På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.
 Samisk videregående skole og reindriftsskole, 2001 |
Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide álggahuvvui 1952:s, ja skuvllas lei dát namma gitta 1967' rádjái. Vuosttaš áiggi lei skuvla gaskaboddosaš lanjain dan botta go bistevaš skuvlla huksejupmi ain maŋiduvvui. 1956' rájes ii čađahuvvon olles jahkái skuvla ovdalgo skuvla 1960:s fárrii sierra visttiide. Dát lei stuora ovdáneapmi, muhto seammás lei ođđa álggaheapmi mearkan rievdadusaide suorgehámádusain ja sisdoalus. Erenoamáš sámi sisdoallu šattai buorremuddui čáhkket saji našuvnnalaš hápmái. Dát muitalusažat leat eanas čállojuvvon dokumeanttaid vuođul mat leat gávdnon Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla arkiivvas, Romssa stáhtaarkiivvas, ja sámikonsuleantta Hans J. Henriksena arkiivvas Sámi arkiivvas Guovdageainnus ja Girko- ja oahpahusdepartemeantta arkiivvas Riikkaarkiivvas. Mii leat maid bidjan vuođđun Edel Hætta Eriksena čállosa skuvlla ávvucállosis [1] Lassin dasa maid leat čállosiin gávdnan, leat mii váldán mielde moadde muitalusaža maid ovddeš oahppit ja oahpaheaddjit leat muitalan. |
«Dát skuvla lea áidna iežas láganis olles máilmmis», nu dajai dalá ruovttufidnoráđi kánturhoavda Ragnar Nordby skuvlla birra man namma dalle lei Statens heimeyrkeskole for samer (Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide). Nordby lei ieš vuojeheaddji oažžut skuvlla johtui, ja son barggai garrasit dan nala ahte skuvla galggai šaddat guovddážin sámi kultuvrra gaskusteamis ja ovdánahttimis. Dat boahtá čielgasit ovdan su sáhkavuorus davviriikkalaš sámekonferánsas, mii lea bájuhuvvon dán girjjis. Sámi joatkkaskuvlla 50-jagi historjjás ii leat báljo oktage nu áŋgirit dorjon guovddáš skuvlaeiseválddiid bealis go son.
Deháleamos vuojeheaddjit ledje goitge báikkálaš olbmot. Juovlamánu 3. beaivve 1951 nammadii Guovdageainnu suohkanstivra suohkanlaš fidnoskuvlalávdegotti, ja go skuvla álggahuvvui, de doaimmai dát lávdegoddi skuvlla stivran gitta 1959' rádjái. Sin searvvis geat serve ráhkkanahttit skuvlla, ledje skuvlaolbmot; Ola Aarseth, Anders Bongo ja Edel Hætta Eriksen, duojárat; Lauri ja Toivo Keskitalo, boazosápmelaččat; Aslak N. ja Nils A. Logje, ja giehmánni Isak Hætta.
Stuoradiggedieđahusas plána birra [2]geardduhuvvo fylkkaráđi cealkámuš guovlluplánemii Finnmárkkus: «Lea okta ealáhussuorgi mii ii leat šaddan mielde, namalassii boazodoallu ja ruovttubargu sámi guovlluin bohccobuktagiid vuođul. Lea danin cealkámušas mii ovdal lea almmuhuvvon, evttohuvvon ahte ceggejuvvo bistevaš fidnoskuvla sámi nuoraide, ja ahte dát skuvla biddjojuvvo Guovdageidnui. Fylkkaráđđi lea iežas vuosttaš cealkámušas dadjan earret eará: «Earret daid doaimmaid mat leat namuhuvvon Girko- ja oahpahusdepartemeanttas, áigu Fylkkaráđđi evttohit hukset bistevaš fidnoskuvlla sámi nuoraide. Skuvla berre ceggejuvvot Guovdageidnui, mii lea Finnmárkku buot stuorámus boazosuohkan, ja vuosttažettiin berre lágidit fágalaš oahpaheami sámi bártniide gos ohppet ávkkástallat luonddubuktagiid (dákteduoji, meaidit bohcconáhki/duolji, muorraduoji jna.)
