Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.

Ivar Skotte:

Vásáhusat dáža oahpaheaddjin Sámis - Buolbmát skuvllas 1950-logus

Sámás: Máret Sárá

1950-logu álggus lei Ivar Skotte daid hárvenaš olbmuid gaskkas geain lei iežas biila.
(Gova lea Ivar Skotte luoikan)

Ivar Skotte lei áigodagas 1951 - 1953 oahpaheaddjin Buolbmát skuvllas daláš Buolbmát gielddas, dál oassin Deanu gielddas. Son riegádii Lesjas, Oppland fylkkas 1927:s, čađahii artiuma Moldes 1948:s ja oahpaheaddji loahppageahččaleami Voldas 1951:s.

Maŋŋá go guđii Buolbmága, lea son joatkkaoahpu čađahan lášmmohallamis, pedagogihkas, eŋgelasgielas ja eanadoalus. Son lea bargan vuođđoskuvllas Skienis ja Fronas Gudbrandsdalenis.

Mun gergehin studeantalinnjá Volda oahpaheaddjiskuvllas giđđat 1951. Maŋimus jahkebealis lei ollu sáhka das ahte gosa mii háliideimmet ohcat barggu. 14 jagi skuvlavázzima maŋŋá mii leimmet hui áŋgirat bargagoahtit - ja dinet ruđa. Mun ledjen áibbas vissis gos mun háliidin bargagoahtit - riikka davimus oasis, Finnmárkkus. Mun ledjen lohkan oalle ollu eváhku ja riikkaoasi boaldima birra mii dáhpáhuvai čakčat ja dálvet 1944.

Buolbmát internáhttii joavdan

Suoidnemánu loahpas čuojahedje Buolbmát skuvlaeiseválddit jearran dihtii ahte válddášin go olles oahpaheaddjivirggi lassin maiddái internáhttahoavdda virggi. Mun dasa mieđihin dallán. Dasto jerre ahte ingo mun boađáše dan mađe buorre áiggis ahte ovddit internáhttahoavda sáhtášii mu oahpistit praktihkalaš doaimmaide. Nu de geavai ahte mun moadde beaivvi maŋŋil jovden Buolbmát internáhttii. Dohko ii lean nu álki johtit. Ii lean geaidnu gitta gillái, nu ahte maŋimus 15 kilomehtera johten johkafanassáhtuin. Dán sáhtus fuomášin vuosttaš háve giellaváttisvuođaid. Fanassáhttolaš máhtii hui unnán dárogiela, go čábbát dajan.

Gánddat ja nieiddat čuoigame.
(Govat: Ivar Skotte) Gánddat: Idar Sørgård, ?, ?, Erling Pettersen, ?,?.
Nieiddat: Margit Alette Somby (Anti), Eli Rajala, ?, Marit Johansen, Randi Bertram (Helander), Aslaug Varsi, Eila Andersen.
(Muital midjiide jus dieđát eará namaid.)

Internáhttá lei čalbmáičuohcci visti. Dat lei boaddidis golmma geardásaš ráhkadus alla geađgejulggiin mii bures dihttui guovllus. Visti gárvvistuvvui 1938:s ja dat lei ceavzán sihke soađi ja boaldima 1944:s. Gilis ii lean elrávdnji, muhto internáhtas lei sierra čuovgamohtor man gohčodedje Sakkeusin. Manin, dan gal in dieđe. Mohtora nuppi lanjas ledje akkumuláhtorat. Vuogádat lei nu ahte čuovgamohtor galggai báhttera gealdit. Go lei geldojuvvon, de galggai mis leat doarvái čuovga skuvlalanjaide, oađđenlanjaide ja muđui buot lanjaide visttis, muhto ii vuoššamii ja liggemii. Mun johtilit fuomášin ahte Sakkeusa ja akkumuláhtoriid dikšun lei váldooassi internáhttahoavdda barggus. Rusttet lei boarrásut go 15 jagi, ja oalle gollan. Eanet ruđa dasa ii galgan golahit, go gilli vuorddašii elrávnnji. Fápmolágádus lei juo álggahan stoalpoceggema sihke allagealddu ja rávdnjejuogadeami várás. Internáhtas lei guovddášliggenrusttet, man sáhtii ligget sihke muoraiguin ja koksain. Go muoraiguin liggiimet, de fertejin oktii ijas lihkkat uvdnii muoraid coggat, muđui lei unnán lieggačáhci iđđedis, ja oađđenlanjat ja klássalanjat ledje galbmasat. Koksaid bukte go jiekŋa Deanus lei doarvái nanus.

