Lasseartihkal Sámi skuvlahistorjá 4-girjái. Davvi Girji 2010.

Anders Larsen:

Ædnegiella

Anders Larsen gurut bealde, su bárdni Leif ja eamit Petra olgeš bealde. Govva lea Silvetvágis Návuonas. (Govva: Anders Larsena govvačoakkáldat / Tromsø museum)

Anders Larsen (1870–1949) lei Silvetvágis Návuonas eret. Son lei daid hárve sámiid gaskkas geat ožžo oahpaheaddjioahpu Romssa semináras ja son barggai oahpaheaddjin Reaššvuonas Álttás (1899–1902), Riehppovuonas, Náivuonas ja Jáhkovuonas Fálesnuoris (1895–97, 1902–18), Sáttiin Skániin (1918-20) ja Sodvigmárkkas Harstada lahka (1920–40). Ovttas vieljaidisguin son álggahii sámi aviissa Sagai Muittalægje, maid son doaimmahii. Larsen čálii vuosttaš sámegiel romána, Beaivvi álgu (1912), ja muitalusa mearrasámiid eallima birra, mii easka almmuhuvvui maŋŋil go son ieš lei jápmán, álggos dárogiel jorgalussan namain Om sjøsamene 1950:s ja originálagillii easka 1979:s namain Mærrasámiid birra. Dán artihkkala Larsen čálii girjjis Fornorskningen i Finmarken[1], mii almmuhuvvui 1917:s dárogillii. Dat lei maiddái mielde go oassi dan girjjis 1919:s almmuhuvvui sámegillii tihtteliin Ædnegiella skuvlain.

Juokke olmušsogast læ vuoigŋalaš arbbe maid si læk ožžom sin oudda-vanheminasek. Buok mavsolemus dam arbest læ ædnegiella. "Aive fal dam gielast ælla vanhemi vuoigŋa", cælkka dat bægalmas bisma, Grundtvig-rokke. Ædnegiella læ olmuš ožžom oažo dagjat, oktanaga čižže-milkkin. Dat læ šiega, čabba Ibmel addaldak. Dak læ divrasemus arbbasilbba, maid mi galggap vurkkit ja ainas aimoin adnet. Ædnegiella læ vaimogiella. I mange æra gilli čugje olbmu suobman nuft čabbaset go ædnegilli. Dam gilli satta olmuš buorremusat ja čielggasemusat almotet ječas jurddagid, aibbasid ja savvagid. Dam gilli, ja aivefal dam gilli sattek sanek oapestuvvut vaimost vaibmoi.

Maidai mist samin læ ædnegiella. Dam giella læk min oudda-vanhemak adnam juo moanak duhat jage. Dat læ hui čabba, lidna ja čuogjeles giella, Muttomak dat mai gal gullujek arvvalæmen atte samegiella læ nu sadnetæbme. Pappa Tandbergrokke čali muttomin atte olmuš oažžo occat gukka ouddalgo gavdna giela, mi nu burist heivve kristalašvuođa sardnedæbmai go samegilla. Ja juokke giella orostamkætta buorran, čabbo ja dagalduvva go dat adnujuvvu., dutkajuvvu ja dikšujuvvu fuolalažat. Ædnegiella læ basse. Dam mi berrip rakistet ja adnet ærost ja gattit dam dego oskaldas bæna gatte idedes galvo. Mi æp galga goassege gierddat atte oktage hejoša ja hilggo min ædnegiela, daihe vigga dam soarddet., daihe vigga rippat mist dam erit. Diktago oktage su burremus davveris hævatuvvat? Ja, ædnegiella læ olmuš doga hæggesuona. Go dat čuppujuvvu rasta, de maidai olmuš sokkage hæga rotte. I sokka šat gukkeb ælle. Dam diti læ dat min gædnegasvuotta aimoin bisotet ædnegiela.

Buok mi samesokki gulla, berrip mi aimoin adnet: Mainasid, sadnevagjasid, lavlagid, nuotaid. Dai siste ælla ain oudda-vanhemi vuoigåa. Arvak daina læk oapavaš olbmain čoggujuvvum ja bajasčallum, ja læk dam lakkai vuorkast ja aimoin. Mi galgašeimek oažžot daid olgusaddujuvvut samegilli, nuft atte dat šaddaše lokkujuvvut juokke samemanast, ja saddaše duodai same soga obmudak. Mutto ærebbuok: ædnegiella, ædnegiella.

Sámi skuvlahistorjá 4