Fylkkaráđđi oaidná dán stuora ja dehálaš bargun, vuosttažettiin danin go fágalaš oahpaheapmi namuhuvvon surggiin dakkaviđe addá buoremus vuođu gánnáhahtti ruovttufidnui min meahccesuohkaniin.
Jus geahččá dáid maŋemus áiggiid ovdáneami boazodoalu siskkobealde, de oaidná čielgasit ahte vaikko boazolohku lassána jagis jahkái, de leat unnit ja unnit olbmot geat barget dušše boazodoaluin, muhto fas nuppe bealis lassánit dálonat geat ellet šattohis eanandoaluin mas ii leat dinenvejolašvuohta, ja veahá bivdduin ja guolástemiin.
Dás lea stuora barggahanváttisvuohta, man goit buori muddui sáhttá jávkadit jus buori plána vuođul hukse ruovttufidnu kvalitehtalaš vuođu nala, ja dološ sámi duodjekultuvrra seailluhit ja viidásit odvánahttit.
Dinenvejolašvuođat sámi ruovttufidnogálvvuin leat hui buorit, leaš dal dákte- dahje čoarvebarggut dahje eará gálvvut ráhkaduvvon bohccoduoljis ja sisttis ja eará vuovdingálvvut.
Fylkkaráđđi áigu dán vuođul nammadit lávdegotti mii bargá viidáseappot dáinna áššiin ja jođáneamos lági mielde buktá konkrehta árvalusaid plána čađaheapmái.»»
Movt de šattai duohta dilis? Vuosttaš skuvlajagi, 1952/53 ledje skuvllas 8 nisson- ja 7 dievdooahppi, ja maŋŋel ledje maiddái nieiddat dávjá eanetlogus. Lei čielga erohus nieida- ja bárdnesurggiin. Muhtin čállosiin lea maid sáhka dievdo- ja nissonossodagain. Náhkkemeaidin, náhkkegoarrun ja duddjon, goarrun, čuoldin, botnin, šaddoivdnen ja gođđin leat «praktihkalaš oahpaheapmi nissoniidda», ja dievdduid fágat leat metálladuodji, muorraduodji ja čoarve- ja dákteduodji.
Ii oidno gostege ahte oktage oahppi lea rasttildan sohkabeallái mearriduvvon rájiid vuosttaš áigge. Vuosttažat guđet dahke dan, ledje muhtin nieiddat geat álge snihkkársuorgái 70-logu álggus.
Nu maŋŋit go 1970:s, bargojuvvui álggahit ruovttudoallosuorggi skuvlii, ja lei čielggas ahte dát suorgi lei nieiddaid várás. Guovdageainnu dáloeamitsearvi (husmorlag) sáddii reivve skuvlii njukčamánu 4. beaivve 1970:s ahte dorjot dán plána. Dat ákkastuvvo ná: «min nuorra nieiddain lea váttis oažžut barggu buohcciviesuin, internáhtain, hoteallain ja eará sullasaš bargosajiin. ... Juoga mii lea buot deháleamos lea ahte min boahttevaš dálueamidiin lea dálueamitskuvla ovdal go mannet iežaset eallima deháleamos bargui, leahkit dálueamidin ja eadnin.»
Dán oktavuođas leage mearkkašahtti ahte ruovttufidnoskuvla bidjá nu alla deattu sámi kultuvrii. Ulbmil maid vuosttaš plánenjoavku bijai, lea dás hui čielggas:
1. hukset vuođu buoret ruhtadillái – sihke dáloniidda ja boazosápmelaččaide. Veahkki iešbirgejupmái.