Murremii ja eará bargguide mat sáhtte leat váralaččat, mii láigoheimmet kránnjáid. Ohppiid ovddasvástádus lei bardit muoraid ja váruhit ahte álo ledje doarvái muorat gievkkanis ja liggenlanjas. Mun gal in dál muitte ahte ledjego makkárge váttisvuođat dáinna bargguin. Dego earáge ruovttuin, de lei lunddolaš ahte mánát veahkehedje dárbbašlaš bargguin. Dása ledjen gal mun ruovttus hárjánan dálus mas mun bajásšadden.

Eai háliidan sámi oahpaheaddji

Skuvlaruvttu lei lágiduvvon guđa vahkkosaš áigodagaide. Min gávcci luohká leimmet juohkán guovtti jovkui. Dan botta go nubbi joavku lei ruovttus guhtta vahkku, de lei nubbi skuvllas. Nuppi vuoru de molso. Dát lei sullii seammalágan go boaittobealskuvlaortnet mas oahppit vázze juohke nuppi beaivvi. Mii leimmet njeallje oahpaheaddji olles virggis. Mun ledjen áidna geas lei pedagogalaš oahppu. Internáhtas lei dálueamit ja guokte biiggá. Nubbi biigá lei gili sámenieida. Sus mun jerren ráđi go mun iežan barggus deaivvadin sámegiel hálli olbmuiguin. Dálueamit ii hállan sámegiela.

Aiddo ovdal go skuvla álggii, de váillui mis oahpaheaddji. Skuvlastivra fuomášahtii skuvladirektevrra ahte gilis lei nuorra olmmoš gii máhtii sámegiela, ja gii mielaskuttai bargat oahpaheaddjin skuvllas. Son lei studeanta gii lei moadde jagi bargan oahpaheaddjin. Muhto skuvladirektevra ii fuollan sus. Moadde beaivve maŋŋá bođii nuorra rivgostudeanta Oslos. Son lei giđđat artiumain geargan ja dieđusge ii máhttán sámegiela. Dát muitala makkár skuvlapolitihkka lei sámi guovlluin dan áigge. Buot oahpahus galggai dáhpáhuvvat dárogillii.

Miessemánu 17.beaivvi ávvudemiide gulai buđetviehkan.
(Govva: Ivar Skotte)

Oassi vuolit luohkáid ohppiin eai ádden olus maidige oahpahusas. Stuorraskuvllas boarrásut ohppiid gaskkas lei buorebuš, muhto doppe maiddái lei dárogiela áddejupmi headju. Nu lei ollesolbmuid gaskkasge. Vásáhus maid ieš muosáhin, čielggada dán: Skuvlastivra mearridii ovttamielalaččat ahte galggai čađahuvvot sahkkehusoahppu 7. luohkás. Mun galgen oahpahit gánddaid, ja boarráseamos skuvlarivgu galggai oahpahit nieiddaid. Mii leimmet fidnen govvosiid maid dárbbašeimmet. Mun ledjen oahpaheaddjiskuvllas oahppan dán fáttá. Ovttas mii plániimet álkkes ja vuogas oahpahusa. Iežamet mielas mii leimmet dohkálaš oahpahusa čađahan. Muhto fargga fuomášeimmet ahte gilis lei vuosttaldanlistu dán oahpahusa caggamii. Muhtun beaivve deaivvadin muhtun vuolláičálliin - son lei maiddái skuvlastivralahttu - ja jearahallen manin sii vuostehágostit. Leigo min oahpahanvuohki mii lei váttisin? Ii lean, son dajai. Sii eai ádden dárogiela sáni "forplantningslære".

