Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.

Einar Gullichsen:

Guhkkin davvin Dávggáid vuolde - Muittut Sirpmás 1953-62

Sámás: Máret Sárá

Einar og Sissel Gullichsen, Røros / Plassje 2003
(Govva: Svein Lund)

Dáinna bajilčállagiin leaba Einar ja Sissel Gullichsen čohkken muittuid gihppagii maid 1999:s sáddiiga Sirpmá skuvlii.
Sissel r. Muslie riegádii Stanges Hedmárkkus 1928:s ja válddii oahpaheaddjiskuvllaeksámena Hamaris 1950:s. Einar Gullichsen riegádii Ullensakeris Akershusas 1928:s ja válddii oahpaheaddjiskuvllaeksámena 1953:s. Oahpaheaddji-guovttos barggaiga Finnmárkkus 1953’ rájes 1968’ rádjái, Sirpmás ja Kárášjogas. Dan maŋŋá fárriiga Plassjii, gos leaba de orron.

Dát lea oassi gihppagis. Doppe gos leat čállosis oasi guođđán, dan leat merken "...".

Buot álggii munno ovdamanniguoktáin Marit ja Bill Aubertain. Veaháš ovdalis juovllaid 1952:s čálii Bill mu eaŋgasgiela oahpaheaddjái Oslo oahpaheaddjiskuvllas ja ávžžuhii nuorra náittospára Sirbmái fárret. ... Moai válddiime oktavuođa Marit-guoktáin Billain ja oaččuime dakkaviđe guhkes vástádusbreava. ...

Moai Sisseliin leimme leamaš náitosis sullii golbma vahkku go beaivvádagas maŋŋitgeasi bođiime Sirbmái johkafatnasiin. Lemet Johnsen vieččai munno Skiippaguras ja doalvvui johkafatnasiin Fanasgieddái. Das beasaime boares guorbmebiillain Geavgŋá guoikkaid meattá ja Bildámii. ...

Mátki čáppa Deanuleagi bajásguvlui lei dego niehku, ja go lahkaneimme Sirpmá, de oinniime olbmuid čoahkkanan miellái munnuide sávvat buresboahtima. Dát njuorasmahtii munno. Munnos eai lean nu ollu fárrengálvvut mielde, muhto moai dárbbašeimme vovdnaheastta, ja mun muittán bures ahte Henrik-Ánná dat vieččai heastta ja vovnna ja doalvvui munno gálvvuid bráhkkai. Dálueamit Ánná Nilsen vuostáiválddii njálgga mállásiin, - guossohii luosa ja dieđusge luopmániid.

Lei stuorra erohus boahtit govda, šattolaš giliin Østlánddas guorba boaittobeale Sirbmái. Moai áddiime maiddái dakkaviđe ahte giellaváttisvuođat šaddet oalle stuorrát, erenoamážit skuvllas. Muhto moai leimme nuorat ja munnos lei gillilvuohta ja oaivvildeimme ahte galggaime buot buoremusa dahkat mo de dal leažžá. Moai smiehtaime orrut Sirpmás ovtta dahje guokte jagi ja de vuolgit fas máttás. Unnán diđiime dalle ahte Sirbmá galggai munno nu geasuhit ahte šattai munno ruovttusadjin 1953:s gitta 1962’ rádjái, dušše gaskkalduhtton mottiin lohkanjagiin.

Skuvlabiire

Sirpmá skuvlabiire lei máŧohis viiddis, muhto ássan lei deatnogátti vađain. Riikka goalmmádin stuorámus deatnu lei eallinvuođđun olbmuide geat ledje ássagoahtán Deanuleahkái. Dat lei johtolatgeaidnu mii čanai oktii dán guhkedáláš servodaga, ja deanus fidnejedje luosa iežaset atnui ja vuovdimii.

