis leamaš prošeakta man sisdoallu lea guokte vuosttašgiella skuvllas. Dan oktavuođas leat geahččan makkár variašuvnnat leat min oahppijoavkkus. Dalle gávnnaimet modealla mii čájeha giellamolsuma muttuid unnitlogugielas gitta eanetlogugillii. Modealla lea vižžon Einar Haugena girjjis The Norwegian language in America:
| 1. muddu | A | Ovttagielat unnitlogugielas |
| 2. muddu | Ab | Máhttá unnitlogugiela ollásit, máhttá eanetlogugiela muhtun muddui |
| 3. muddu | AB | Máhttá guktuid gielaid ollásit |
| 4. muddu | aB | Máhttá unnitlogugiela muhtun muddui, máhttá eanetlogugiela ollásit. |
| 5. muddu | B | Ovttagielat eanetlogugielas |
| A + Ab | sámegiella ruovttugiellan |
| AB | sámegiella / dárogiella |
| AB | dárogiella / sámegiella |
| AB | sámegiella / suomagiella / dárogiella |
| aB | dárogiella ruovttus / sámegiella skuvllas ja birrasis (lassáneamen) |
| aB | gieldda- ja davvisámegiella / ruoššagiella / dárogiella / suomagiella (okta oahppi) |
| B | dárogiella |
Go Buolbmát sámeskuvla álggahuvvui álggiimet A-oahppiiguin, namalassii oahppiiguin geat ledje dadjat juo ovttagielat sámegielagat. Dakkár oahppit eai šat gávdno Deanus. Muhtun oahppi leat Ab, sii máhttet sámegiela buorebut go dárogiela go skuvlii álget. Sii leat dál unnitlogus min oahppiid gaskkas. Dál leat eanáš oahppit AB ja aB.
Min ulbmil lea olahit doaibmi guovttegielatvuođa, AB, buot oahppiide. Muhto go olmmoš lea goalmmát muttus, go máhttá guktuid giela, dalle lea maid rašimus dilis, go unnitlogugiella dalle lea eanetlogugiela deattu vuolde. Girjjisteaskka Språkbyte och språkbevarande
Sámegiella lea dálá dilis unnitlogugiella, maiddái deanuservvodagas, ja lea danin deattu vuolde earret eará media bokte – dárogiel sánit ja dajaldagat bohtet dán lahkái mánáid gillii. Sámegielat arenat eai leat valljis. Máŋga oahppi leat maid dál aB-dásis, ja lea stuorra hástalus fidnet sin AB-muddui.
Dát lea dálá sámi skuvlaárgabeaivi. Dán dihtii lea dárbu sierra sámeskuvlii dakkár guovllus go Deatnu. Dát han lea pedagogalaš vuođustus dasa manne mii dárbbašat positiivvalaš sirrema.
Go mis leat vásáhusat. Go mun ieš ja máŋga eará ge leat dan vásihan. Mii leimmet dárogielat skuvllas gos de masá massiimet sámegielamet. Buot min árvvuid maid manaheimmet, mii leat šaddan daid viežžat fas dađistaga.
Sámegielat arenat leat hárvenaččat. Áiggun dadjat FUOMÁŠ FUOMÁŠ Guovdageidnui ja Kárášjohkii gos ain orrot leamen valljis sámegiel arenat. Muhto lea han dat ránnjágielaid báidnin. Lea hástalus hállat sámegiela mii lea sámegiella ja dárogiela mii lea dárogiella. Fertet beaivválaččat muittuhit oahppiid: Hállet fal sámegiela gaskaneattet! Dárogiella ii leat dađe stuorát čuolbma dien dáfus, mii fertet deattuhit sámegiela.
 |
Deanu sámeskuvllas leat oahppit ráhkadan máŋga fiinna dáidaga maiguin leat čiŋahan skuvlla seinniid.
(Govva: Svein Lund) |  |
Giellaovdananteoriijaid dáfus, de guorrasan Vygotsky, mii dadjá ahte giella lea SOSIÁLA. (Nuppelahkái go Piaget, gii oaivvilda ahte giella lea egosentralaš.) Giella vuolgá sosiála/kollektiivvalaš máilmmis individuála máilbmái, olggobealde siskkobeallái. Mo dán oaidnit skuvlaservvodagas? Mánáid duhkoraddangiella lea čoavdda. Fertet ráhkadit ja ohcat sámegielat arenaid. Vátnemat fertejit leat dihtomielalaččat. Oahpaheaddjin ferte diehtit ahte eai buot mánáin leat lunddolaš sámegielat arenat, go bargá dakkár girjás jovkkuin go mii dahkat. Mii fertet danin dihtomielalaččat ohcat dakkár arenaid.
Mo son mii dán bargat skuvlaárgabeaivvis? Ná, skuvlla doaibma han lea sámegillii. Sosiála doaibma dahká giellaovdaneami vuođu. Dutkit, earret eará Kamil Øzerk, dadjet ahte 85 % giellaahtanuššamis dahpáhuvvá sosiála oktavuođain. Dalle áddet ahte duhkoraddan lea čoavddasátni. Mánáidgárdi lea hui dehálaš sámegillii. Jus mun livččen mearridit, de sámi mánáidgárddit livčče nuvttá dáruiduhttima hehttendoaibman.