50-logu álggos ilmmai Margarethe Wiig sámi Áppes girji. Girjjis lei vuos sámegiela čálus nuppi siiddus ja dárogiela čálus fas nuppi siiddus. Dán guovtti gielas lei guovttelágan ivdni. Dobbelis girjjis ledje čállosat seamma siiddus. Dasto ledje čállosat seahkalagaid. Girjji loahpas de ledje muitaleaddji čállosat dáro- ja sámegillii, muhto ain ivnniiguin. Mun dieđán ahte girji maŋŋá lea ilbman ođđasit. Dát lei várra dan áigásaš mearka ahte sámegiela galggai geavahit veahkkegiellan dárogiela oahpahusas.

DDT dihkiid vuostá

Buhtisvuođa oahpahus lei deaŧalaš oassi min barggus. Okta maŋŋelgaskabeaivi vahkkus lei lávggodanbeaivi sávnniin ja rišuin. Mu ovddasvástádus lei gánddaid bearráigeahččat, ja biiggát fas galge veahkehit nieiddaid. Maŋŋá lávggodeami galggaimet buohkaid dihkkedit. Muhtun ohppiide ledje dihkit njommon ruovttus. Sis geain ledje dihkit, ožžo DDT-bulvariid vuovttaide ja sisbiktasiidda gilvojuvvot. Maiddái seŋgii gilvviimet dán bulvara. Mii oaččuimet 10 kilosaš seahkaid háválassii Čáhcesullo apotehkas. Dál lea ollásit gildojuvvon geavaheames DDT masage, muhto dalle lei dát beaktilis gaskaoapmi dihkiid goddit. Ain orun dovdamin dán erenoamáš bulvvarhája. Dat háissui juohkesajis visttis. Dan áigge ledjen mun bivnnuheamos vuoktačuohppi gilis. Gánddat háliidedje ahte čuhppen sin "amerihkálaš málle" mielde. Sii eai lean gal áibbas vissásat mo dat lei, muhto mun čájehin amerihkálaš soalddáhiid govaid main sis ledje oalle oanehis vuovttat. Nieiddain ledje guhkes vuovttat. Dát dagahii veaháš váttisvuođaid. Go sii čohko vuovttaid, de gahčče vuovttat basadangárrái ja luoittačáhcebohcci dahppui. Dan sivas, ja maiddái buhtisvuođa geažil, mii ávžžuheimmet nieiddaid oanedit vuovttaid, muhto dan sii eai gal háliidan.

Nieiddat čevllohallet biktasiiguin maid ieža leat gorron, giehtaduodjekurssa loahpaheapmi 1952:s.
Duogábealde:Inger Marie Olsen (Munkebye), Sigrid Johnsen (Eriksen), Signe (Andersen) Pedersen, Sara (Pettersen) Johansen, Marit Eriksen, Kari Sagen.
Ovdabealde: Inger Andersen (Dervola), Inga Johansen, Liv Pedersen, Anna Helander, Káre Risten (Solveig) Trosten (Pettersen)
(Govva: Ivar Skotte)

