Njunnošat skuvllas berrejit heaitit

Lasseartihkkal Sámi skuvlahistorjá 2-girjái. Davvi Girji 2007.

Kárásjoga Joatkkaskuvlla oahpaheaddji, Klaus Peter Nickel:

Njunnošat skuvllas berrejit heaitit

Inger M. Olsen lea jearahallan

Klaus Peter Nickel
(Foto: Davvi Girji)

Dát artihkal lei prentejuvvon Sámi Áigi-aviissas 08.06.1984. Dat lea čuovvuleapmi jearahallamiidda maid seamma journalista dagai Sámi Áiggis 01.06.1984 .

Inger Margrete Olsen (1956–2009) lei dalle Sámi Áiggi journalista. Son lei Unjárggas eret. Son váččii oahpaheaddjioahpu Álttás ja sus lei liigeoahppu sámegielas. Son bargai ee. oahpaheadjin Láhpoluobbala skuvllas, Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas ja Sámi allaskuvllas. Son barggai maiddái Isak Saba-guovddážis Unjárggas. Inger M. Olsen čálii moadde mánáidgirjji ja teahterbihtáid.

Klaus Peter Nickel lei riegádan 1938 ja bajásšaddan Danzigas (dál Gdansk) ja .... Duiskkas. Son fárrii Norgii 1960:s. Son lea oahpahan sámegiela ja duiskagiela Guovdageainnus, Kárášjogas ja Romssas. Son lea čállán Samisk grammatikk ja searvan čállimii oahppogirjji Máhtát go sámegiela? ja Sámi-Duiska sátnegirjji. Dál son lea ealáhagas ja orru fas Duiskkas.

– Njunnošat Sámi Joatkkaskuvllas Kárášjogas berrejit eret cealkit virggisteaset. Skuvla ii hálddašuvvo nugo galggašii. Go vel dasa lassin njunnošat vigget earáid áššáskuhttit, de orru oalle čielggas ahte eai leat dohkálačča virggiide. Mun anán sakka váidalahttin go skuvlla hálddašeaddjit almmolaččat moitet oahppiid, oahpaheaddjiid ja vánhemiid. Dat ii leat duohta ahte mii eat beroš skuvllas. Eat mii leat gal dušše láikkes šlárvvat, nugo orrot oaivvildeamen. Baicce lea nu ahte juste skuvlla njunnošat bissehit buot min viggamušaid buorideapmái. Ná lohká joatkkaskuvlla oahpaheaddji, Klaus Peter Nickel Sámi Áigái.

Joatkkaskuvlla hoavda, Jon Eldar Einejord ja skuvlla inspektøra, Arne Nystad leaba guktot almmoIaččat váidalan ahte oahppit ja oahpaheaddjit eai beroš skuvllas. Dasa lassin lea Nystad maid skuvlla hálddašeami seamma sivas váidán. Klaus Peter Nickel, gii ieš máŋgii lea viggan buoridit skuvlla sámegiela oahpaheami, lea sakka hirpmástuvvan go njunnošat buktet dákkár moaitámušaid.

– Mus leat ollu ovdamearkkat mo skuvlla njunnošat njulgestaga bissehit oahpaheaddjiid viggamušaid buoridit sámegiela oahpaheame ja árvvu skuvllas. Go amasgiela oahpaheaddjit skuvllas hálidedje geavahit sámegiela vuođđun amasgiela oahpaheamis, de bissehuvvojedje. Ággan dasa leai ahte eai gávdno sámegiel oahppogirjjit. Gos daid oahppogirjjiid fidne jus eat goassige álgge? jearrá Nickel.