Mánáidgárddi lassin lea Astoáigeortnet (AÁO) hui dehálaš giellaovdaneapmái. Dán jagi lea min skuvllas AÁO bákkolaš 1. – 3. ceahkkái. Mii álgit go skuvlabusse boahtá, ja mis lea AÁO guokte vuosttaš tiimmu. Dalle besset mánát duhkoraddat. Dát lea hui dehálaš doarjja mánáide geat bohtet guovttegielat ruovttuin. Dán jagi eai leat mis mánát astoáigeortnegis geat bohtet ovttagielat sámegielat ruovttuin.
| Eahketskuvllas mii leat earret eará čuohppan gámasuinniid. Duogabealde: Silje Veimæl Holm, Marjaana Valle, Anne Merete Paltto, Aud Therese Lindseth, Anja Ballovara Varsi. Ovddabealde: Turid Jernsletten, Ellen Sofie Trosten, Marit Broch Johansen, Aron Broch Falsen, Britt Guttorm Gaup. (Govva: Solbjørg Ravna) |
 |
Leat duođaid duostilis vátnemat geat válljejit min skuvlla. Go dat mii lea erenoamáš mis, lea ahte vátnemat ieža válljejit min skuvlla. Ii oktage oahppi boađe iešalddis, ja mis leamaš bággu hárjánit dasa ahte fertet leat oidnosis servvodagas vai geasuhit oahppiid min skuvlii.
Máŋga jagi lea mis leamaš eahketskuvla. Lea hui miellegiddevaš doaibma. Vátnemat ja oahpaheaddjit dollet kurssaid 3–4 eahkeda jagis. Mii leat earret eará duhppen kartaŋkkaid, risson liinniid, njuovvan ja ráhkadan jiekŋačullosiid. Mii oaidnit man dehálaš lea deaivvadit.
Giella lea dehálaš gaskaoapmi mainna oassálastit kultuvrii. Min oahppit šaddet boahtteáiggi guovddáš giella- ja kulturguoddit. Váldohástalus lea dahkat vátnemiid, skuvlla ja oahppiid dihtomielalaš sámegielageavaheaddjin. Vai dán mihtomeari olahit, de dárbbašat buori ovttasbarggu skuvlla ja ruovttuid gaskkas. Čoavddasátni dás lea máŋggakultuvralaš áddejupmi. Lea stuorra bargu hukset dakkár áddejumi vátnenjoavkkus. Danin eat sáhte dušše sámevuođa smiehttat. Ii oktage dáža dahje sámi árvu leat vealtameahttumit riekta oba áigge. Máŋggakultuvralaš áddehallan lea dynamalaš proseassa.
Mii leat nappo guokte jagi bargan guokte vuosttašgiela-prošeavttain. Dat ii leat loahpahuvvon, leat ain dainna bargamin. Guokte vuosttašgiela mearkkaša ahte sámegiela ja dárogiela gaskkas ii galgga leat gilvu. Oahppit eai galgga šaddat válljet dan guovtti giela gaskkas. Mii dadjat: giitu, guktuid.
Mii leat guorahallan oahppoplánaid gávdnat mii gáibiduvvo sámegiella vuosttašgiellan-fágas ja dárogiella vuosttaš- ja nubbegiellan-fágas. De leat buohtastahttán, gávdnat oahppiideamet mihttomeriid. Loahpas gávnnaheimmet ahte fertiimet buot oahppijoavkkuid vuoruhit, muhto eai dárbbaš buohkat aiddo dan seammá. Ab-muttu oahppit dáidet dárbbašit dárogiela nannet, aB-muttu oahppit ges soitet dárbbašit sámegiela nannet. Dán fertet skuvllas bargat. Skuvlla prošeaktaulbmila leat ná čállán: «Mánáid dahkat oadjebassan sámevuođasteaset beroškeahttá sin gielalaš vuolgasajis, nu ahte sin sámegiella, iešgovva ja árbevierut nanosmuvvet ja ovdánit, seammás go šaddet oadjebassan dárogielas ja dáža servvodateallimis.»
Oahpaheaddjiveahka iská nu bures go vejolaš olahit dán mihtomeari. Min skuvllas galget buot oahpaheaddjit máhttit sámegiela. Muhto muhtun oahpaheaddjiin lea dárogiella vuosttašgiellan, ja mii háliidit ahte dárogielat guovttegielat oahpaheaddjit oahpahit dárogielfága. Oahppit hui nannosit ovttastit oahpaheaddji ja giela. Dárogielat oahpaheaddjit dábálaččat oahpahit eaŋgalsgiela maiddái. Erenoamážit nuoraidskuvllas leat máŋga oahppi geat reagerejit jus sámegielat oahpaheaddjit oahpahit dárogielfágas, go sii han leat dehálaš giellaguoddit.