På norsk Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.
 Ingolf Kvandahl ádjás muitogeađggi luhtte. Duogážis Gálbečoru skuvla, gos Henrik Kvandahl lei oahpaheaddjin 1918-27. | Ingolf Kvandahl lea beakkán oahpaheaddji ja sámi ovddasmanni Henrik Kvandahla bártni bárdni, ja son orru ádjás báhcán dálus. Doppe son dál lea hukseme sámi kulturguovddáža, Pippira Siida.
Son lea riegádan 1947:s ja bajásšaddan Gálbečorus Bálágis. Son váccii álbmotskuvlla Gálbečorus ja guokte jagi framhaldsskuvlla Bálágis. Dasto váccii son eanadoalloskuvlla Suorttas ja mašiidnavuodjinskuvlla Vikeides Viesttarállásis. Son barggai dálubarggu Bálágis ja Hamaris, muvrejeaddji veahkkin, ráhkadusbargin, guorbmebiilavuoddjin ja rogganmašiidnavuoddjin Áhkkánjárggas. De son váccii huksenfága teknihkalaš assisteantaoahpa. Dan maŋŋá barggai iešguđetlágan huksenbargguid dassážii go oaččui barggu teknihkalaš fágaskuvllas, ja dasto huksenfága fágaoahpaheaddjin AMO-guovddážis Áhkkánjárggas. Son manai ealáhahkii 2010:s Ingolf Kvandahl lea searvan sihke suohkanpolitihkkii ja sámepolitihkkii ja lea ee. leamaš Bálága sadjásaš sátnejođiheaddjin. Sámedikkeválggas lea son leamaš Gaska-Nordlándda sámepolitihkalaš bellodaga, Guovddášbellodaga ja NSR:a evttohas. Son lea leamaš Bálága sámi searvvi jođiheaddji ollu jagiid. |
Vaikko vel áddján lei ge sámegiela viššalis bealušteaddji, ja oahpahii mánáidis sámegiela, de ledje juo nu dáruiduvvan ahte ollesolmmožin dárostedje eanas. Mu áhčči ja eahki manaiga mohkiid Finnmárkkus. Áhččán gal sámástii dalle ja gulahalai bures doppe sámiiguin, muhto eahki gal bártidii sámegielain. Eadnán lei lullinorgalaš, ja vaikko ipmirdišgođii ge sámegiela dađi mielde, de sii dárostedje minguin mánáiguin. Sii várra sámástedje go viesus ledje vuoras olbmot. Ieš gal in lean searvvis nu dávjá, in gorudiin in ge jurdagiiguin ge. Ledjen dego jorribiegga, in stađđán goassege bisáneastit. Gorpmodin sihke vuollugit ja alladit, olles imaš go bisson heakkas. In diehtán mii ballu lea.
Áhčis lei gávpi, ja muittán buoremusat go boaranat čoahkkanedje dohko, muitaledje fearániid, omd. málbmaohcama birra. Dat olbmot gal roahkka máhtte muitalit. Lei somás áigi, dan hárve go soiten leat doppe dalle.
 | Ingolf Kvandahl lei dušše golbma jagi go su áddjá jámii. Dá lea okta hárve govain mas soai goappašat leat mielde.
1948:s vuođđuduvvui Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi Tromssas. Stuorra joavku lullisámi áirasat mátkkoštedje bussiin vuođđudančoahkkimii. Ruoktot jođedettiin billašuvvái busse, sii fertejedje moadde beaivvi bisánit Bálágii. Dát govva govvejuvvui Henrik Kvandahl luhtte. Vuojedettiin Dunndaravuomi čađa geavai busse badjel geainnu, eatnasat busses dušše, nu maid dán gova guokte lullisámi. Ovdabealde g.b.: Nils Kappfjell, Henrik Kvandahl Helene-ádjábiin, Jonas O. Marsfjell, mánáiguin Irene ja Sigmund Kvandahl. |
Mis ii lean čáhci návehis, fertiimet geasehit čázi beaivválaččat. Ovcci gussii, hestii ja soames sávzii gal šattaimet geasehit nuppát lihttara čázi juohke beaivvi. Šattai buoret de go suohkan veahkehii min roggat ođđa gáivu. Oaččuimet bohccečázi návehii maiddái. Ii lean gal garra čáhcecirggastat, muhto doarvái juhkanstáččuide ja mielkki galmmihit.
