Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.

Anne Smeland og Svein Kollstrøm:

Tana montessoriskole – vuostalastimis molssaektui

Svein Lundii muitaluvvon

Sámás: Siri Broch Johansen

Svein Kollstrøm lea Tana montessoriskole stivrajođiheaddji.
(Govva: Svein Lund)

Deatnu lea áidna gielda Finnmárkkus gos lea priváhtaskuvla man vuođđun lea alternatiiva pedagogihkka. Duogáš dása lea viehka erenoamáš – skuvla lea bákkolaš sámi oahppoplána vuostálastima boađus. Guhtta jagi maŋŋá go oahppoplánariidu lei, de mii leat fitnan Tana montessoriskoles [Deanu montessoriskuvla, skuvla almmulaš namma lea dušše dárogillii] geahččat mo skuvla doaibmá ja gullat mo rektor ja stivrajođiheaddji dál geahččaba riiddu, man geažil skuvla álggahuvvui.
Rektor Anne Smeland (r. 1964) lea bajásšaddan earet eará Deanus. Son lea ovdaskuvlaoahppaheaddji ja logopeda ja lei Tana montessoriskole rektor 2002 rájes gitta 2005 lohppii.
Stivrajođiheaddji Svein Kollstrøm (r. 1960) lea bajásšaddan Deanus. Son lea boanda ja sus lea agronomaoahppu Deanu eanandoalloskuvllas.

Artihkkala vuođđun lea jearahallan 2003’ čavčča.

Rektor Anne Smeland čájeha muhtun erenoamáš montessoriskuvlla oahpponeavvuid.
(Govva: Svein Lund)

Mii gávdnat Tana montessoriskole Máddi Luovttejogas, Deanu nuorttabealde. Skuvlavisti ii lean skuvlan huksejuvvon, muhto lei Statnett «doaibmabarta». Maŋŋá lea viiddiduvvon ja rievdaduvvon, muhto liikká lea viehka gárži. Skuvla álggahuvvui 1999' borgemánus, ja 2003/04 skuvlajagis leat dás 69 oahppi 1.–10. luohká rádjái. Oahppit bohtet Vuolle-Deanus ja ránnjágielddas Unjárggas.

– Skuvla lea dohkkehuvvon gitta 90 oahppi várás, muitala rektor, muhto dása eai čága eanet oahppit go dat mat dál leat.

Bivdit sudno muitalit mo odne geahččaba riiddu man boađus dát skuvla lea.

– Jus sámi oahppoplána livččii dál biddjojuvvon johtui bákkuin, de livččii seammá boađus, vástida Svein Kollstrøm.

Sámi identitehta dážaide ja kvenaide?

– Ledje erenoamážit dajaldagat sámi oahppoplána ulbmila birra, mat dagahedje riiddu, joatká Anne Smeland. Dat mii bohciidahtii garrasamos vuostehágu, lei ahte skuvla galggai ovddidit oahppiid sámi identitehta. Livččii ortnegis jus dát plána guoskkašii dušše sámi oahppiid mat galge oahpu gazzat sámegillii, muhto ii lean dohkálaš go lei áidna plána mii galggai gokčat guovllu gos stuorra oassi álbmogis eai leat sápmelaččat dahje eai dovdda iežaset sápmelažžan.

Svein Kollstrøm lasiha: – Go sámi oahppoplána bođii atnui, de lei kveana Deanus mii radios dajai: – Álggus ledjen kveana. De skuvla muitalii ahte lean dáža. Dál galgá skuvla muitalit mánáidasan ahte sii leat sápmelaččat.

– Mun han lean lohkan olles sámi oahppoplána. Eanáš sisdoallu lea áibbas buorre. Ovdamearkka dihtii lea buorre lohkat sámi historjjá. Muhto ledje muhtun áššit man vuostá sihke mun ja earát leat reageren. Okta lea ahte skuvla galgá oahppiid ráhkkanahttit sámi servodagas eallit. Dego livččii servodat mii lea oktageardánis sámi servodat. Ja nášunála oahppoplánas lea čállon ahte oahppit galget oahppat vuhtii váldit, gierdat ja áddet eará álbmotjoavkkuid. Muhto sámi oahppoplánas dát ii leat mielde, ii goittot vuosttaš veršuvnnas. Na, manne bat ii? Munnje bođii jurdda ahte bákkolaš sámi oahppoplána bođii danin go eiseválddit vigget buoridit dáruiduhttima vearredaguid. Dál galget mahkáš mávssahit.