2. boktit beroštumi ja árvvusatnima dasa mii lea mávssolaš sámi kultuvrras ja gielas.
3. boktit ja nannet stiila- ja málleberoštumi. Gávdnat ja cieggadit sámi erenoamásvuođaid čuohppamis, minstaris ja hervendáidagis. Dás ferte váldit vuhtii ahte oahppit sáhttet boahtit iešguđet sámiguovllus geas leat iežaset mihtilmasvuođat.
Fáttát mat leat biddjojuvvon praktihkalaš oahpaheapmái čuovvolit dán ja čájehit ahte dás leat jurddašan sámi kultuvrra ja sámi máhtu vuođđun skuvlii.
Metálladuodji
Erenoamážit niibbit, bohccobiellut, reahka- ja gieresruovddit, jiehkkut neaskimii.
Muorraduodji
Reagat (rišla- ja bargoreagat), gierresat, leaŋggat, áissát, stoahčehat, spagát, gárit ja muorraguvssit, vuodjaskáhput, sabehat. Ráhkadit johkafatnasa ja dasa lassireaidduid ja neavvuid.
Čoarve- ja dákteduodji
Čiktingeahpa, čoarvegielat, ávohasfakkit, boaganroahkit, nállogoađit, njuikun, gođđinsákkit, niibenađat ja dohpat.
Náhkkedikšun/ meaidin
Meaidit / dikšut duljiid / beaskanáhkiid dálvegeavaheapmái. Dikšut, bárket / ostet sisttiid geassegeavaheapmái.
Náhkkegoarrun
Beaskkat, gápmagat, gálssohat, čázehat, niesteseahkat jna.
Goarrun
Gávttit, gahpirat jna.
Čuoldin
Vuoddagat ja bárggežat, boahkánat ja daid válbmen. Gákkis ja duhppen.
Botnin ja šaddoivdnen
Gođđin- ja čuolddaláiggit, suohppun ja livveláigi gággásii, rátnočuoldin.
Gođđin
Fáhcat main leat boares sámi minstarat ja eará atnudiŋggat.
 |
Inger Marie H. Hætta goarrunmašiinnain bargame, 1955.
(Govva: Statens heimeyrkeskole / Riksarkivet) |
Gihppagis Yrkesopplæring i Finnmark mii bođii 1954:s, govviduvvo skuvlla ulbmil ná: «Skuvla háliida addit sámi nuoraide teorehtalaš ja praktihkalaš oahpaheami nu ahte sii máhttet deavdit johttisápmelaččaid ja dáloniid dárbbuid reaidduide ja eará atnudiŋggaide.»
Ovddasvástádus dákkár ohppui sirdojuvvui 1933:s Girko- ja oahpahusdepartemeanttas Eanandoallodepartementii. Lei Eanandoallodepartemeanta mas lei ovddasvástádus álggahit Stáhta ruovttufidnoskuvlla sámiide. Muhto moadde jagi maŋŋel bođii skuvlii čálus: «Hálddahus buot áššiin mat gullet ruovttufidnui (duodji, viessoindustriija ja smávvaindustriija) sirdojuvvo Eanandoallodepartemeanttas Girko- ja oahpahusdepartementii suoidnemánu 1. b. 1955:s.»
1935 rájes lei ruovttufidnoskuvllaid hálddahus ráđis "Landsrådet for heimeyrke" (Ruovttofidnu riikkaráđđi). Dás ledje olbmot geat beroštedje seailluhit ja ovdánahttit boares dujiid ja giehtabargguid. Dát organiseren soittii leat mielde váikkuheame dasa ahte lei vejolaš sámi kultuvrra vuođul cegget sámi ruovttufidnoskuvlla. Skuvlla historjjá vuosttaš áigodagas ii leat mihkkege čállojuvvon mii čájeha ahte guovddáš eiseválddit geahččaledje rievdadit sisdoalu eanet nášuvnnalaš hápmái. Ii lean dan áiggis goassege sáhka geavahit nášuvnnalaš oahppoplánaid.