Biebmobušeahta vuolidus

Buolbmát lei stáhtainternáhtta. Buot mii gulai internáhttadoibmii, gulai skuvladirektevrra vuollái Čáhcesullos. Dat mii gulai skuvlii ja dan jođiheapmái, gulai gieldda skuvlastivrra vuollái. Mus ledje danin guokte bargoaddi, go mun ledjen sihke internáhtta- ja skuvlahoavda. Mun imaštalan gal ahte dán deaŧalaš bargui mii internáhttahovdii gulai, dasa ii oktage mu oahpahan. Gáibádus lei ahte mis galggai leat pedagogalaš oahppu. Moadde beaivvi ovdalgo oahppit bohte skuvlii, de ledjen mun skuvladirektevrakantuvrras ja dearvvahin Harald Lunde. Son mu rávvii veaháš mo galgen hálddašit ruđa, rehketdoalu ja diekkáriid. Mun galgen váldit kopiija buot reivviin, muhto čállinmášiinna sus gal ii lean várri munnje háhkat. Danin mu osten mašiinna ieš.

Ledje olu stáhtainternáhtat Finnmárkkus. Juohke internáhtas lei dálueamit gii vástidii borramuša ja borramušbušeahta ovddas. Sidjiide lei gudnin ahte internáhttajođiheapmi galggai leat nu hálbi go vejolaš. Skuvladirektevra váruhii ahte buohkat dihte man ollu gollohaddi juohke beaivái ja juohke oahppái lei. Dat gii máhtii hálbbimusat jođihit, rámiiduvvui. Dát sáhtii muhtumin leat komihkkan: Mii leimmet njeallje ollesolbmo ja okta mánná geat galggaimet orrut internáhtas juovllaid. Mu mielas mii galggaimet oastit veaháš liige juovlanjálgosiid ja eará, nie mo mii leimmet hárjánan. Muhto ii fal nu, logai dálueamit, dat han gal lasihivččii biebmobušeahta menddo sakka. Mun máksen dáid liigegoluid divodanbušeahtain. Dan han mun hálddašin.

Juohke beaivválaš borramušat ledje hui dábálaččat. Oahppit borre bures ja váidaledje unnán. Muhtun borramušat ledje ain rašonerejuvvon, muhto mii birgiimet bures. Muhtumin váillui mielki. Meieriijai eai dolvon mielkki, ja danin olbmot eai buvttadan eanet mielkki go maid ieža geavahedje. Muhto mii osttiimet goikemielkeseahkaid ja vuoššaimet kakao. Iđitborramii ledje njuvdojuvvon láibevajahasat milkkiin ja kakaoin. Seamma lei goalmmát diimmu maŋŋá. Mális lei dakkaviđe go skuvlabeaivi nogai. Dalle lei málli, biergu dahje guolli ráhkaduvvon máŋgga láhkai. Guolevuoja galge oahppit oažžut dálvet. Lei oalle stunžemuš. De mii gávnnaheimmet ahte lei vuogas guolevuodjabohtaliid bidjat bevddiide nu ahte sáhtte geavahit dán "sovsan" guolleborramuššii. Dat lei dohkálaš vuohki. Dasto ledje okta dahje guokte vajahasa aiddo ovdalgo leaksolohkan álggii viđa áigge. Eahketboradeapmi lei dasto maŋŋá go leaksolohkan lei nohkan čieža áigge. Dalle sáhtte maiddái leat liggejuvvon málesbázahusat. Vaikko borramušat ledje dábálaččat, de dat ledje dearvvašlaččat ja bibmui. Mii fertet muitit ahte lei rašoneren, ahte gillái ii lean geaidnu ja ahte ruhtadilli lei gárži. Dálvet osttiimet bohccobierggu. Geasset soittiimet fidnet hálbbes luosa. Muđui osttiimet sálteguollefárpaliid. Lei váttis fidnet ruotnasiid. Daid mun eanemusat váillahin.