Fuones diehtojuohkin

– Skuvllaide ja váhnemiidda lei váilevaš diehtojuohkin sámi oahppoplána birra, sihke departemeantta bealis ja gieldda bealis, joatká Svein Kollstrøm. – Iešguđet olbmot čilgejedje iešguđetgeláhkái, ja ledje áibbas vuostálasti konklušuvnnat. Nuppe dáfus dajai departemeanta ahte skuvla galgá juohke máná deaivvadit su identitehta ektui, nuppe dáfus lohke fas ahte sámi oahppoplána galgá čuvvojuvvot bienasta bitnii, das ii sáhte mangelahkái spiehkastit. Mii váhnemat geat vuostálasttiimet sámi oahppoplána atnuiváldima, čoahkkimasttiimet departemeantta áirasiiguin moanaid gerddiid. Čuolbma lea, ahte departemeanttas leat nu ollu olbmot geaiguin ferte áddehallat. Lei earret eará vuolitdirektevra gii finai dáppe, son lei oarje-Norgalaš. Son ii ádden manne mii vuostálasttiimet. Go deike bođii, de gáttii ahte buot finnmárkolaččat leat sápmelaččat. Go de leimmet suinna háleštallan, de dajai iežas áddet manne mii eat dohkkehan dán oahppoplána buohkaid várás. Váidaleimmet siviláittardeaddjái go lágat ja njuolggadusat eai lean čuvvojuvvon dán áššis. Dat mii bođii gulaskuddamii ii lean seamma go dat mii váldui atnui. Ja go lea mearkkašahtti erohus, de galgá ášši ođđasit gulaskuddamii. Siviláittardeaddji lei ovttaoaivilis minguin ahte sámi oahppoplána lea lobiheamet váldon atnui. Muhto mii ávkkiid das, plána han liikká čađahuvvui.

Buohkat galget juoigat!

Kollstrøm oaivvilda sámi oahppoplána ferte leat čállojuvvon áibbas eará servodatdiliid ektui, go maid son dovdá Vuolle-Deanus. – Sáhtán mottiin ovdamearkkain čilget mo sáhtášii geavvat min guovllus jus oahppoplána ádde justa nu mo lea čállojuvvon. Oahppoplánas čuožžu ahte oahppit galget máhttit bidjat ja juoigat luđiid. Dát lea gáibádus vaikko oahppit eai máhte sámegiela. Mu boarrásamos gánddas lei oahpaheaddji gii lei Bergenis eret, ja son gal gáibidii ahte mánát galge juoigat. Ieš lei gitta čalmmiiguin huradeamen, mahkáš juoiggai. Lei áibbas endorii, ii han son máhttán juoigat. Vikkan mánáidasan oahpahit ahte galget jeagadit oahpaheaddjiid, muhto šaddá čađa váivi. Ovtta departemantačoahkkimis lei sámi skuvlaáššiid ráđđeaddi. De jerren sus lea go sápmelaš? Dat gal lei. Na, de mun ávžžuhan du juoiggastit, mii han eat leat go guhtta ollesolbmo dás. Na, dan gal ii sáhttán, ii máhttán juoigat. – Muhto, lohken, – liikká de háliidehpet ahte min mánát, geat eai máhte sánige sámegiela, galget bidjat ja juoigat luđiid olles luohká ovddabealde. Sámi oahppoplánas čuožžu ahte mánát galget máhttit meroštallat gos Sápmi lea. Jerren ráđđeaddis mii Sápmi lea, ja son dajai ahte Sápmi lea doppe gos sápmelaččat iešguđet áiggi leat vádjolan. Na, dadjen, dalle Oslo gal gullá Sápmái. Son gal ii miehtan dasa. De adden sutnje kártta, ja bivden su sárgut dien Sámi. Muhto dan gal ii háliidan.

Skuvlastreaika ja ruovttooahpahus

Guđa gielddas gos sámi oahppoplána váldui atnui, ledje stuorát dahje unnit vuostálastimat golmma gielddas: Deanus, Porsáŋggus ja Gáivuonas. Ja go departemeanta lei mearridan ahte buot sámi hálddašanguovllu skuvllaide galggai sámi oahppoplána, de bođii oahppoplána vuostálastimiid lassin gáibádus ahte gielddat galge sámi hálddašanguovllus eret. Gáivuonas digaštalle priváhtaskuvlla asáheami vai garvvášedje sámi oahppoplána, muhto Deatnu lei áidna gielda gos priváhtaskuvla šattai duohtan. «Váhnenakšuvdna nášunála oahppoplána bealis Detnui» vuođđuduvvui. Čakčamánus 1997 váldojuvvojedje badjel 80 máná eret skuvllas. Skuvlastreaika guoskkai golbma skuvlla: Bokcá, Juovlavuotna ja Sieidá. Vearrámus lei Juovlavuonas, gos eanáš oassi oahppiin báhce ruoktot. Váhnemat ja penšunerejuvvon oahpaheaddjit oahpahedje mánáid ruovttuin.

