På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.
 Ragnhild Enoksen, Kvenangen 2003 |
Ragnhild Enoksen lea riegádan 1950:s ja lea Návuonas bajásšaddan. Son lea vázzán journalistaallaskuvlla ja lea 1989' rájes bargan journalistan Nordlys-aviissa Ráissa-kantuvrras.
Ragnhild Enoksen lea čállán máŋga artihkkala iešguđet áigečállagis, earret iežá Menneske og miljø i Nord-Troms Dán artihkkalis muitala barggus mas ieš lei mielde go váhnemat áŋgirušše fidnet sámegieloahpahusa johtui Ráissas, ja son jearahallá guokte ovddeš oahppi sudno oainnu sámegieloahpahussii, maid čuovuiga. |
Leimmet njeallje bearraša eatnit ja áhčit. Háliideimmet ahte min mánát galge oahppat sámegiela, ja danin čoahkkaneimmet reivve čállit Ráissa suohkana skuvlahovdii. Boarráseamos mánát ledje moadde jagi skuvlla vázzán, eatnašat ledje ain mánáidgárddis. Reivve sáddiimet čakčamánu 6.b. 1990. Ieš ledjen Viktora eadni, son galggai vuosttaš luohkkái álgit 1991' čavčča. Soaitá suohkan sáhttit sámegieloahpahusa fállat dien jagi rájes.
– Go smiehttá man galle diimmu sámegiella mus leat leamaš ja man galle jagi mun lean golahan dán fágii, de lean hui unnán oahppan, lohká Viktor. Son lea 20 jahkásaš go dán čálán.
Oahpahus bođii johtui dalle go leimmet sávvan, ja son lea čuvvon sámegieloahpahusa gávcci jagi vuođđoskuvllas ja golbma jagi joatkkaskuvllas. Vihttanuppelot – guoktelot máná álge sámegielain vuosttaš jagi, soaitá okta dahje guokte sis máhttit earáin sárdnut sámegillii, reivve čállit dahje guhkit teavstta lohkat. Muhto ii leat mihkkege boasttut sin gálggas vierisgielaid oahppat. Viktor sárdnu eŋgelasgiela bures ja gulahallá thai-gielain. Eŋgelasgiela lea skuvllas oahppan. Thai oahpai dan oktanuppelot mánus go orui Thailanddas lonohallanstudeantan.
– Lea suddu go mis lei nu unnán dáhttu oahppat sámegiela, lohká ieš.
In dieđe man stuora dáhttu mus livččii leamaš sámegiela oahppat, jus mat mu váhnemat livččiiga sáhttán ohcat sámegieldiimmuid munnje dalle go ledjen čiežajahkásaš. Šadden bajás siskkit Návuonas 1950- ja 60-logus. Iežan birrasis gullen sihke sáme- ja suomagiela, muhto eanáš dárogiela. Soames gerddiid vikkai áhččán munnje addit smávva giellalekšuvnna, skuvllas ges vigge skuvllohat buoremus lági mielde jávkadit suoma-ugrálaš luottaid min dárogielas.
Máŋgga oahppis Geahkán skuvllas ledje váttisvuođat erohit garra ja dipma konsonánttaid, ja mis lei cealkkahuksenvuohki mii ii heiven dárogiel minstarii. Ja de áhččán. Son lei máŋga jagi rahčan skuvllas ovdalgo máhtii dárogiela, áidna oahpahusgiela. Suomagiel suopman – kveanagiella lei su mánnávuođa siidda eatnigiella. Doppe sáhtte maid sártnodit sámegillii, go ihte ránnját ja oahppásat geat dien giela máhtte buoremusat. Nuorravuođa jagiid mielde fidnejin ustibiid geat sárdno sámegiela, ja de álgen oahppogirjjiid ja sámegielkurssaid ohcat, muhto ledjen njealljelot jagi lahkoneamen ovdalgo válden sámegiela vierisgiellan joatkkaskuvlaeksámena.