Beaivvášáigi ja dábálašáigi

Sámit eai čuvvon diimmu. Mis ledje guokte áiggi maid čuovuimet - beaivvášáigi ja dábálašáigi. Nuorta-Finnmárkkus badjána beaivi eanetgo diimmu ovdalgo riikka guovddáš guovlluin. Danin lei lunddolaš ahte beaivválaš eallin doaimmai beaivvášáiggi mielde. Plakáhtaid alde lei sihke beaivvášáigi ja dábálašáigi čállojuvvon. Skuvla čuovui beaivvášáiggi. Dalle lei mis oalle guhkes maŋŋelgaskabeaivi. Dán asttuáiggi muittán ahte oahppit divdna geavahedje. Dálvet mii čuoiggaimet olu. Sii, geain ledje sabehat ruovttus, bukte daid skuvlii. Skuvla oaččui logi pára sabehiid "Foreningen til skiidrettens fremme"-searvvis (orun muitimin nu searvvi gohčodedje). Mii ráhkadeimmet čierastanluohká skuvlla lahka. Mii maiddái bijaimet moadde čuovgapeara vai sáhtiimet čierastit skábman maiddái. Dasto mis lei stuorra skuvlašillju mas sáhtii veaháš maidge stoahkat. Deatnu lei das dastán ja meahcci maiddái. Čakčat mii čokkiimet murjjiid. Muorjjit ledje herskon borramušbeavddis.

Áigi eahketborramuša ja nohkkanáiggi gaskka lei vuogas sisdoaimmaide. Mis lei lávlungoarra skuvllas. Oahppit liikojedje - ja ledje čeahpit lávlut. Ohppiin ii lean goassige radio mielde. Ii báljo gávdnon radio ruovttuinge dien áigge. Oktii mii lávlluimet girkus hávdádusas. Muhtun oahppi jámii go lei ruovttus, ja vánhemat háliidedje min lávlut. Dát lei vuogas vuohki maiddái ohppiide - earrodearvvuođaid dahkat ustibiin ja skuvlaskihpáriin.

Diibmu viđa ja čieža gaskka lei leaksolohkan buohkaide. Okta oahpaheaddji galggai leat klássalanjas vai jaskat lei, ja veahkehit sin geat dárbbašedje veahki. Mii leimmet mearridan ahte buohkat galge leat klássalanjas dán guokte diimmu. Sii geat johtilit gerge bihtáiguin, ožžo eará buđaldit. Ledje ollusat geat dárbbašedje veahki. Orun muitimin ahte boarrásut oahppit ledje čeahpit veahkehit nuorabuid. Muittán erenoamážit muhtun nieidda čihččet luohkás geas ledje guokte nuorat oarbina internáhtas. Son lei dego eadni sudnuide. Ja dákkár eadnesadjásačča duođai dárbbašedje. Mun bures muittán vuosttašluohkkálaččaid čierruma go okto báhce maŋŋá go vánhemat ledje mannan. Muhto lihkus ledje mis sápmelaš biiggát geat máhtte hállat giela, giela maid sii áddejedje. Muhto mo lei doaibmat oahpaheaddjin dáidda mánáide geat eai ádden min oahpahusgiela? Gávdnojedje maiddái oahppit geat hálle ja áddejedje sihke dáro- ja sámegiela. Sin mii geavaheimmet dulkan. Oahpaheaddjin mii fertiimet geavahit buot pedagogalaš ráđiid maid diđiimet. Muhtumin gal fertiimet maiddái eahpedábálaš vugiid geavahit.

Mis lei váttisvuohtan čakčat ja giđđat go Deanu jiekŋa ii gierdan mátkkošteami. Buolbmát čoahkkebáiki lea nuppi bealde Deanu skuvlla ja internáhta ektui. Dalle fertejedje čoahkkebáikki oahppit orrut internáhtas. Ovddalgihtii lei váttis diehtit man guhká mii leimmet sierraorrut. Mii fertiimet háhkat valljis borramuša skuvlii. Mii eat beassan buvdii, eat postii, eatge gieldda kantuvrraide. Go jiekŋa lei nanus čakčat, dahje go jiekŋa lei suddan giđđat, de sáhtiimet fas eallit dábálaš eallima. Go jiekŋa vulggii giđđat, de lei álbmotávvudeapmi. Dalle olbmot gaiko fatnasiid johkii ja luossa maiddái fargga joavddai! Mii skuvllas vurddiimet jierrásit ahte Deanu rastá beasai miessemánu čiežanuppelogát beaivve nu ahte olles gilli sáhtii ávvudit dán beaivvi ovttas.