Moadde vahku maŋŋá bođii ođđa ráđđehus mii lohpidii čoavdit riiddu, ja váhnemat luite mánáideaset fas skuvlii. Jon Lilletun lei dál šaddan oahpahusministtarin, ja son lei ovdal čájehan áddejumi váhnenakšuvnna gáibádusaide. Čakčamánu 3. b. 1997 dajai son, Dagen-aviissa mielde: "Čoavddus lea ođastusa maŋidit. Go leat garra vuostehágu vávján, de lea buorre vuordit jagi. Vuordinjagis sáhtášedje dat guokte skuvlabiire, gos lea eanetlohku sámi oahppoplánii, geavahit sámi oahppopláná, ja dat golbma skuvlabiire, gos lea eanetlohku nášunála oahppoplánii, sáhtášedje nášunála oahppoplána čuovvut. Dán jagi mielde sáhtášii de áiggi geavahit čovdosa gávdnat man buohkat sáhttet dohkkehit. Mu mielas galggašii ain leat vejolaš dien láhkái soabadit." Dát attii akšunerejeaddji váhnemiidda fas doaivaga, muhto Stuoradiggi mearridii juovlamánus ahte sámi oahppoplána galggai leat anus buot almmolaš skuvllain sámi hálddašanguovllus.

Departemeanta rievdadii de muhtun sámi oahppoplána riidodajaldagaid, earet eará dajaldaga gos čuožžu ahte plána galgá ovddidit oahppiid sámi identitehta. Muhto vuosttaldeaddji vánhemat eai duhtan dása. Svein Kollstrøm čilge ahte lei menddo maŋŋit jorgalit:
– Dál de rievdadedje vearrámus dajaldagaid, muhto dalle leimmet juo boahtán nu guhkás min bargguin ráhkadit molssaeavttu, ahte eat háliidan jorgalit. Lei váttis eallit departemeantta hovrriid mielde. Muhtun vánhemat geat ledje Oslos čoahkkinastimin departemeanttain atne liibba diđoštit molssaeavttuid. Árvvoštalaimet steinerskuvlla, montessoriskuvlla ja risttalaš skuvlla. Eanetlogu oaivila mielde lei buoret hukset pedagogihka ala go eallinoainnu ala. Moattis geassádedje go šattai čielggas ahte ii šatta risttalaš skuvla. Steinerskuvla orui min mielas menddo erenoamáš, de šattai montessoriskuvla. Eat diehtán nu olu dakkár skuvllas go álggaheimmet dan, muhto dál leat eatnašat duhtavaččat go válljiimet nu mo dagaimet.


Montessoriskuvllain lea juohke oahppis iežas bargosadji, ja oahppit barget iešheanalaččabut go eará skuvllain. (Govva: Svein Lund)	Juohke luohkkálanjas leat hilduin oahpponeavvut maid oahppit sáhttet geavahit. (Govva: Svein Lund)

Manne montessoriskuvla?

Montessoriskuvla lea namas ožžon itálialaš doaktára Maria Montessori (1870–1952) mielde. Son ovdánahtii iežas pedagogalaš vuogi mii lea máŋgga riikka montessorimánáidgárddiid ja -skuvllaid vuođđun.

– Mii lea dehálamos montessoripedagogihkas?
– Lea earálágán oahppanvuohki, dadjá stivrajođiheaddji. Maŋimuš jagit lea almmolaš skuvla leamaš menddo teorehtalaš.