De bođii ođđa áigi, oaččuimet silo. Min vuosttaš silo dagaimet bellepláhtain. Leimmet ožžon dieđu ahte galggaimet sáltet Kufa-sálttiiguin. Áhčči áiggui seastit ja botkkuhii dábálaš sálttiid searvái. Silo šattai issoras guohca. Silo oanidii lájuid hui sakka, muhto lei goitge ain ollu giehtabargu.
Heastta njuovaimet dálu luhtte 1962 čavčča. 1963 dálvvi ollii min vuosttaš tráktor. De lei šaddan ođđa áigi, muhto eanas suinniid ázuimet ain. Silo-suinniid fertiimet maiddái bordit dáigguiguin suoidnegerrui, ja de fas eret gearrus ja siloi, aivve gieđaiguin. Min mielas lei bargu goitge gehppon ovddeža ektui.
Hivsset lei láhtoráhpa vuolde. Lei dušše okta hivsset, ii lean várra nu buorre go lei dušše okta. Muittán go Oscar Nilsen dagai ođđa hivssega, ovtta bártnážiidda ja nuppi nieiddažiidda. Mis ii lean čáhcebohcci viesus, juhkančáhci lávii fárpalis. Hjalmar várra molssui fárpala dávjá.
In muitte vuosttaš skuvlabeaiván. Mis ii lean guhkki skuvlii vázzit. Vuosttaš luohkás leimmet njealjis, mun ja vel golbma nieiddaža. 2. luohkás ledje 7 oahppi, leimmet 11 oahppi ovtta skuvlalanjas. Gálbečorus riegádedje nu ollu mánát maŋŋel soađi ahte skuvlla ferteje juohkit golmma luohkkái.
Skuvlabeaivvit golle jođánit. Go muittašan daid dál, de orrot dat dego čalbmeravkaleapmi. Mu jurdagat láveje johtit juohke guvlui, eai hal skuvladiimmuid barggut lean nu dehálaččat. Min luohkás lei okta hui čáppa nieida, ja aivve son dat várra lei mu jurdagiin.
Irene, mu vuosttaš oahpaheaddji, lávii dávjá vuolgit minguin olggos stoahkat dehe váccašit juostá. Meahcis váccidettiin son lávii muitalit midjiide šattuid birra. Láviimet dávjá áigut muhtun geađggi lusa mii gohčoduvvui «Trollsteinen» (Stállogeađgi). Stállogeađgi lei dološ sámi sieidi, muhto mu bajásšattadin eat gullan dan birra maidege. Doppe mii sistenstalaimet, stoagaimet «bro-bro-brille» ja olu eará stohkosiid. Láviimet giccodit geađggi alde. Hui gelddolaš. Guokte stuora juovvageađggi main lei luoddanas. Dohko sáhtiimet čiehkádit. Stállogeađggi luhtte lei hui várddus. Dál gal lea dakko suhkkes guossavuovdi, ii leat šat nu várddus.
Muittán muhtumin go leimmet vuot Stállogeađggi luhtte. Mus lei luhčadávda ja ribahiin buksamohkkái. Ujostallen ja heahpanadden. Čiehkádin ja viehkalin ruoktot. Eadnán basai mu ja molssui mu biktasiid. Oahpaheaddji Irene dieđusge fuomášii ahte mun ledjen jávkkodan ja bođii min vissui ohcat mu. Ballen issorasat ja čiehkádin stobu ommana duohkái. Juo, ledjen boahtán ruoktot, muhto ii eadni gávdnan mu šat.
Dat guokte jagi go vácciimet skuvlla Hjalmara dálus, golihedje jođánit. Vácciimet skuvlla juohke nuppi vahkku. Ii oahpahus lean nu dehálaš, stoahkan lei deháleamos.
 | Ingolf Kvandahl álbmotskuvlla 4. luohkás. (Gova luoikan Ingolf Kvandahl) |
Dál guođđigohten niehkojurdagiiddán ja čuovvugohten buorebut mielde oahpahusas. Ledjen hirbmat čuorbi lohkat go álggiimet 3. luohkkái, muhto eai gollan galle skuvlavahkku, de ledjen juo oahppan lohkat.
Šattaimet oahpahallat sálbmavearssaid bajiloaivvi. Skuvlabeaivi álggii sálbmavearssa lávlumiin. Muhtun mis galggai dadjat sálbmavearssa čuodjalit bajiloaivvi. Danne várra oahpahallen lohkat, lohkagohten albma láhkai.
In mun šaddan gal luohká čeahpimussan, muhto mu mielas lei geografiija ja historjá hui miellagiddevaš. Matematihkas in gal lean nu čeahppi, muhto 7. luohkás oaččuimet oahpaheaddji mii attestii midjiide oahppanjođu.