Vuosttaš jagiid ii lean ge eksámen skuvllas. Čállosis skuvlajagis 1954/55:s muitaluvvo ahte dán rádjái ii leat čađahuvvon eksámen guđege fágas, muhto lea jurdda geahččalit čađahit eksámena giđđat 1955:s. Dat čađahuvvui maid, ja Riikkaarkiivvas lea vurkejuvvon listu olggobealde váldon sensoriid namaiguin čuovvovaš fágain: Fidnooahppu dievdduide, čoarve- ja reaidoduodji, fidnooahppu nissoniidda, rehkenastin, ruhtadoallu, njálmmálaš ja čálalaš sámegiella ja sámi historjá.
Dasto mearriduvvui ahte bárdni galggai «biddjot Guovdageainnu fidnoskuvlii... Jus bárdni aŋkke biehttala vuolgimis fidnoskuvlii dahje meannuda hejot, de sáddejuvvo dakkaviđe Bastøyai.»
Guovdageaidnu 30/5
OVLLÁI(N.N.)
 |
Ola Aarseth lei Guovdageainnu skuvlahoavda, ja dasa lassin lei ruovttufidnoskuvlla stivrajođiheaddji Dás son lea joatkkaskuvlla (framhaldsskuvlla) bráhka ovddabealde 1950-logus.. (Govva: Odd Mathis Hætta, Gáldu: Muitalusat ja dáhpahusat Guovdageainnus - Govvagirji IV) |
 |
Erenoamáš čábbát duddjojuvvon heargeleaŋggat, Guovdageainnu gilišiljus. Várra ii lean seammá čábbát hervejuvvon leaŋga mii sáddejuvvui Ruonaeatnamii. Dát lea (Govva: Sállana sámegieloahppit ) |
1955:s ja 1956:s lei sámegiella maid eksámenfágan, ja sámekonsuleanta Hans J. Henriksen lei sensorin. Su vuorkkás leat mii gávdnan eksámeniid árvosániid goappašit jagiid. Árvosánit leat jámma buorit, muhto muhtin ohppiide lea sensora namuhan ahte dain ohppiin ferte leamaš beare heajos duogáš davvisámegielas ahte dáidda livččii sáhttán addit rievttalaš árvvoštallama.
1955:s lei eksámena sisdoallu diktáhta ja stiila, ja 1956:s fas diktáhta ja jorgaleapmi. 1955' eksámena oktavuođas namuhii Henriksen čuovusreivves skuvlajođiheaddjái Sigurd Skoglundii:
«Bongo ferte bargan ollu sámegieloahpahemiin. Dat oidno bohtosiin dušše snoagga 10 mánu sámegiela oahpaheamis obanassii, mii guoská čállimii ja riektačállimii».
Ovtta eksámenčállosii lei sensor nu liikon ahte čállá: «Bivddán du árvvoštallat diktit stiilla maid oahppi nr. 2 lea čállán boahtit ávkin sámi lohkangirjái, dan maid Edel Eriksen dovdá go son lea miellahttu joavkkus geat leat čohkken čállosiid dasa. Rievtti mielde leat čállosat dán girjái sáddejuvvon juo Girkodepartementii, muhto galggašii sáhttit oažžut dán bihtá dasa mielde, jus joavku nu háliida. Lea go vejolaš ahte don divttát Edel Eriksena oaidnit dán stiilla?»[4]
1955:s lei lassin sámegiela čálalaš eksámenii maiddái sámegiela njálmmálaš eksámen ja sámi historjá.
Sámegiella orru geavahuvvon ollu oahpahusgiellan. Ii lean makkárge gáibádus geavahit dárogiela doppe gos sihke oahpaheaddjit ja oahppit ledje sámegielagat. Cuoŋománu 8. b. 1952:s cealká fidnoskuvllalávdegoddi: «Oahpahus berre eanemus lági mielde čađahuvvot sámegillii, goit praktihkalaš fágain.»
