Lasseartihkal Sámi skuvlahistorjá 4-girjái. Davvi Girji 2010.
| Dát čálus prentejuvvui Sagai muittalægje-aviissas 15.02.1905. Čálli vástida lohkiidreivii, maid «okta gæčadegje» lea čállán aviissas 01.01.05. Mii eat dieđe čálli birra eará go ahte son lei Dálbmeluovttas eret (Dálá Álttá suohkanis). |
Dam bagjelčallag vuolde læ «okta gæčadegje» čallam garra bitta Finmarko skuvladirektøra birra ja sami mamai skuvla birra. «Sagai Muittalægje» vuostas nummasest dam jagest.
Skuvladirektøra birra mon im aigo maidege cælkket. Son ferte ječas bælostet; mutto skuvla birra samii gaskkast mon aigom čallet moadde sane, dađemielde go mon dal læm læmaš skuvlolmajen sami gaskast manga jage.
«Okta gæčadægje» i oro oaidnemen, atte daruiduvvambarggo sami manai skuvlain læ mannenge avkken. Ja i daide son okto læt, gutte dam i arved. Mon læm maidai æra sami olbmuid gullam sardnomen dam birra, atte dačak læk vækkavaldalašvuođain erit valddam samegiela skuvloin ja damditi buktam sævdnjadvuođa sami olbmui bagjeli. Daggar sagak æi sistesek ane olles duottavuođa, vaiko mon galle mieđetam, atte barggo sami manai skuvlain læ lossad, ja atte oudanæbme i mana nuft jottelet, go savamest lifči. Mutto vaiko muge mielast orro lossis ja gittemættom barggo darogiela oapatet manaidi, gæi vanhemak æi datto ibmerdet dam bargo avke, de aigom mon almaken gæččalet viššalvuođain barggat mu doaimatussam siste dam ala, atte manak oapašegje dam giela. Mon læm, erinoamaset dam maŋemus aige siste maidai ožžom gullat, atte gavdnujek juo soames olmuš sami gaskast, guđek addegottek, man stuora avke sin manak anašegje dast, jos si oapašegje darogiela riekta burist.
Manne gæččalek dalle dačak oapatet samidi darogiela? Juo dam moai galgge guoratallat, don «gæčadægje». Noago manemusta botte ovta oaivveli.
Don dieđat, atte moai asse Norgast. Mutto Norga oaivvegiella læ darogiella. Juokke doaimatusast, mi rika rađđemvutti gulla, adnujuvvu darogiella. Ja maidai dai doaimatusai siste, mai sisa moaige satte boattet, ouddamærka diti skuvlastivrri, kommunastivrri j. n. v. adnujuvvu darogiella. Maidai Norga girkoin adnujuvvu ænemusad darogiella. Ja samek maidai čužžuk Norga rađđimvuođa ja girko siste. Lægo dalle imaštallamest, jos dačak dattokge, atte samek maidai gaiggek oappat oaivvegiela?
Samek æi lassan lokkoi. Æmbo orro. dego si lifči ruoktot mannamen. Ja i læk doluš aige rajen dam ragjai vel gavdnum sin gaskast oktage erinoamaš olmai, gutte læ mattam čuožželet bajas ja čajetet famos daihe oapas bokte, atte samek mattek «čuožžot sin ječasek julgi alde.« Jos samek lifči guđđojuvvum sin ješasek haldoi doluš aige rajest, de sist i daidači vel dalge girje, man siste si oainašegje uccimus ibmelsanege. Ja i daidaši galle læt oktage skuvia sin gaskast. Mon balam, atte si ain dalge daidaše læt bakenak dego dolin. Gæk læk dalle buktam bajasčuvggitusa sikke vuoŋŋalažat ja lundolažat samidi? Æmgo moai, jos moai darkkelet gæčadebme dam aše, šadda vastedet, vaiko vel rusudedinge: «Dačak?c
Dačak læk algost evangelium sardnedam samidi, dačak jorggalam sabmai ođđa testamenta, poastala ja bibala, ja dačak læk prentetattam dai girjid sabmai sami olbmuidi bajasčuvggitussan ja bajasrakadussan, ja gost ožžuše samek dai girjid, jos dak æi lifče oažžomest dačain. Maid jurdašak don «gæčadægje», jos dačak juokke lakai valdašegje sin gieđaidæsek erit samin? — I oktage girje šat prentejuvvuši samidi, i oktage skuvla dollujuvvuši sami manaidi, ja i oktage doaimatus dakkujuvvugi samidi avkken?