Nugo eará joatkkaskuvllain Norggas. de fertejit oahppit čállit stuorát bihttá girjjálaš dahje gielalaš áššiid birra maŋŋá go golbma jagi leat lohkan eatnigiela. Livččii lunddolaš ahte Sami Joatkkaskuvllas čálašedje sámegillii. Nu ii leat. Sámi Joatkkaskuvllas Kárášjogas ožžot oahppit válljet čállet go dárogillii vai sámegillii, vaikko sámegiela lohket ge eatnigiellan. Moadde jagi dás ovdal eai beassan ollenge čállit sámegillii, ja Nickel dadjá ahte muhtimat skuvlla njunnošiin jienastedje vuostá go eatnigiela oahpaheaddjit gáibidedje oahppiid čálli sámegillii. – Čájeha go dát ahte eatnigiela oahpaheaddjit skuvllas eai beroš sámegielas? jearrá Nickel.

Sámi Joatkkaskuvllas Kárašjogas, nugo eará skuvllain ge, leat uhccan oahppogirjjit sámi sisdoaluin. Dát lea vuhtii váldon, go girjjiid ráhkadeapmái leat addon ruđat, ja dán ráhkadeapmái maid gávdnojit olbmot. Sámi Joatkkaskuvla Kárašjogas ii beroš dásge, oaivvilda Nickel. — Dárogiela oahpaheaddjit skuvllas hálidedje ráhkadit sierra oahpponeavvuid dárogielaohppui sámegielagiidda. Sii ledje fuomášan ahte sámegielagat alu dahke seamma boasttuvuođaid dárogiela geavaheames. Eiseválddit maid oidne man deaŧalaš dát bargu lea, ja juolludedje dása ruđaid. Muhto, skuvlla niiinnniQt fas vurctálaste. Eará dedje. Dál šaddet oahpaheaddjit friddjaáiggisteaset barga njunnošat fas vuostálaste, Eará barggut leat deaŧaleappot, oaivvildedje, Dál šaddet oahpaheaddjit friddjaáiggisteaset bargat girjeráhkadeamiin jus ollenge galgá čađahuvvot. Eai go oahpaheaddjit čájet beroštumi skuvllas? jearrá Nickel.

Klaus Peter Nickel lea ieš ráhkadan oahppogirjjiid sámegiela amasgiella ohppui. Go álggii bargguin, de vuoliduvvui sus čadnon lohkanáigi. Muhto, go vuosttas girjjit ledje geargan, de joatkkaskuvla ii šat beroštan. Nickel ii ožžon šat vuoliduvvon lohkanáiggi. Seammás juolludii Sámi Oahpahusráddi ruđaid Nickela bargui, ja bidje maiddái giellačehpiid guorahallat dáid. Dan botta go dát dahkkui, de lei muhtin joavku guorahallan sámegiela oahpponeavvodárbbu. Joavku fuomášii ahte Nickel bargu ii lean nu deaŧalaš, ja dainna lágiin maiddái badjelgehčče Sámi Oahpahusráđi áigumušaid, — In go munge beroš skuvllas, vaikke manga jagi lean friddjaáiggis ráhkadan sámegiela oahppogirjjiid? jearrá Nickel.

Njunnošat vuostálastet

Dát, ja ollu eará ovdamearkkat čájehit bures ahte Sámi joatkkaskuvlla njunnošat njulgestaga vuostálastet go soames hálida juoidá bargat skuvllas, oaivvilda Nickel.

Nickel ballá ahte skuvlla njunnosiid geažil eai oza sámegielagat deike, ja maiddái ahte earát heitet dán geažil. Son maid imašta go njunnošat dušše geavahit dárogiela hálddahusgiellan.

Sámegiela ii dárbbaš máhttit

— Beaivválaš eallimis skuvllas eat dárbbaš sámegiela máhttit, go visot almmuhusat leat dárogillii. Maiddái čoahkkimiin geavahit dárogiela dainna go oaivvildit ahte lea praktihkalaččat vuohkkasat.

Loahpas dadjá Nickel ahte skuvla ii sáhte ovdánit jus skuvlla njunnošat geat galggašedje bidjat njuolggadusaid skuvlla ovdáneapmái, eai beroš, nugo lea čájehuvvon.

Sámi skuvlahistorjá 2