1953:s skuvlabiirre viidodat lei Fanasgiettis nuorttabealde gitta Bartii oarjin, ja davás guvlui ledje nohkameahttun duoddarat, jeakkit ja jávrrit. Go siskkit riikkageaidnu ollii Fanasgieddái ja Bildámii, de dát skuvlabiirre oassi sirdojuvvui Buolbmát biirii. Mu 1972’ leksikonas logan ahte Sirpmá biirres ledje su. 240 ássi, muhto ieš Sirpmá vađas orun muitimin ahte orro sullii 100 olbmo 1953:s. ...

Sirpmá internáhtta ja skuvla
(Govva: Einar ja Sissel Gullichsen)

Skuvla

... Moai Sisseliin bođiime Sirbmái 1953:s, leimme unnán hárjánan oahpaheaddjit. Sissel gal lei oahpahan golbma jagi, muhto mun bohten njuolgga oahpaheaddjiskuvllas. Ii goabbáge munnos dovdan Finnmárkku, ja moai ean diehtán olus maidige sámi kultuvrra birra. Moai ean máhttán ean sánige sámegiela. Ja Sirbmá lei eanemus sieiva sámi skuvlabiire olles Norggas. Muhto nugo juo lean dadjan: Moai liikuime hástalusaid duosttuhit ja háliideimme vásihit juoidá mii lei erenoamáš. Dat guhkes breava maid Bill Aubert čálii munnuide ovdalgo davás vulggiime, dagahii munno ain sáhkkiibun. Bill’ breava muitalii maiddái ollu Sirpmá ja skuvladilálašvuođaid birra. Dát lei munnuide stuorra ávkin. Moai deaivvadeimme maiddái Máret-guoktáin Billiin Oslos geasset ovdalgo vulggiime. Sudno geažil sáhtiime vuolgit Sirbmái veaháš báikkálaš diehtoseahkain ja ollu ráđiiguin.

Giella lei stuorámus váttisvuohta. Nugo Bill muitala iežas breavas, de ii báljo lean oktage gii máhtii dárogiela go skuvlii álge. Muhto Uhcaoabbá, Elle Adriánná, duottarstobus gii lei 6-jahkásaš, máhtii veaháš dárogiela, son lei rabas, hállái ja somá. Moai hálaime skuvlastivraovdaolbmuin ja ozaime su beassat álgit skuvlii jagi árabut - veahkehan dihtii munno. Dát ordnašuvai, ja vuosttaš beaivve rájes leigga Sissel-guovttos Uhcaoappáin priváhtaoahpaheaddjin nubbi nubbái. Sissel oahpai sámegiela, ja Elle Adriánná oahpai dađistaga eanet dárogiela. Klássalanjas su geavaheimmet dulkan 1. luohkás. Muhto oktii gal Sissel mettii issorasat giellamoivvis. Rehketdiimmuin galge sii suorpmaiguin lohkat logi rádjái. Sissel geigii bealggi ja jearai: "Mii dát lea?". Oahppit vástidedje nugo duohta leige: "Bealgi", muhto Sissel jáhkii son lei oahppan suorbmasáni, ja beivviid ja vahkkoviissaid sii lohke belggiid ja dadje: "Mus leat logi bealggi". Maid son mánát smihtte? Ja Uhcaoappás lei sihkkarit somá. Muhtun rehkenastindiimmuid Sirpmáskuvllas háliidii Sissel dahkat somábun, ja attii rosiinnaid maid galge lohkat. Dása gal mánát liikojedje, ja ujus oahppi Unni Utsi jearai Sisselis muhtumin mojunjálmmiid; "Rivgu, leago fargga rosindiibmu?"