Skuvla ovdanbuktá iežas pedagogihka ná:
"Maria Montessori vásihii bargguidis bokte ahte go mánát šadde doaimmalažžan positiivva vuogi mielde, de sáhtte oahppat olu mii ovddalgihtii orui veadjemeahttumin. Skuvlla vuođđun leat su pedagogalaš prinsihpat ja vuogit, main lea hui čielga progrešuvdna. Nuppeláhkái go almmolaš skuvllat, mat váldet vuođu lagas birrasis ja de mannet stuorát linjjáide, de mii álgit guhkit linjjáiguin ja «stuorrá muitalusaiguin» vai oaidnit oktavuođaid ja ollislašvuođaid, ovdalgo álgit detálljaid geahččat. Geavahit unnit oahppogirjjiid go earát, go mii geavahit montessorioahpponeavvuid mat movttiidahttet aktiivvalaš jurddašeapmái, ja mat konkretiserejit abstrákta doahpagiid ja tearpmaid. Oahpponeavvuin ja bargobihtáin lea čoavdda, ja oahppit sáhttet de ieža geahččat leat go bargan riekta. Gárvásit ráhkaduvvon oahpponeavvuid lassin, dit bare ráhkadit oahppaheaddjit ieža stuorra oasi oahpponeavvuin mat geavahuvvojit. Lea unnán oahpahus maid oahppaheaddji stivre. Oahpaheaddji lea bagadalli ja láhčá dili nu ahte mánná geasuhuvvo ođđa fáttáide, ja nu ahte son berošta ođđa áššiid oahppat. Go oahpponeavvu lea presenterejuvvon dahje go ođđa ášši birra lea hállon, de mánná ieš vállje bargobihtáid daid gaskkas mat leat biddjon su ovdii, ja iežas plána ektui. Sii plánejit iežaset barggu okto dahje earáiguin ovttas, sii hápmejit čuolmmaid ja plánejit ovdanbuktima.
Oahppi galgá beassat ráfis bargat guhkit áiggi, galgá beassat čiekŋudit bargui ja válbmet barggu ovdalgo bisána vuoiŋŋastit. Danin lea dilli láhččon ovttaskas bottuide bargoáiggis, ja lea oktasaš olgoáigi mii bistá olles tiimmu gasku beaivvi. Midjiide lea dehálaš leat olu olgun ja geavahit lagasbirrasa vejolašvuođaid.
Luohkkálanjat leat fágáid mielde hábmejuvvon, nu ahte oahppit álo dihtet juste gokko gávdnet oahpponeavvuid ja čáppagirjjálašvuođa. Dáin leat ivdnekodat dihto systema ja progrešuvnna mielde. Oahppit barget seahkalas joavkkuin, 1.–3. ceahki, 4.–7. ceahki ja nuoraiddássi 8.–10. ceahki."

– Montessoriskuvlla ii sáhte ovtta ijas hukset, muitala rektor. – Danin leat ain huksemin skuvlla. Rehkenasto ain ádjánit 10-15 jagi ollásit čađahit montessoripedagogihka.

– Dihtomielalaš váhnemat válljejit dan maid sii atnet buoremus pedagogihkkan mánáidasaset, lohká stivrajođiheaddji. – Dát dat lea dál dehálabbot go sámi oahppoplána-gažaldat. Ii sáhte skuvlla jođihit jahkeviissaid ovtta ášši geažil. Go mii leat álggahan montessoriskuvlla, de lei danin olu eará mii lea duogábealde go dušše duhtameahttunvuohta sámi oahppoplánii. Jurdagat priváhtaskuvlla birra ledje Deanus ovdal go sámi oahppoplána bođii – almmolaš skuvlla molssaeaktun.