Mon orom dego oaidnemen moft gævaši, vaiko samin dal læ ollo æmbo bajasčuvggitus go dolui: Sævdnjadvuotta sikke vuoiŋŋalažat ja lundolažat luoittadifči ječas æmbo ja æmbo sami bagjeli, ja i læk dal buorre arvvedet, man suokkad sævdnjadvuotta manemusta šaddaši.
Dačak læk oaidnam ja oidnek ain dalge, atte sami rievok æi læk nagadam, æige nagad «čuožžot sin ječaidæsek julgi alde», vaiko si vel barggekge apidæsek mielde. Damditi læk dačak boattam samidi vækken.
Skuvlain barggujuvvu dal dam ala, atte sami manak galggek oappat darogiela, vai si, go si stuoresen saddek, mattek oudanbuktet sin jurddagidesek dam gilli, mi læ vanhemædnama oaivvegiella, ja mi addijuvvu sikke alebužain ja vuolebužain. Skuvlain barggujuvvu dam ala, atte maŋeb sokkagodde samin galgga šaddat gelbulažžan čuožžot dačaiguim ovtast juokke doaimatusast ja bargost, mi ain mailmest ouddi boatta. Ja skuvlain barggujuvvu dam ala, atte maŋeb sokkagodde samin manemusta galgga oktiovtastattujuvvut sin darolaš vieljaiguim sikke vuoinalažat ja lundolažak.
Maidai kristalašvuođa oappo skuvlain manna darogilii. Dat šadda damditi, vai samek galggek oappat arvvedet maidai dam ibmelsane sarne, mi čuogja Norga girkost, ja maid darolas sardnedægjek sardnedek. Mutto æreb dam, de læk dažak jorggalam ibmelsane samegilli ja addam dam samidi. Samek ožžuk dal lokkat dam ja guoratallat dam nu ollo ja nu čiegŋalasat, go si ječa dattošek ja mattek. Si ožžuk sardnedet dam sæmma friavuođain go dačak. Ja si ožžuk oapatet sin manuidæsek dam samegilli ja bajasgæsset daid nu čielgaset ja darkkelet, go si dattošok, Hærra ravvagi mielde.
Æi hette dačak sami olbmuid barggamest sin bajasčuvggijumi ala; æmbo væketek dačak samid sikke ruđaiguim, girjiguim ja skuvlaiguim, vai samek ožžoše æmbo ja æmbo bajasčuvggitusa.
Mutto geččop mi, moft muttom samek vuostaivalddet dačai buore datto: «Biro adnus vara dast, maid skuvlast oapatek,« čelkek muttom vanhemak «Okta gæčadægje» bitta mielde.
Juo, juo, gal mon arvvedam, maggar vanhemak daggaražak læk. Gavdnujek dađe bahabut vanhemak, guđek dušše «adnek vara», jos soames boatta vidneglasain ja adda sigjidi jugastaga. Kristalasvuođa ja bajasčuvggitusa si galle čabbat diktet mæddel mannat.
Mutto daggaražak æi læk buokak. Ædnagak samin arvvedek burist avke dačai daroduttin bargost. Dak barggek damditi viššalvuođain oappat darogiela ja ouddanet bajasčuvggitussi. Ja si ouddanek maidai æmbo ja æmbo. Daggaras samidi bigja dača su doaivos, ja. dai sami ouddanæbme læ makso dačai skuvllabargo oudast, ja boatte aigi læ son mojo njalmin lakkanæmen sin. Dak æra samek, guđek æi datto mielde čuovvot, mutto vællat sin ibmelmættomvuođa, diettemættomvuođa, laikkudaga ia nuoskesvuođa siste, si ferttijek nu orrot, dassačigo si duššek ja nokkek. Sigjidi i læk bestujubme daihe gagjujubme.
Dalbmeluoft gieldast 2—2—05.
Okta jurdasægje.
Mist i læk dam have dam gudnejattujuvvum sisasaddijægjai æra dagjamuš go dat, atte sami lokko læ lassanam. Dam birra læp mi čallam dam nummar alggobitast. Red.