Dát lei mu duogáš go vuolláičállen reivve skuvlahovdii maid sáddejin ovttas Willy Larseniin, Anne Kirsten Miennain ja Helene Olseniin. Anne Kirsten Mienna lei áidna mis, gii sámástii, mii iežát máhtiimet unnán dahje eat maidige.
Mii čohkkádeimmet Willy orrunlanjas. Mii čáliimet suohkanii ja jearaimet ledje go skuvllat Ráissas mat fálle sámegieloahpahusa, ja makkár vuoigatvuođat ledje mánáin fidnet oahpahusa sámegielas ja sámegillii.
– Lea buoret jearrat go muitalit, oaivvildii Helfrid, Willy eammi, ja golbma vahku maŋŋil oaččuimet vástádusa. Dán logaimet dien lahkái ahte álggus doaivvuhuvaimet. Ii oktage skuvla Ráissas fála sámegieloahpahusa dál, čálii skuvlahoavdda pedagogalaš konsuleanta, ja de bájuhii vuođđoskuvlalaga § 7, ovdal go čálii hui čielgasit ahte Ráissa suohkan ii lean makkárge mearrádusa bokte šaddan sámi guovlun, ja danin ii lean suohkanis geatnegasvuohta fállat oahpahusa sámegiella eatnigiellan-fágas. Vástidii maid, ahte skuvla sáhtii oahpahusa fállat sámegiella vierisgiellan-fágas, jus skuvllas lei gelbbolaš skuvllot.
Mii skurdnjáimet moadde vahku dán vástádusas, ovdalgo Helfrid dajai ahte eat galgga ná šlundut, go reivves čuoččui maid ahte sáhtiimet skuvlastivrras ohcat mánáidasamet oahpahusa sámegiella nubbingiellan-fágas, ja skuvla dahje skuvlastivra mearrida galgá go nubbingieloahpahusa álgit vuosttaš vai nubbi luohkás. Dása dárbbaheimmet dárkilut čilgehusa.
Helene Olsen, guhte orui Sinjárggas ja geas lei bárdni gii váccii Guohcanuori skuvllas, doalai oktavuođa ja reivestattai skuvlakantuvrrain. Muittán go binnáš šlundin bođii mu lusa go lei sártnodan pedagogalaš konsuleanttain. Eai lean Ráissa skuvllain doarvái oahppit eai ge skuvllohat sámegieloahpahusain álgit, muhto sáhtiimet áinnas ohcat.
– Mii lea dás ávki? jearai son, ja jearaimet de ráđiid sihke Romssa skuvladirektevrras ja Sámi oahpahusráđis. Ođđajagemánu 14. b. 1991 bođiiga Romssa skuvladirektevra ja Vuođđoskuvlaráđđi Ráisii čoahkkinastit Reaššegeažis. Fáddá lei suomagiella nubbingiellan. Eahkedis lei čoahkkin váhnemiid ja iežá berošteaddjiid várás, ja čálle midjiide geat háliideimmet sámegieloahpahusa ahte livččii vuogas vejolašvuohta sárdnut min sávaldagaid birra, maid.
– Dát lea maid šiehtaduvvon skuvlahoavda Bjørn Olseniin, čálii skuvladirektevra Harry Kvalvik. Muhto ii boahtán skuvlahoavda ii ge oktage iežá skuvlakantuvrras čoahkkimii, ja mun in dieđe manne. Muhto dohko bohte eanet bearrašat mat sihte sámegiela, go dat mat álggus ledje reivve čállán skuvlakantuvrii, ja čoahkkima boađus lei ahte min bargu ovdánii mealgat.
 |
Maŋŋil čoahkkima skuvladirektevrrain bovddii Ragnhild Enoksen eará váhnemiid ovttasbargui oaččuhit sámegieloahpahusa Ráisii. |
Skuvladirektevrra Harry Kvalvika rávvaga mielde čálle gávcci bearraša Hánssagietti skuvllas oktasaš ohcamuša Ráissa skuvlastivrii. Mis ledje oktiigait logi oahppi mánáidskuvllas vuosttažis gitta guđat luohká rádjái, ja ozaimet mánáidasamet sámegiella nubbingieloahpahusa minsttarplána mielde ja skuvladirektevrra iežas reivve mielde, maid son lei midjiide sádden čakčamánu 24.b.
