Nils Vibe Stockfleth
(Gova luoikan Riksarkivet)
Dát artihkal prentejuvvui Sami Usteb-aviisii geassemánu 1900. Aviisa ii leat almmuhan čálli nama.
Sámi skuvlahistorjá 4-girjjis lea artihkal maid Stockfleth lea čállán oahpahusgiela birra.
Lasseartihkal Sámi skuvlahistorjá 4-girjái. Davvi Girji 2010.
Nils Vibe Stockfleth
|
Dát artihkal prentejuvvui Sami Usteb-aviisii geassemánu 1900. Aviisa ii leat almmuhan čálli nama. Sámi skuvlahistorjá 4-girjjis lea artihkal maid Stockfleth lea čállán oahpahusgiela birra. |
Dat olmai gæn govva odne čiŋata min blađe, læi duođai okta Sami usteb. Viššalet son bargai, angeret son sardnodi, rakislažat son eli Sami gaskast masa 30 jage.
Nils Vibe Stockfleth riegadi Kristiansand gavpugest dam jage 1887. Su ačče tei pappa ja jami su fidnos doaimatedines; son oappaladai muttom buocce olbmu, gæst lei varalaš davdda, buoccai ješ dam sæmma davdast ja jami. Dalle læi Nilas 7 jage boares. Go son læi šaddam raves olmajen, de šaddai son soatte-oaivamužžan ja særvai dam soattai, mi æroti Danmarko ja Norga.
Soađe loapa maŋŋel šaddai son pappan?, ja su halidus læi dalle Sami oudest barggat. Čaccesullust algi son doaimatet su bargos; mutto son gavnai farga, atte su barggo dobbe i læn sabmelažžaidi nuft stuora avkken, ja son sirdi Davvesida gilddi, vaiko balkka dobbe læi. manga čuođe dala ucceb.
Mutto Storckfleth i goassege rakistam ruđaid. mutto Sami sieloid rakisti son. Go son læi orrom Davvesidast moadde jage, de son algi jottet Sameædnamest, ja son jođi duođasi ja finai masa juokke viesost ja goađest ja sidast, gost Samek orru. Son muittal ješ, atte dallego son vuostas have bæsai bagjeolbmoi sagaidi, de jærai bagjeolmai: «Aigokgo duođai bagjeolbmai lusa vuolgget?» «Aigom». «Dieđakgo, atte bædnagak læk goađest?» «Dieđam». «Galgamgo dalle bædnagid olgus agjet?» «Ii darbašuvvii». «Ikgo bala bædnagin?» «Im». «Dieđakgo, atte maššo i læk goađest i ija ige bæive ?» «Dieđam.» «Dieđakgo, atte mi muttomin fertiip guođđet du okta goattai?» «Dieđam. «Borakgo don dam biergo, maid gumpek læk gaikkom?» «Borakgo ješ daggar biergo?» «Mon ferttim galle, mutto dongo?» «Mon boram buok, maid bagjeolmai bigja mu ouddi».
Davja su girjines adda son Sabmelažžaidi buore duođaštnusa. Son muittal, atte son mati bigjat dorvos Sabmelažai ala; æi si bættam su.
Muttom girjest čalla son naft:
«Im mon læk dal manga jage dolvudam matke-buollevine mieldam, im ječčam irnge oappasa varas, mutto go mi læp mærrebaikkai ollim, de mon læm addam sudnji «gudnebalka», ja dat læ alelassi læmas sudnji illon. Ja dallego mon dolvvim matke-buollevine mieldam. de mon alo bigjim dam oappasa halddoi cælkededinam: «Valde dam du gudnad gitti», ja i oktege sabmelaš læk dam muosatam lovetaga.
Stockfleth læi čađa-samegielalaš ja sardnedi lokkamættum gerdid samegilli girkoin ja viesoin Finmarko mietta. Vaibbamættosen son ja su oskaldas akka Sara jođiga birra buok jeđđidedin ja væketedin olbmuid juokke dafhost. Ja ollo girjid læ son callam daihe jorggalam Samegilli: abes ja bibalhistoria, katekismusa, čilggitusa, Luther poastal ja ollo æra girjid, ja dam lakkai væket son vela odnege Samid gavdnat sielo bestujume.