"Vuosttas beaivve rájes leigga Sissel guovttos Uhcaoabbáin priváhtaoahpaheaddjin nubbi nubbái. Sissel oahpai sámegiela, ja Ellen Adrianna oahpai dađistaga eanet dárogiela.
(Govva: Einar Gullichsen)

1957:s čađaheimme moai Sisseliin sámegiela eksámena Oslo universitehtas. Moai ean oahppan gal hállat nu ollu sámegiela, muhto moai oahpaime sámi giellaoahpa. Dát oahppu nannii munno jáhku ahte sámemánát berrejit oažžut álgolohkanhárjehusa ja -čállinoahpahusa iežaset gillii, ja ahte sii berrejit beassat oahppat dárogiela amasgiellan seammaláhkai go earát ohppet eaŋgasgiela dahje duiskkagiela. Dán oktavuođas lei miellagiddevaš lohkat maid Bill Aubert čálii dán birra Aftenpostenis juo 1956:s. Son oaivvildii seamma.

Go juo leat giellaváttisvuođaid birra hállamin, de háliidan namahastit riiddu mii bohcidii Sámelávdegotti evttohusa geažil. Dát dagahii ollu rieja ja riiddu gielddain. (Geahča čállosa dán birra dán artihkkala loahpas. Doaim.)

Politihkalaš beroštupmi lei oalle stuoris Sirpmás. Riikkapolitihkka lei amas go nu unnán ledje radioapparáhtat mas dieđuid livčče ožžon. Eaige lean nu máŋggas geat diŋgojedje aviissaid, ja sii geat dan dahke, diŋgojedje guovlluaviissaid nugo "Finnmarken" ja "Finnmark Tidende". 1953’ Stuorradiggeválga movttiidahtii munno čilget ohppiide mo riikka stivrejit ja hálddašit, ja mii loahpaheimmet dán oahpu doaladettiin "suollemas" ja duođalaš válggaid mas oahppit oassádalle. Buot bellodagat ledje válgačoahkkimiin ja lei hui čearggus go galggai jienaid lohkat. Mun sáhtán muitalit ahte Bargiidbellodat oaččui measta buot jienaid, ja Tor Regnor Solbakk šattai "stáhtaministtar" Sirpmá skuvllas. Dát "Stuorradiggi" oktan Ráđđehusain ja stáhtaministariin ožžo doaimmaid ja vuoigatvuođaid skuvllas ja dat adde ohppiide sihke deaŧalaš doaimmaid ja ovddasvástádusa min uhca skuvllaservodagažis. ...

Go mis lei nu guhkes dálvi Sirpmás, de lei lunddolaš ahte oahppit liikojedje čuoigat. Dát dat várra lei Máret-guoktá Billain oaččuhan ohcat Sabetsearvvis Oslos sabehiid skuvlamánáide. Moai maiddái válddiime oktavuođa Sabetservviin ja oaččuime dađistaga nu máŋga pára sabehiid ahte ledje doarvái buohkaide. Sabehiid moai nummarasttiime ja daid ceggiimet fásta sajiide olgofeaskáris.

Oahppit fallo čuoigamis ja hállu gilvalit stuorui. Mis ledje sihke njuiken-, ladnjedallan- ja čierastangilvvut. Mii bovdiimet Buolbmát ja Skiippagura skuvllaid mielde go geaidnu ráhkaduvvui. Maŋŋá oassádallagohte maiddái Njuorggáma, Ohcejoga, Vuovdaguoikka ja Gáregasnjárgga skuvlabiirret. Lágidemiid mii juogadeimmet gaskaneamet. Stuorámus gilvu dollojuvvui Sirpmás 1961:s man oahpaheaddji Magne Hofshagen jođihii. Suoma beale ustibat ledje buktán hirbmat fiinna vuoittuid, muhto sin mielde manne eanaš vuoittut ruovttoluotta Supmii. Sii ledje nu olu falit min, muhto Frøydis Guttorm gal birgehalai singuin čierastallamis. Dás ferte maiddái čilget ahte máŋga Sirpmá-oahppi eai geavahan čuoigangápmagiid maŋŋečatnosiin, muhto geavahedje nuvttohiid ja ruovdabessodagaid. ...