Skuvlla maŋemus vihtta jagi golle jođánit. Go dál jurddašan dan birra, de eai oro dat bistán guhkit go ovtta dálvvi.
Čuovvovaš oahpaheaddji birra in muitte báljo maidege. Muittán gal ahte son lávii čohkkát katehtera luhtte, juolggit beavddi alde, ja logadii «Illustrert»-bláđi. De čakčii bođii midjiide fas ođđa oahpaheaddji. Fas oahpaheaddji geas lei oahpaheaddjiskuvla. Mus láveje gal ain dakkár bottožat go čierastin iežan niehkojurdagiid sisa. Ovtta gearddi muittán bures. Min viessohoiddár Oscar Nilsen lei sahedeame hálgguid. Skuvlalanjas dolastedje dušše muoraiguin. Mis lei stuora šearbma ommana ovddas. Šearbma lávii báhkkanit ruoksadin buolašbeivviid. Oscar šattai sahet nuppát sala muoraid. Lávejin geahččat hui dárkilit su lihkastagaid. Son viežžalii hálggu, sahestii dan golmma sadjái ja bálkestii čoskkaid muorravissui. Gearddi gearddi maŋŋái dat ovttahat lihkastagat. Ferte leat goit leamaš suohtas boddu munnje. Rabihin ja gullájin fáhkkestaga go oahpaheaddji dearpalii mu oaivái cuigensoppiin nu garrasit ahte soabbi doddjui vel. Gal de ge goit guldališgohten fas su.
Osten jiu-jitsu kurssa. Dálvet go lei muohttán doarvái, de álggii jiu-jitsu-oahpahallan. Bonjasteimmet guhteguimmiideamet vuollái obbasii. Ii mis lean lášmmohallansála, muohta dat lei mis guoddán. Das sáhtiimet hárjehallat almma norddahallama. Mii vissa šattaimet hui čeahpit, vaikko ii mis lean oktage gean vuostá beasaimet geahččalit. Láviimet oahpahallat bisohallama maiddái. Ráidalassii mii goarpmuimet. Mihttun lei beassat nu bajás go vejolaš. Giccuimet ráidalassii nu bajás go háhppeheimmet ovdal go ráidalas gahčai eatnamii. Leimmet oalle mihá ovttadássásaččat ja vikkaimet nubbi nuppi badjelii, muhto ii oktage beassan gitta geahčái gal.
Steinar oaččui min oahpahallat bajiloaivvi ja lohkat vai beassat searvat čehppodatgilvui radios. Eat mii beassan gal mielde makkárge prográmmii, muhto oahpaimet mii goit ollu. Mii doalaimet gilvvuid sihke skuvllas ja ruovttuin, ja erenoamážit mii berošteimmet geografiijas. Oahpahalaimet buot stuora jogaid ja oaivegávpogiid namaid. Ádjánin máŋga diimmu sárgut kártta. Sáhcon ruvttuid. Mihtidin távvala kárttas ja heivehin daid mihtuid ruvttuide. Dat bargu lei hui ávkkálaš munnje. Skuvllas ja maŋŋil, go bargagohten, de fuomášin ahte heiven bargat kárttaiguin ja lanjaiguin.
Giđđat jearai Steinar midjiide eananbihtáža, ja dohko gilvviimet rušppiid, návrašiid ja gálaid. Buđehat čáhke maiddái dohko. Dat lei min iežamet bealdu, buohkat serve dasa. Čakčat ii lean gal nu suohtas, lei juo čoskkiidan go gaikkuimet šattuideamet. Muittán go mus nu galbmoje suorpmat go čokkiimet ruotnasiid. Eanas šattuid gal oaččuiga Steinar oktan su eamidiin, muhto dan mii gal dohkkeheimmet. Mii oahpaimet goit bealdobargguid.
Juovllaide oaččui Steinar min ráhkadit juovlačájálmasa. Fertiimet oahpahallat ollu, muhto ledje suohtas diimmut. Ammahal Steinar Grande dalle dagai Bálága Høylandsrevyenii vuođu. Muhtun jagiid maŋŋil son fárrii fas ruovttubáikái Rørvikii. Doppe son áŋgirušai revybirrasis oktan earáiguin.
Gálbečoru skuvlabeaivvit ledje hearvát. Ii mis lean mái eará go skuvlaviessu ja muorraviessu oktan olgohivssegiiguin. Goitge mis ledje roahkka dan mađe suohtas skuvlabeaivvit go dálá mánáin. Dál lea skuvlaviessu šaddan giliviessun, ja doppe lea dušše láittas jaskatvuohta.