Vuosttaš jagiid ledje measta buot oahppit eret Guovdageainnus, ja nu ledje eanas oahppit sámegielagat. Maŋŋil boahtigohte oahppit maiddái eará guovlluin. Oassi sis eai máhttán sámegiela, dahje sámegiella maid sii máhtte lei nu earalágán go Guovdageainnu suopman ahte lei váttis dan ipmirdit. Eanemus sámegiella geavahuvvui nieiddaid praktihkalaš oahpahusas. Doppe ledje eanas sámegielat oahpaheaddjit. Snihkkároahpaheaddji ja skuvlajođiheaddji Skoglund ii máhttán sámegiela.
Optimisttalaččat rehkenasttii plánenjoavku 1951:s ahte huksen sáhtii álggahuvvot 1952:s, muhto nie álki ii lean. Stuoradiggeproposišuvdna nr. 1:s čuožžu: «Stuoradiggedieđáhusa nr. 85 (1951) mielde evttoha Eanadoallodepartemeanta ahte álggahuvvo sámi ruovttufidnoskuvla Guovdageidnui ja ahte huksemii internáhta ja skuvlavistti 1. huksenceahkkái, juolluduvvo 400 000,- ruvnno, ja dasa lassin 80 000,- ruvnno háhkamiidda ja doaibmagoluide, oktiibuot 480 000,- 1952/53 bušeahtas.»[5]
Njukčamánu 27. beaivvi 1952 sádde plánenjoavku reivve Fylkkabargokántuvrii. Dás leat ain optimisttat: «Huksemat vedjet álggahuvvot 1952 geasi.»
Nu ii dáhpáhuvvan, ja stuoradiggeproposišuvdna 1-54 dieđiha: «Juolludeamis skuvlii sámiid várás, Guovdageainnus, ru. 480 000,- lea vel báhcán 409 000,- ruvnno jahkái 1953–54. Juolluduvvon supmi ja juolludeapmi jahkái 1953–54, ru.480 000,-, de lea oktiibuot 889 000,- ruvnno geavaheapmái. Departemeanta rehkenastá ahte ii dárbbašuvvo juolludeapmi jahkái 1954-55, muhto ahte sáhttit máhccat gažaldahkii maŋŋel.»
Huksen ii álggahuvvon vel 1953:s ge, go njukčamánus 20. b. čálii Finnmarksposten: «Ođđa bistevaš vistti ceggegohtet dán geasi.» Muhto boahtte guovtti mánus ferte bissehuvvon. Go miessemánu 19. b. 1954:s bivdá skuvlajođiheaddji ruđa gaskaboddosaš čovdosii, go juo «skuvlla bistevaš visttit eai sáhte rehkenastot ceggejuvvot dán jagi.»
Dál šattai oalle váttis dilli, ii lean dohkálaš čađahit skuvlla dákkár dilálašvuođas. Maiddái fámut olggobealde skuvlla beroštišgohte áššis. Finnmárkku Sámi Ráđđi čálii borgemánu 1954:s reivve Eanandoallodepartementii ja váiddii go huksen ii lean vel álggahuvvon. Maŋŋel go guorahalle dárbbu, de čállojuvvo vel viidáseappot: «Ii oro jáhkehahtti ahte leat ruđat maid stáhta ii nagot juolludit. Sáhttá jearrat galget go sápmelaččat ain čujuhuvvot Sámemišuvnna skeaŋkkaide go lea sáhka ruđas ja kultuvrralaš ásahusain. Sámi ráđđi áigu mearkkašuhttit ahte eahpida Norgga stáhtafámuid oaidnit sámiid váttisvuođaid dainna duođalašvuođain, masa unna olmmoščearddažis, iežas mihtilmas árbevieruiguin, lea vuoigatvuohta, dákkár nuppástuhttináigodagas mii dál lea sámiid ovddabealde, mas leat nu stuora váikkuhusat. ... Ráđđi bivdá dasto ahte gudnejahttojuvvon eanandoallodepartemeanta juolluda dárbbašlaš ruhtameari hukset bistevaš visttiid Stáhta ruovttufidnoskuvlii, nu ahte huksen sáhttá álggahuvvot 1955' giđa.»