Ii fal riggáid skuvla

Go gullat priváhtaskuvllaid birra, de jurddašit dávjá skuvllaid riggáid mánáid várás. Lea go montessoriskuvla riggáid skuvla?
– Dán ákka dovddan bures, dadjá Svein Kollstrøm. – Ovdal go dáinna álggiimet, de in dorjon priváhtaskuvllaid. Mii han leat bajásšaddan sosialdemokratiijas. Jus galgat fidnet priváhtaskuvlla nu mo dát, mii ii leat dušše riggáid várás, de fertet ieža maid olu bargat.
Mii jođihit skuvlla stáhtadoarjagiin, dasa lassin mákset váhnemat veaháš. Sii mákset 800 ru. mánnosaččat vuosttaš mánás, dasto 400 ru. mánnui eará mánáin. Dasa lassin barget váhnemat olu nuvttá, sii basset skuvlla, hoidejit dan, bearráigehččet dálu ja fievrridit mánáid. Muhtumin oažžut skeaŋkkaid velá.
– Oahpaheaddjit leat maid duođaid bargan, lasiha Anne Smeland. Sii leat olu nuvttá bargan bargoáiggi maŋŋá, jus galggašeimmet buot máksit, de eat livčče birgen. Leat hui dihtomielalaččat ekonomiijas. Go eat leat oassin gieldda sisaoastinvuogádagas, de mearridit ieža gos oastit. Váhnemiidda lea dehálaš ahte lea govttolaš skuvlamáksu. Galgá leat skuvla buohkaid várás, ii fal riggáid mánáid várás. Min váhnenjoavkku gaskamearálaš sisaboahtu lea baicce unnit go muđui gielddas. Fertet maid lasihit ahte máŋga oahpaheaddji ja jođiheaddji Deanu almmolaš skuvllain leat duođaid leamaš šiega minguin.
– Dárbbaša go erenoamáš oahpu beassat montessoriskuvlla oahpaheaddjivirgái?
– Livččii gal buoremus ahte skuvlla oahpaheaddjit leat montessoripedagogat. Leat vásihan ahte lea váttis háhkat oahppan montessorioahpaheaddjiid. Norggas lea Norwegian Montessori College máŋga jagi fállan montessoripedagogihkkaoahpu. Studeanta oahppá fágaid ja metodihka guovtti jagi intensiivvalaš geassekurssas, de lea geavatlaš eksámen golggotmánus. Teoriijaoasi lohká interneahta bokte, das leat esseijat, digaštallanlatnja jna. ja vahkkosaš ruovttueksámen. Muhtun studeanttat mannet olgoriikii, doppe leat sierra oahpaheaddjiskuvllat. 2004’ čavčča álggaha Nesna allaskuvla montessoripedagogihka jahkeovttadaga, maid sáhttá oasseáiggis lohkat guovtti jagi badjel, ja lea lávdaduvvon oahppu.
Ferte leat unnimusat okta oahpaheaddji geas lea montessoriduogáš ovdal go beassá montessoriskuvlla álggahit. Go skuvla álggahuvvui dás, fidniimet deike montessoripedagoga gii lei bargan USA:s. Dán jagi leat mis guokte montessoripedagoga, ja vel okta geargá montessorioahpus golggotmánu 2004:s. Leat leamaš olu molsumat bargoveagas, ja geahččalit dál háhkat báikkálaš oahpaheaddjiid deike mátta-norgga oahpaheaddjiid lassin. Muhtun oahpaheaddjit leat vázzán dábálaš oahpaheaddjioahpu, earát ges leat fágaid lohkan universitehtas.
Ii leat makkárge "ii fal sápmi"-skuvla
– Dalle juo go čoahkkáneimmet vuosttaš háviid hállat priváhtaskuvlla vuođđudeamis, de loktejuvvui ášši sáme- ja suomagiel nubbingieloahpahusas. Lea áibbas nubbeláhkái go dan maid mediat leat ovdanbidjan, ahte mii leimmet mahkáš rasisttat geat eat háliidan makkárge dahkamuša sámevuođain. 69 oahppiin leat dál 15:s lohkamin sámegiela nubbingiellan, ja 30:s lohket suomagiela.
Eat leat nagodan fidnet iežamet sámegieloahpaheaddji, fertet duhtat tiibmooahpaheaddjiide geat maiddái barget eará skuvllain. Goappašagat dadjaba loaktit hui bures dáppe bargat, eaba ge vásit makkárge váttisvuohtan ahte skuvla álggus vuođđuduvvui sámi oahppoplána proteastan.
– Mii mearrida oahppiid dahje váhnemiid giellaválljema?
– Máŋggas dáppe Deanus dovdet gullevašvuođa máŋgga čerdii, lohká Svein Kollstrøm. – Sii geat válljejit sámegiela dahje suomagiela bohtet dávjá sáme- dahje suomasogas. Eanáš háviid oahppit ieža válljejit, muhtumin válljejit oarbinaččat (oappát ja viellját) ge iešguđetlágán giela. Dát fas čájeha ahte ii leat álo sohkaduogáš mii mearrida. Mu mánát lohket suomagiela. Áhččán lei 4. buolvva kveana Norggas, muhto ii máhttán ii veaháge dárogiela go skuvlii álggii. Eadnán lei rivgu. Áhččán ii háliidan midjiide oahpahit suomagiela, nu ahte mun in hála suomagiela. Muhto mun háliidan ahte mu mánát galget suomagiela oahppat.
– Don fertet ovtta ášši oažžut ovdan, loahpaha Svein Kollstrøm: – Ovdamunni dáinna skuvllain lea ahte mii váhnemat leat fidnen olu buoret oktavuođa oahpaheaddjiiguin.
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2