Ollesolbmuidhárjehallan ja -faláštallan maid šattai eambbo ja eambbo dábálažžan. Mis ledje faláštallaneahkedat duhkoraddanlanjas, ja muđui čievččaimet spáppa bievlaáigge ja čuoiggaimet dálvet. Mii álggaheimmet Deanu faláštallansearvvi ja soađaimet guhká faláštallanlihtuin go leimmet searvái bidjan sámegiela nama. Máŋgii lean smiehttan ahte gávdnogo šat dien áigodaga faláštallansearvvi čoahkkingirji gostege. ...

Ovdalgo geaidnu bođii 1958:s, de orro ollu oahppit internáhtas. Lohku rievddadii. Skuvlajagis 1953/54 ledje mis badjel 60 oahppi skuvllas, ja dáin orro 25:s internáhtas. Mis lei vuorroskuvlaortnet: 1. - 3. luohkkálaččat vázze moadde vahkku ja dasto bohte sin sadjái 4. - 7. luohkkálaččat. Juohke joavkkus ledje 3 - 4 vuoru skuvlajagis. Lei ollu šlápma ja stuorra vuordámušat go ain lei vuorromolsun. Ohppiid dolvo ruoktot heastasáhtuin. Lei duođai somá oaidnit go buot heasttat bohte reagain ja buriid duljjiiguin, ja Issát Pedersen Varsi, Niillas A. Pedersen Varsi, Stuorra-Peđar Varsi, Jovnna Varsi, Piera Holm Varsi, Biret-Niillas Varsi ja máŋggas earát čuččodedje beaskkat badjelis suittehiiguin. Geasset ja giđđat geavahedje johkafatnasiid sáhtosteapmái. Muhtumin ledje heajos siivvut go galggaimet vuoru molsut. Dalle bohciidedje váttisvuođat. Jiekŋa ii gierdan, iige lean reahkasiivu. Mun muittán ahte Leavvajoga oahppit, Odd, Ragnhild, Sven Åge ja Hans Fridtjof, fertejedje guovtte - golmma geardde mannat čuoigga vári badjel, oktiibuot 66 km Leavvajohkii. Sii várra idjadedje Roavvegiettis dahje Čuđiidguras. Muhto sii birgehalle bures ja jovde ruoktot. ...

Go guokte jagi leimme leamaš eret Sirpmás 1955 – 57 áigodagas, de lei imaš vásáhus beassat biillain gitta bráhka lusa. Sirbmá ii leat šat dat seamma mii ovdalis lei. Govda geaidnu lei guhkes hávvin ruonas vađa badjel, ja biillat ráhkadedje hirbmat sáttosuova go meattildedje. Mu mielas orui ahte olbmot maiddái doapmagohte eanet. Ja skuvlaservodahkii guoskkai erenoamážit. Vuorroskuvlaortnet nogai. Internáhtta heaittihuvvui ja gielda osttii guokte skuvlabusse. Piera Olsen Sirpmás ja Jovnna Halonen Skiippaguras leigga skuvlabussevuoddjit.

Dan botta go Einar ja Sissel Gullichsen leigga virgeluomus, bođii geaidnu Sirbmái, ja soai sáhtiiga máhccat biillain ja varas sámegielmáhtuin.
(Govva: Einar ja Sissel Gullichsen)