– Mii háliidit ahte mánáide lea oahpahus sámegielas 1991 čavčča rájes, ja sávvat ahte skuvlastivra nagoda láhčit dili dassážii, čuoččui reivves. Ieš čállen seammalágán ohcamuša Viktora ovddas. Son lei áidna oahppi Reaššegeaži skuvllas gii galggai sámegielain álgit vuosttaš jagi. Helene Olsen áiggui vuordit ja geahččat makkár vástádusa mii oaččuimet ovdal go ozai sámegieloahpahusa bárdnásis Guohcanuori skuvllas.
– Ii lean nu álki leahkit áidna gii galggai nuppi skuvlii mannat moatti geardde vahkus. Soames iežá oahppit hárde mu dán geažil, soaitá leat maŋimuš bázahussan bádjelgehččamis ja vašis sámevuođa vuostá. Dasa lassin ii lean «kuula» lohkat sámegiela. Čieža-gávcci-jahkásažžan áigot mánát dahkat seammá go ustitjoavkku jođiheaddjit dahket. Ii oktage min joavkku jođiheaddjiin lohkan sámegiela, čilge Viktor.
Jagi maŋŋil mearridin ieš maid oahppat binnáš eanet sámegiela. Moai Viktoriin fárriime Kárášjohkii, gos ledje olu oahppásat ja ustibat. – Doppe gal lei áibbas iežá ášši lohkat sámegiela skuvllas. In lean mangeláhkái iežálagán go ledjen sámegiela oahppame, ja skuvllot lei čeahppi ja áŋgir, lohká Viktor.
Muhto vuosttaš jahkebeali ražai gal Kárášjoga skuvllas. Son lei ođas luohkás, soapmásat givssidedje su ja son lei jaskes, oktonas mánná gitta dassážii go bođii okta vel ođđa bárdni seammá luohkkái. Soai šattaiga ustibat ja de Viktor maid dohkkehuvvui.
1993’ čavčča bođiime fuotin Ráisii, ja dál ledje nu máŋggas geat hálidedje oahppat sámegiela ahte skuvlastivra mieđihii bidjat sámegieloahpahusa johtui maid Reaššegeaži skuvllas. Willy Larsena boarráseamos bártniguovttos vácciiga vuosttaš ja nuppi luohká. Muhto skuvlakantuvra ii nagodan skuvllohiid skáhpput gait diimmuide, mánát šadde ain johtit Hánsagietti (Storslett) skuvlii. Dát gáibidii áige-bihttáspealu maid vuosttaš-, nubbe- ja goalmmátluohkálaččat eai máhttán čuovvut. Ovttas skuvllohiineaset ferteje muitit guođđit iežaset luohkkáustiibiid juohke háve go sámegiella lei diibmoplánas. Son gii buoremusat muittii áiggiid, lei drošševuoddji gii dávjá vurddii guhká skuvlla verráha olggobealde.
Dán jagi lei maid skuvllot olu eret, ja dieđut Reaššegeaš-oahppiide geat galge Hánssagieddái johtit, jávke gosa nu. Iige oahpahus lean álo seamma luohkkálanjas. Máŋgii šadde feaskáriid váccašit, eai ge diehtán maid bargat dassážii go drošša bođii sin viežžat ruoktot. Moadde vahku dáinna, de áddiimet mii váhnemat ahte ná ii sáhte joatkit. Mii bivddiimet maŋideami nuppi jahkái.
