Lasseartihkal Sámi skuvlahistorjá 4-girjái. Davvi Girji 2010.
| Dát čálus prentejuvvui Sagai muittalægje-aviissas 01.01.1905. Mii eat dieđe čálli birra eará go ahte son lei Porsáŋggus eret. |
Go mon jođašam æra baiken, ja erinoamašet go mon oainam ječam vieso manaid viegadæmen ja vicardæme ilost sin ædnesek gili, de læm mon ædnag gerdid šaddam jurdašet, maggar varnotesvutti ja sævdnjadvutti si læk jottemen. Igo bai dat læk nuft, di same vanhemak, go skuvlain vægal eritbaggijuvvu manain sin ædnegiella. Igo læt nuft atte manak skuvlast galggek oappat dovddat vuost bogstava ja dasto fast lokkat. Æigo manak skuvlast galgaši oapatuvvut dovddut Ibmela ja su buokvægalasvuođa jos juo maidai mailmalažage. Moft mattek sami manak oappat maidege, mi matta goččujuvvut bajasčuvggitussan, go si oapatuvvujek amas gilli. Darolaš avisak gal čallek samegiela amas giellam; mutto sameædnamest fertte samegiella læt dat riftes ædnamgiella, alma dam juo duođašta namma «Samiænam».
Go dai min Samiænam læ ožžom sierra skuvlledirektøra, de læ vuostas buristsivdnadus samidi dat, atte dal šat i oažo skuvlain adnujuvvut samegiella vækkegiellan nuft go ouddal. Daida direktøra daggo mannat bagjel skuvlalaga § 73.
Mon muitalam dast væhaš, go skuvlladirektøra læi oudeb jage Lævnjast su jottemræisostes. Skuvlaolmai S. Nilsen læi dam have nuft buocas atte son i vægjam doallat skuvla.
«Na gal mon skuvllim du oudast odne, Nilsen», dajai direktør, «don oažok vuolgget ruoktot». «Im mon læk nuft hægjo, atte mon darbašam vuolgget ruoktot, celki Nilsen. Ja mon darbašam oaidnet, moft direktøra skuvle». Nuftgo son juo ouddal læi gaibbedam, atte bærre darogiella galgga adnujuvvut skuvlain, algi direktøra čuorvvot ovta mannai: - Gaa ud! Gaa ud! go manna dam amas giela i addem, do son diettalassi i dagjadam direktøra jægadit, dain-diti doppi son mana niskai ja balkesti daina sanin: «Gaa ud!» Manna rieppo dieđostge čierrogođi, æra manak galgge fast dam čierro mana sisa viežžat. «Gaa ud! Gaa ud», čurvi direktøra fast nubbai. I datge manna rieppo addim, manditi sudnjige niskis sæmma kursa čajetuvvui olgus. Dasto viežati direktøra aldsis olgon stavrragappalaga, maina son čajatalai birra vieso ovta ja nubbe dinga, ja go manak æi addim su amas giela, de časkastalai son ain daina stavrain bævde ala nuft atte viesso čuojai, ja manak buok suorganegje, ja de æska æi addim maidege direktøra skuvlemest.
Go mon dal jurdasam direktøra gævatusa Lævnja skuvlast, de gavnatam mon, atte mi læp ožžom Dačast, Norgast, sæmmalagan direktøra, go Suomaædnam læi ožžom Ruošast guvernøra, Bobrikoff, de læ dal mistge Sameædnam «Bobrikoff». Æigo læk buok daggar dagok hirbmos gævatusak skuvlain.
Mon læm dam čallagest namatam, maggar varnotesvutti min maŋesboattek læk joavdan. Nuft dat gævva, go manak æi bæssa addet dam, maid si lokkek. Mon diedam galle burist, atte manak galle oppek lokkat darogiela, mutto mi avkid læ dast, go si æi adde, de læ sist vel hæjob dille go etiopalaš gammarbalvdalægjest. Mu ja vissa maidai æra same vanhemi savaldak læ, atte skuvlain daina dimoin go religion oappatuvvu galgasi ainas adnujuvvut ædnegiella, vai manak bæsase addet juobe juo dam vuoiŋalažage. Æra skuvladimoin galle mu diti ožuši læt vaiko bærre dat sisabakkijuvvum darogiella.
Mon læm lokkam «Finmarkpoasta» alde, atte dam čavča læ læmaš skuvllaolbmai čoakkim Alatægjost, gosa ollo oapatægjek legje čoagganam, ja maidai min fina direktøra. Dam čoakkemest sardno ja arvvaladde si ollo skuvla-ašin; mutto i oidnum same manai birra æra arvvalus go dat, atte daroiduvvat. Buok sin doaibma læi: «Fornorskning, fornorskning». I arvvaluvvum galle, atte samemanak baccek aibas sævdnjadassi. Æi jurdašam oktage skuvlla-olbmain saird vieljai vuoiŋalaš dilalašvuođai birra. Buok sin darkkelvuotta læi: «fornorskning». Okta skuvlaolmai Mardal, guoskati hui bahas min erit jabman sami apostal Stockfletha, atte sust namalassi Stockflethast i læk læmaš mikkege addejumid, dainago son nuft sagga læ barggam oažžot samegiel girjid ja dai bokte oažžot samid vuoiŋalas bajasčuvggitussi.
Ædnagak ferttijek særvvalagai muina duođaštet, atte Stockflethas læ læmaš ollo æmbo ja divrrasæbbo addijubme, go hr. Mardalast Altast, ja vel dalle sameædnam ođđa ja fina direktørast; dastgo Stockfleth læ barggam dam ala, mi 1æ Ibmeli gudnen. Hr. Mardal ja min direktøra fast, mi læ vahagen.
Dat lifčii mu savaldak, atte sámek čalašegje, moft si læk duttavažak dasa go ædnegiella erit læ valddum skuvlast. Mon læm imaštallam, go i oidnu oktage dam birra čallemen samegiel avisaidi, daida dat læt nuft go mon læm gullam muttom same vanhemid cælkkemen: «Biro ani vara dast, maid skuvlast oapatek; de oapatekuset, maid dattok.» Daggar sagak læk bærre groavvas olgusboattet ovta vanhem njalmest, nuft orro goit mu mielast.
Dam have ferttim mon lopatet mu čallagam bivddemin daidi linjaidi saje «Sagai Muittalægjai», ja jos læ vejolaš maidai «Nuorttanastai».
Kistrand gieldast 4/12 —04.
Okta gæčadægje.