Dálueamit Ánná Nilsen lei Unjárggas eret. Son lei leamaš internáhta dálueamit Sirpmás jahkeviissaid. Son lei hirbmat ábas bargat ja skihkahii bures buot divššu ja sisaoastimiid. Sus ledje guokte biiggá. Unjárgalaš Sigrid Mathisen ja gaskanjárgalaš Máret Somby leigga biigán vuosttaš guokte jagi. Dasto álggii sirbmálaš Hilda Varsi ja Brita Mathisen, gii maŋŋá náitalii Toralv Pederseniin. Goappašagat galggašeigga leat oahpes olbmot Sirpmás go nu máŋga jagi oskkáldasat barggaiga skuvlla ja báikkálaš servodahkii ávkin. Bassi lei Elle Biret Anthi. Vaikko son spirraliiguin giksašuvai, de son beaivválaččat ražai dola doalahit uvnnain ja bassat klássalanjaid. Dávjá mii árkkášeimmet su giđđat. Olgun lei stánžžas ja nuoski. Boares muorraláhttiid dievva lei sáttu ja duolva, ja láhttit ledje dego ránes sáttobáhpárat. Su veahkehii isit Hánsa Anthi, gii maiddái murrii, guttii sisa ja muđui lei muhtunlágan bearráigeahčči - hui unnán bálkkáin. ...

Sirpmá skuvla lei nugo lea juo namahuvvon, njealji oasis. Moai Sisseliin leimme áidna oahpaheaddjit vuosttaš jagiid. Maŋŋá mii leimmet sihke golmmas ja njealjis. Muhtumat bohte ja bisso oanehat áigái, ja muhtumat fas ledje olles jagi dahje moadde jagi. ...

Internáhtas fertejedje buohkat veahkehit ee. muoraid viežžat.
(Govva: Einar ja Sissel Gullichsen)

Sirpmá skuvlla stuorra heahtin lei čuovgaaggregáhta. 12 hk dieselmohtor galggai addit čuovgga skuvlii, duottarstohpui ja Tapio gávpái. Mohtor lei hejot isolerejuvvon visttážis váldovistti bajábealde. Hui ollu báhtterseallat ledje nuppi lanjas. Mohtora fidnii doaibmagoahtit go cahkkehii sigareahttalágan cahkkehasa ja skruvii dan mohtorii. Ja de galggai gieđain jorahit. Dát lei hirbmat lossat uhca Skuvlaolbmážii gii ii lean nu gievra. Lihkus láve duottarstobu Nils Erik Hansen álo veahkehit. Sus lei erenoamáš teknihkalaš máhttu ja lei gierdevaš mohtoriid divodit. Mohtora lei álo váttis fidnet doaibmat, go ain álfárot bisánii. Lei heahti go buolašgráđat njidje 30:i. Dalle jieŋui dieselolju, nu ahte soagui ja illá golggai silli čađa. Dalle fertiimet čázi maiddái gurret mohtoris juohke háve go lea leamaš anus vai ii galbmo ja biđge mohtoroasi. Muhtun dálvve mohtor álfárot bieđganii, ja fertiimet ođđa háhkat. Moadde vahkku mii geavaheimmet petromávssaid. Dát adde buori čuovgga klássalanjas, muhto čuovga lei garas ja lámppáin lei váivves hádja ja jurra mii dagai ahte sihke oahppit ja oahpaheaddjit ledje hirbmat viessasat ja váibasat loahpageahčen beaivvi. Mun in lean goassige ovdal oaidnán petromávssaid ja in máhttán daiguin olus maidige. Muhto mun jáhkán ahte Magnus Varsi dávjá šattai "petromáksa-hoavdan".