Skuvlaálgin 1994 lahkonii, ja skuvlakantuvrras šállošedje go eai lean nagodan sámegielskuvlloha gávdnat Reaššegeaži skuvlii. Muhto mun in vuollánan. Mun riŋgedadden vejolaš skuvllot-taleanttaide, ja hoavrrestin vel skuvlakantuvrras. Loahpas válddii muhtun sámegieloahppi Ráissa joatkkaskuvllas badjelasas oahpahusa. Sus lei sámegiella vierisgiellan, C-giellan skuvllas, ja iežas mielas ii lean goit gelbbolaš dien bargui. Skuvllas lei oahppiin sámegiella eatnigiellan ja nubbingiellan. Muhto sus ledje friddjadiimmut, biila ja geavatlaš vejolašvuohta min veahkehit. Áiggi mielde vuosehuvvui ahte son lei čeahppi mánáiguin. Ja go juo lei skuvllot sajis, de ledje eambbosat geat háliidedje sámegieloahpahusa.
 |
Ráissa sámegieloahppit skuvlamátkkis Guovdageainnus. (Govva: Ragnhild Enoksen) |
Muhto moadde jagi maŋŋil go sámegieloahpahus bođii johtui Hánssagietti mánáidskuvllas, álge soames nuoraidskuvlaoahppi sámegielain. Gaikkat geassádedje oahpahusas gasku skuvlajagi. Soapmásat álge fas gielain go álge joatkkaskuvlii.
Moadde jagi lei mu movttiidahttin áidna mii doalahii Viktora sámegieldiimmuin. Ii lean dušše luohkkáustibiid vuosteháhku mii su oahppomovttá válddii.
– Dovden ahte bággehallen masa nu maid in ieš háliidan, ja reagerejin vuosteháguin. Sáhttá leat nu ahte livččii buoret jus sámegiella livččii bákkolaš fága olles skuvllas. In goassege jurddahan ahte bákkohallen iežá skuvlafágaiguin bargat, lohká son ja joatká: – Lean binnáš bahča mielas go in sáhttán sámegieldiimmuid atnit eanet ávkkálaš giela oahppamii. Gaikkat geat sárdnot sámegiela, liikká máhttet dárogiela maid. Muhto lea jávkan vuosteháhku mii mus lei go ledjen nuorat. Go bohten nuoraidskuvlii, de lei sámegiella šaddan eanet statusgiellan, ja go joatkkaskuvlii álgen, ii lean ollege váttis lohkat sámegiela.
– Máhtten binnáš sámegiela go deike bohten, muhto vajálduhtten jođánit. Sihke mun ja mu oappát ja vieljat heittiimet etniin sámásteamis, in dieđe manne. Soaitá leat heahpat go ii aktage iežá mánná min birrasis atnan giela, lohká son. Sárdnunmáhttu ii leat boahtán fuotin, vaikko čuvvon sámegieloahpahusa miehtá vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla ge.
– Don oahpat giela servvodagas gos giella adnojuvvo. Lean oahppan sámi giellaoahpa, kultuvrra ja historjjá, muhto in leat oahppan giela atnit duohta eallimis. Livččii ávkkálaš go mus leat lagaš fuolkkit Guovdageainnus, lohká nuorra Mienna ja muitala ahte sus ge lei soames geardde miella heaitit sámegieloahpahusas.
– Ii Hánssagietti skuvla váldán sámegieloahpahusa duođas. Lei hui olu ovddos maŋos skuvlohiiguin, eai ge bidjan dađe eanet gáibádusaid oahppiide. Go fuobmájin ahte dušše ledjen doppe in ge oahppan maidege, de šattai miella áiggi golahit iežá sajis.
Viktor dadjá sullii seamma: – Sámegieloahpahus ii lean profešunealla, ii doallan seammá dási go iežá fágat. Skuvlohat ledje iešguđetlagánat. Eatnašiin váillui gelbbolašvuohta, eai dáidde sámegiela ektui, muhto goit pedagogalaččat. Mis ledje fuones girjjit eanáš áiggi. Lean vissis das ahte livččen eanet oahppan, ja ahte iežan bargomiella livččii buoret, jus ii livčče skuvla ja olles oahpahusdilli nu hirbmat eahpemovttiidahtti. Ii movttiidahttán min go ii hástalan min fágalaččat.
