Lasseartihkkal Sámi skuvlahistorjá 4-girjái. Davvi Girji 2010.

Jens Otterbech:

Dat læ suddo manai diti

Jens Otterbech (Gova luoikan Norgga Sámemiššuvdna)

Sagai Muittalægje-aviisa prentii 15.12.1904 osiid bihtás maid Jens Otterbech lei čállán «muhtin dárogiel bláđđai», ja maid doaimmaheaddji orru jorgalan sámegillii. Bihttá almmuhuvvui tihtteliin «Maid pappa Otterbæk čalla sami birra». Go ii muitaluvvo man aviissas originála čálus lea prentejuvvon, de mii eat leat nagodan gávdnat dan. Jens Otterbech (1868-1921) lei riegádan Dálbmeluovttas (Álttás), muhto bajásšattai Kristianias (Oslos). Son lei suohkanbáhppa Čuđegiettis (Porsáŋggus) 1894-1902, maŋŋil Møres ja Rogalandas. Son barggai ollu Sámemiššovnnas, man bláđi Sami Usteb son doaimmahii moadde jagi. Son álggahii ja jođihii Det norsk-lutherske Finnemisjonsforbund, mii vuosttaldii dáruiduhttima. 1917:s son doaimmahii ovttas Johannes Hidliin girjji Fornorskningen i Finnmark, mas mii leat prenten moadde kapihtala Sámi skuvlahistorjá 4-girjjis.

Kistranda ouddalaš suokanpappa Otterbæk, gutte læi sami usteb ja okta hui buorre olmai, čalla muttom darogiel blađđai ovta bitta, mast mi lokkap čuovvovaš sanid:

«Dat læ okta lossa jurda, mi boatta dam darolažži, gutte bargga sami gaskast, ja dat læ dat, atte dat muttom muddoi læ darolažai sivva, go samek manga dafhost æi læk ollim gukkebuidi sikke aigalaš ja vuoiŋalaš harrai. …

Dak boares ruttavuovddajes darolaš værrogaibbedægjek ja dat maŋeb aiggaseš lika ruttavuovddajes darolaš gavppeolmak læk dabe (sami gaskast) dakkam vuolashagjem dago, masa aigge darbašuvvu fast bajasrakadet.»

Sami manai skuvllavažžem birra čalla son:

«Go manna læ gavcejakkasaš, algga son skuvlla vazzet. Dobbe læk manga movteges ganda, guđek bottek skuvili, ja go oapatægje ibmerda su dagos ja oažžo lobe sarnodet samegiela singuim de læ sust riekta suotas joavkko skuvllaviesost. Mutto mist læ dabe dat. mi goččujuvvu daroduttembarggon. Oapatægje galgga skuvlast daid smavvaid darogilli oappatet, ja davja čiekka dat dego gudnaborgas smavvamanai sieloid. Si vaibek dam amas sævdnjadasast. Iđedest alggek lavllomin ovta salmaværsa — darogilli. Salbmaværsa læ galle čabbes; mutto addijume bæivaš læ časkam. Dat læ sæmma laje, go skuvllamanak Kristianiast galgašegje lavlot latina giela sin vaimoidi bajasrakkadussan. Salbmaværsa maŋŋel rokkadallujuvvu «Ačče mina» sæmme unokas lakkai. Dast satta olmuš duottavuođast cælkket: Dat læ suddo manai diti. Mutto jos manain læ okta oapatægje, gæst læ olmušlaš vaibmo, de jorggala son viššalet manai ječasek gilli, ja dalle sattep mi ain bæssat oaidnet manai čalmid čuovggamen. ...

Go si šaddek olles olmušen, de oidnujuvvu dat muttomin, atte dat i læk vahagattam sin aibas atte guoddet dam noađe nuoravuođast. Si læ oappan gierddavasvuođa, maid si davja čajetek vuoittovaš lakkai buocalvasai ja gæfhesvuođa vuoldde; mutto dat jalos ællemmovta ja barggammovta læ davja bære garraset sojatuvvum.

Sámi skuvlahistorjá 4