Mun muittán bures vuosttaš juovlabeahcefeastta mii mis lei duhkoraddanlanjas. Dáinna ledje ollu váttisvuođat. Vuos lei váttis fidnet juovlabeazi. Jogo "suoládeimmet" dan Suoma bealde dahje oaččuimet dan Leavvajogas. Dán in muitte nu vissásit. Muhto maid mun muittán lei ahte vuorrasut olbmot Sirpmás eai liikon juovlamuora geavaheapmái ja ahte galge jorrat muora birra. Muhto liikká mis lei juovlabeahcefeasta ja joraimet beazi birra, muhto dieđusge mis ii lean juovlastállu. Mii leimmet vissa lágidan muhtun smávvapáhkažiid ohppiide ja veaháš liiggás buori biepmu, muhto sii geat ožžo albma páhkaid ledje vuosttaš luohkkálaččat. Sii ožžo juohke jagi fiinna, stuorra páhka Sørlánddas Dybvåga nissonolbmuidsearvvis. Dát oktavuohta álggahuvvui Máret Aubert’ áigodagas, ja dát árbevierru doalahuvvui nu guhká go moai leimme Sirpmás. Juoga erenoamáš dáhpáhuvai min vuosttaš juovlabeahcefeasttas. Gielddastivrraáirras Roavvegiettis, mun jáhkán su namma lei Hansen, bođii seamma beaivve vácci Buolbmágis, gos lei leamaš čoahkkin. Son oinnii ahte lei čuovga duhkoraddanlanjas ja bođii sisa. Mun ožžon diehtit gii son lei ja vuostáiválden su baluin. Mun ledjen maiddái gulastan ahte son lei nana kristtalaš, ja mun ballen ahte son galggai min cuiggodit go dánssuimet "báhkindánssa" čiŋahuvvon muora birra. Muhto ii nu dán háve, son baicca čohkkedii ja hálai mánáiguin Ipmila ja Jesusa birra. Mun in ádden gal in maidige maid son dajai go son dieđusge hálai sámegillii. Son oaččui mánáid guldalit dárkilit, ja vuolggedettiin vilppastii uksagaskkas ja dajai: "Hearrá buresivdnidivččii din!"

Sámelávdegotti evttohus Buolbmága gielddastivrras

"Lávdegotti mii galggai guorahallat sámiid áššiid" dahje "Sámelávdegotti" nammadii ráđđehus 1956:s ja dat almmuhii evttohusas 1959:s. 1960:s ledje garra digaštallamat evttohusaid birra, erenoamážit Kárášjogas ja Buolbmágis, gos gielddastivrraid eanetlohku vuosttaldii evttohusa láhčit stuorát saji sámegillii skuvllas.

Einar Gullichsen válljejuvvui 1959:s Buolbmága gielddastivrii Olgešbellodaga ovddas. Doppe lei son 1960:s mielde gieđahallamin Sámelávdegotti evttohusa. Gullichsen lei unnitlogu evttoheaddji ja sii dorjo viidát Sámelávdegotti. Dás mii geardduhat Buolbmága gielddastivrra referáhta oktan mearrádusain ja unnitlogu evttohusain.

Ášši nr. 54/60: Sámelávdegotti árvalus

Maŋidanevttohus ii dorjojuvvon go 9:s vuosttaldedje ja 4:s dorjo. Ášši váldui de jienasteapmái. Ovdagotti evttohus dohkkehuvvui 8:in jienain 5 jiena vuostái mat doarjo áirasa Gullichsena evttohusa.

Ovdagottii evttohus čuodjá:
Ovdagoddi lea doallan álbmotčoahkkima gullan dihtii giliolbmuid oaivila Sámelávdegotti evttohusa birra. Ovdagoddi lea ožžon čielga dieđu ahte eanaš oassi čoahkkináirasiin vuosttaldedje lávdegotti skuvlaáššiid evttohusa. Álbmotčoahkkima oainnu mielde ja lávdegotti evttohusaid dárkilis guorahallama vuođul, ovdagoddi ovdanbuktá čuovvovaš ovttajienalaš evttohusa gielddastivrii:
Gielddastivra ii oainne dárbbu sirret unna oasáža Norgga álbmogis, ii kultuvrralaččat iige ekonomalaččat, nie mo lávdegotti evttohus lea mii guoská sámi álbmogii Finnmárkkus, buohtastahte evttohusa II c-čuoggá: "Giellaášši ja sámi kulturoasi nannema ášši." Ekonomalaš doaimmat nannet boazodoalu berrejit nugo Sámelávdegoddi evttoha, deattuhuvvot eanet go dássážii leat dahkkon. Mii guoská eanandollui, stohpohuksemiidda ja nu ain, de daidda dáláš mearrádusat leat doarvái buorit ja ii leat dárbu sierramearrádusaide mat leat oaivvilduvvon erenoamážit sámi guovlluide. Dákkár sierramearrádusat váikkuhivčče eahpelunddolaš vuogi mielde ain eanet olgguštit dán čeardda sihke kultuvrralaččat ja ekonomalaččat, mii maŋimus jagiid lea lundddolaččat assimilerejuvvon ja leat šaddan Norgga álbmotservodaga dievaslaš ássit.