Ilolaš læ oaidnet, maggar angervuođain Samek vuostaivaldde Stockfletha girjid. Son i eisige darbasam naggit sin oappat. Mutto vuorrasak ja nuorak botte su lusa buok baikin ja bivdde su oapatet sin lokkat. Okta manna, gutte vuostas gærde finai skuvlast dam jage 1840, dovdai juo bogstavaid; go oapatægje jærai, gæst son te oappam, do son vastedi: «Mu iseda ædnest». Ja dat ædne læi juo 65 jage boares, ja son læi ješ oappam ovta skuvllamanast. Daggar angervuotta, daggar ævtodatolas vnoigŋa, daggar diettogoikko læi dalle Sami gaskast, atte si æi duššefal oapatam manaidæsek lokkat, mutto adne fuola maidai balvvalegjides sieloi oudast. Ja Stockfleth læi dat olmos, gæn bokte Ibmel moridatti dam ælle vuoiŋa. Son læi ješ ælle kristalaš, ja su oskaldas bargo bokte bođi vuoiŋalas čuovgga Sameædnama mietta. Dam manemuš jage go Stockfleth oroi Finmarkost, legje vuoŋalaš čagjadusak ittam Guovddageidnui. Bisma vuolgati Stockfletha dokko, ja son sardnedi dai olbmui oudast 6 mano čađa, ja go son vulgi Guovddagæinost erit april manost 1852, de oroi læmen rafhe. Dam boddo go son oroi dobbe, de dapatuvai, go Stockfleth læi ibmelbalvvalusa doaimatæmen, atte okta bagjeolmai, Rasmus Rasmussen Spein, garrodi Stockfleth girtost. Mutto jage dast maŋŋel go Rasmus læi giddagasast Kristianiast, de son buoccai ja gattagođi su bahavuođas, ja son viejati Stockfletha lusas ja oažoi su gieđast Hærra basse rubmaš ja varaid, ja Stockfleth logai Hærra buristsivdnadusa su bagjel. Dasto Rasmus jami. Mi berrip moittet dam. atte dat manemuš balvvalus, maid Stockfleth čajeti Sabmelažžaidi, læi, atte son buristsivdnedi dam olbma, gutte læi su garrodam. Ja i læk bagjelmæralaå cælkket, atte Stockfleth su bargos bokte læ buristsivdnedam obba Sameædnama. Mutto ješ læi son gillarn ollo, ja go sos loapati bargos, de son læi labmašuvvam, ja i dærvasmuvvan šat, ouddalgo jabmem loapati su gillamušaides dam jage 1866.
Čajetam varas digjidi, maggat osko vuosgŋa læi su siste, de mon aigoši moittalet ovta dapatusa sn maijemus jagin:
Su oskaldas akka Sara buozai hui sagga. De læi aito sodnabæivveiđed, ja doavter vigujuvvui. Mutto go son læi oaidnam dam buocce, de celki son vuiggistaga Stockflethi, atte i læm doaivvo; ucca bodduš vela, ja son šaddai sirddet dam mailmest erit.
«Boastot halak», vastedi Stockfleth «mon læm rokkadallam Ibmela, vai son bacaši mu maŋŋeli.
Go doavter læi mannam, de luoittadi son čibbides ala sænga gurri ja soadai Ibmela nuftgo Jakob rokkadalladedin:
Rakis Ibmel, ale valde Sara must erit; alma don oainak, atte mon sutaga im væje maidege, ja atte dat læ Sara, gi læ dakkam buok dam, maid don mu bokte læk ožžom dakkujuvvut. Divte su ællet mu maŋŋel; almaken šaddus da datto! Mntto ik don valde su.»
Dam lakkai loapati son rokkoses. Dalle girkkobiello gullujuvvui, Stockfleth čuožželi bajas ja garvvodi girkkoi mannam varas. Biga, gutte dam dini, suorgganemin celki: «Vuoi, manakgo dal munno lutte erit ? Fruvva farga jabma.» Motto son vastedi: Jalla, aito dai ferttim mannat» Papast son ravkai, atte son sardnestoolost galgai rokkadaiiat su aka oudast. Buore mašost son oroi girkost, nu gukka go ibmelbalvvalus bisti. Go su aka oudast rokkadallojuvvui, de čuožželi son bajas, sojaldatti oaives ja roakoti gieđaides. Go buok læi loappam, de skiermoi son sidas guvllui Su akka læi juo buorranam, davdda læi guođđegoattam su. Stuor halidusain dam muittalet viegai biga su lusa ja čuorvoi: «Fruvva læ buorranaram'' «Dieđam dam», læi su vastadus.
So maŋemus ællembæives gočoi son akas lokkat. aččemin. Mutte son i vægjam čierrom diti. De celki son: «Sara, muite, atte don læk papa akka.» Ja rokkis osko siste vagjoli son dam mailmest erit. Son læi ješ halidam, atte dat Ibmela sadne galgai čuogjit su havde guorast: «Audogas læ dat, gæn bagjelduolbmam læ andagassi addujuvvum, gæn suddo læ čikkujuvvum. Audogas læ dat olmai, gæsa Hærra i logatala værredago, ja gæn vuoŋast i læk betolašvuotta».
Ja maŋemusta mon lasetam duššefal daid saniid:
Muittet din oapestegjidædek, guđek læk sardnedam digjidi Ibmel sane ja go di gæčadepet sin. vagjolusa loapa, de čuvvot sin osko» (Ebr. 13,7).