 |
Konfirmašungovat; Rolf E. Mienna (g.b.) og Viktor Enoksen (o.b.) (Govva: Ragnhild Enoksen) |  |
– Go álgen joatkkaskuvlii lei munnje lunddolaš joatkit sámegielain. Mus lea miella oahppat nu olu gielaid go vejolaš, muhto jurddahan ahte galget leat gielat main lea ávki, dakkár oahppu mii veahkeha mu sártnodit olbmuiguin iešguđetge riikkas ja iešguđet máilbmeoasis, lohká Viktor, ja lasiha:
– Muhto ii dat leat áibbas duššás ge sámegiela máhttit. Lea liikká váivi ahte in fidnen eanet ávkki daid jagiin maid rahčen gielain mánáidskuvllas. Doppe livččii sáhttán vuođđu biddjot, ja de livččen sáhttán olu oahppat oanehis áiggis. Mus lea buoret máhttu sámi kultuvrras ja nannosat identitehta, go dat mii mus livččii sámegielfága haga. Muhto in leat goassege sárdnon geainnage sámegillii, in ge dieđe šattan go goassege dan dahkat.
Juste dál in siđa eanet oahppat. Muhto jus gávnnahivččen ahte áiggun, de in dárbbat áibbas álggus álgit. Lean oahpásnuvvan giellaoahpain, ja skuvllohat lohket ahte njuovčča lea sajis, muhto mus lea gáržžes sátnevuorká, lohká son.
– Mii leat álgán sámegiela atnit maid luohkálanjaid olggobealde. Go guovttis geat máhttiba giela deaivvadeaba, de atniba dan. Skuvllas leat šilttat guktuid gillii, ja atnit maid sámegiela duollet dalle plakáhtain ja dieđuin heŋgehagaide. Lean áibbas vissis das, ahte dát lokte oahppiid lohkanmovtta binnáš, lohká Ruth Larsen.
– Mis lei oktavuohta soames váhnemiiguin geat sihte sámegiel oahpu mánáidgárddis, ja danin guorahalai suohkan dárbbu. Bođii ovdan ahte dárbu livččii sámi mánáidgárdeossodaga álggahit, ja dan rabaimet Sonjatun mánáidgárddis Hánssagiettis 2001' čavčča, muitala bajásšaddanhoavda Berit Stien. Ossodagas leat 14 saji maid 16 máná atnet. Ossodaga golmma bargi gaskkas lea ain juo vuos dušše okta sámegielat assisteanta. Dat guokte iežá bargi leaba sámegielkursii álgán.
– Soames mánát dáppe máhttet measta dušše sámegiela, soames mánát máhttet seammá bures sámegiela ja dárogiela, ja soames mánát máhttet dušše dárogiela, muitala ossodatjođiheaddji Tore Johansen.
Maŋŋil lea beroštupmi sámegielas lassánan ja leavvan. Dál lea sámegieloahpahus 6–7 iešguđet skuvllas min suohkanis, ja suohkanis lea sámegielat mánáidgárdeossodat. Skuvlohiid gelbbolašvuohta lea buorránan. Maid Ráissa joatkkaskuvllas lea ain buorre beroštupmi sámegielas, ja giella lea boahtán oidnosii šilttain, plákahtain, ja sámegielat oahppit sámástit gaskaneaset.
Muhto ain leat menddo unnán sámegielat fágaolbmot, mii vuhtto erenoamážit sámi mánáidgárdeossodagas. Giella lea unnán oidnosis almmolaš areanain. Hárve gulat olbmuid sámásteamen, it sáhte kioskkas oastit sámegiel aviissaid, it oainne plákahtaid dahje šilttaid sámegielteavsttain.
Dál adnojuvvo giella bearrašiin geat leat deike fárren suohkaniin gos giella lea nannosat go dáppe. Muhtun jagiid geahčen diehtit govt manná singuin geat dál ohppet giela mánáidgárddiin ja skuvllain – šaddet go sii sámegiela váldit atnui skuvlalanjaid olggobealde, šaddá go sidjiide sámegielmáhttu ávkin ja illun?