Buolbmát gielddas lea juo mearriduvvon ahte sámegiela sáhttá geavahit veahkkegiellan skuvllas go lea dárbu oahpahusas. Sámegiela lassegeavaheapmi ja oahpahus váikkuha eahpitkeahttá dasa ahte dárogielamáhttin hedjona ja dát gal ii galgga leat min dáláš skuvlalágideami ulbmilin, buohtastahte IV a-čuoggá : "Sámi skuvlapolitihka ulbmil" ja "Ođđa láhkaásahus sámegiela geavaheapmái". ----

Unnitlogu evttohus man áirras Einar Gullichsen ovdanbuvttii čuodjá:
Sámelávdegotti evttohusa smiehttamuš
Prinsihpalaččat leat mii ovttaoaivilis Sámelávdegottiin ahte berre álggahit doaimmaid mat nannešedje ja suddješedje sámiid - ekonomalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat. (Sámelávdegotti evttohus siidu 19)
Dás ii heive árvvoštallat juohke konkrehtalaš doaimma maid lávdegoddi evttoha álggahit, muhto liikká mii háliidat cealkit čuovvovačča skuvllasuorggi doaimmaid birra:
1. Mii doarjut measta ollislaččat Sámelávdegotti evttohusa Skuvllaortnet ja skuvllaáigi-oasis (siiddut 55 - 56). Dás háliidat erenoamážit deattuhit oažžut unnidit ohppiidlogu luohkáin.
2. Mii doarjut Sámelávdegotti evttohusa oainnu ahte sámegiela berre sáhttit válljet fágan dan sadjái go duiskkagiela gymnásaráhkkaneaddji linnjás nuoraidskuvlla ovccát jagis. Berre maiddái leat vejolaš oažžut sámegiela oahpahusa fidnosuorggis nuoraidskuvllas. Kulturhistorjjálaš oahpahus sámegillii berre maiddái leat oassin giellaoahpahusas. Mii eaktudat ahte sámegiela giellaoahpahus ii váikkut nuoraidskuvlla gelbbolašvuhtii.
3. Berre ásahit sámi linnjá gymnásadásis.
4. Mii guoská "Ođđa láhkaásahus sámegiela geavaheapmái"-oassái, de eat sáhte miehtat nie ollu go Sámelávdegoddi evttoha: Álgooahpahus buhtes sámegielahálli ja giellaseaguhus luohkáin berre, nu guhkás go lea vejolaš, dáhpáhuvvat dárogillii, muhto sámegiella berre geavahuvvot go lea dárbbašlaš vai mánát áddejit mii oahpahuvvo.
5. Mii doarjut gierdevašvuođa vuođđojurdaga man lávdegoddi rávve skuvllaide gos leat guovttegielalaš ohppit.
6. Oahppogirjjiid birra: Mii oaivvildat ahte duppalteavsttat oahppogirjjiid berre geavahit jos biire biirrečoahkkimis mearrida dan. Veahkkeoahpahusas ferte oahpaheaddjis leat vuoigatvuohta geavahit duppalteavsttat oahppogirjjiid beroškeahttá mearrádusain jos oaidná dárbbašlažžan pedagogalaš sivaid geažil.
7. Jos sámegiela universitehta eksámen (vuođđofága dahje gaskafága) ii adnojuvvo bálkábajidanfágan, de mii evttohat ahte stáhta juolluda stipeanddaid oahpaheddjiide geat váldet dán eksámena.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1