Maid mii ollesolbmot barggaimet asttuáiggis? Leansmánni ja su eamit berošteigga musihkas, ja soai fidniiga min muhtinlágan kvarteahttan. Dát lei midjiide ollu illun. Leansmánni ieš čuojahii geasanasa, mandolina ja trompehta, eamit čuojahii gitára. Samvirkelága hoavda čuojahii geasanasa, ja mun fas gitára. Vuosttaš gearddi čuojaheimmet miessemánu čiežanuppelogát-ráiddus. Mun muittán ahte mii priváhta lágidusain čuojaheimmet dánsamusihka. Muđui lei áŋgiris bridgespeallanbiras gilis. Mii leimmet 16 spealli njealji beavddi birra. Ieš ledjen álgoálgi, muhto mu mielspealli lei gierdevaš ja čeahppi. Dát lei somás ja hirbmat guoimmuheaddji biras.

Skudnen sámegillii

Oahppit geat orro internáhtas, bohte miehtá gieldda earret Sirpmá. Sirpmás lei sierra skuvla ja sierra internáhtta. Min oahppit orro badjálagaid birra jándora. Dábálaččat sii manne ruoktot basiid. Smávibut manne fárrolagaid stuorábuiguin. Dávjá bohte maiddái vánhemat viežžat. Muhtumin lei nu heajos dálki ahte mánát fertejedje orrut internáhtas. Go olu mánát ledje seamma sajis guhkit áiggi, de dávjá lei bieguheapmi, cadjan ja doarrun. Ii lean nu álki midjiide ollesolbmuide riidduid čoavdit, go buot njálbmun lei sámegillii. Soittii vel nuge ahte minguinge njálbmo, go mii eat ádden giela. Eat mii ádden dange goas oahppit cielahedje nuppiid. Muhto gorutgiella muitalii dávjá eanet go sánit. Váttisvuohta lei ahte dat gii givssiduvvui ii háliidan - dahje ii duostan - vánhemiin dahje mis oahpaheddjiin jearrat veahki. Givssideaddji ii ráŋggáštuvvon. Go muhtun ollesolmmoš soabahii, de buohkat oktiinjálmmiid dadje: “Lea dušše stoahkan." Dán dajai maiddái son gean givssidedje, vaikko gorutgiella muitalii álfarot eará duohtavuođa.

Oahpaheaddjibargu Buolbmágis lei vuosttaš bargu mii mus lei oahpu geargama maŋŋá. Mus eai lean praktihkalaš vásáhusat mo čoavdit váttisvuođaid mat badjánedje. Dál, maŋŋá go lean vásihan eanet go 40 jagi oahpaheaddji árgabeaivvi vuosttašis gitta logát luohkkái, de oainnán áššiid eará láhkai.

Internáhttaskuvla lei munnje amas. Mun gal dattetge in oaidnán eará vejolašvuođa gielddas gos ii lean geaidnu. Lei menddo guhkki ohppiide vázzit ruoktot. Dieđán gal ahte muhtun boaittobeal guovlluin gal orro mánát priváhtadáluin. Dát ii gal heiven Buolbmágii. Ferten beassat oaivvildit ahte internáhttaskuvla lei buoremus čoavddus mánáide fidnet dábálaš skuvlavázzima.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1


Gánddat ja nieiddat čuoigame. (Govat: Ivar Skotte)	Gánddat: Idar Sørgård, ?, ?, Erling Pettersen, ?,?. Nieiddat: Margit Alette Somby (Anti), Eli Rajala, ?, Marit Johansen, Randi Bertram (Helander), Aslaug Varsi, Eila Andersen. (Muital midjiide jus dieđát eará namaid.)