Jagi maŋŋel čállá aviisa Nationen geassemánu 3. beaivve 1955:s: «Lea doaivva ahte ruovttufidnoskuvla sápmelaččaid várás sáhttá huksejuvvot juo boahtte geasi.»
 |
1955:s čálii aviisa Nationen ahte lei doaiva skuvlla hukset 1956:s. Liikká ii lean válmmas geavahussii ovdal go 1960. |
Mánu maŋŋel mearrida skuvlastivra garra cealkámuša mas čuožžu: «Ruovttufidnoskuvla sápmelaččaid várás lea dál 3 jagi doallan kurssaid gaskaboddosaš visttiin, ja heajos dilis. Leat goitge joatkán go ain leat ožžon lohpái ahte ođđa visttit huksejuvvojit. Go čađat maŋidit ja gesset ruovttoluotta osiid juolluduvvon ruđain, de dat dagaha eahpesihkarvuođa skuvlla ja dan boahtteáiggi birra. Dát áššit leat billistan skuvlla nama ja dahkan eahpádusa eiseválddiid dáhttui čađahit plána hukset ruovttufidnoskuvlla sámiide.»
1956:s gávnnaha skuvlla stivra dilálašvuođa nu váttisin ahte mearridit bissehit skuvlema gitta dassážii go ođđa visti lea gárvvis. Skuvlajođiheaddji ohcá eará skuvlii barggu, ja čuovvovaš jagiid lágidit dušše muhtin oanehis kurssaid maid skuvlla stivra hálddaša.
Skuvlla visttit válbmanedje 1959:s, ja borgemánu 27. beaivvi 1959 čállá Vestfinnmark Arbeiderblad ahte vuosttaš oahppit álget golggotmánus. Duohtavuođas álggii albma skuvla easkka 1960' čavčča.
 |
Sárgun: Arvid Sveen, 1972 |
Vurkejuvvon ovttas dáinna reivviin gávnnaimet čállosa mii čielgasit lea jurddašuvvon aviisaalmmuhussan ja vaikko muđui almmuheapmin. Čálus lea sihke dárogillii ja sámegillii, ja orru leame Hans J. Henriksen guhte lea jorgalan dan. Čálus čájeha ahte dál lei boahtán áibbas ođđa suorgestruktuvra skuvlii, mii sulastahttá suorgejuohkima dáru fidnoskuvllain ja duodjeskuvllain:
Státta ruovtofid'noskuv'la sámiide
– Guov'dagæinos –
Dat skuv'la vuos'táivál'dá elevaid skuvlajakkái 1960/61, mii ál'gá oktobera álgos. Buokkat guđet læt gær'gan ál'bmut- ja joatka-skuvlas sát'tet åccat saji.
Skuvlas læt čuovvovaš fága-oasit:
A. Muorraduoddji.
B. Ruov'di- ja metálla-duoddji.
C. Gåđđin ja goarron.
D. Kursat soames lágánat.
Práktikalaš mát'táhæmi báldas ad'dujuvvut šad'dá teoretalaš oappahæbmi. Oappahus læ frid'dja, ja vejulaš šad'dá læt åccat stipende jåttimii ja årromii dan skuvlas. Åđđa internáttas leat buorit årronlanjat elevaide ja bårramuš fuolahuvvu dievvasit.
Visubut dieđoin ad'dá skuv'la gå dasa sádde jæraldaga adreassain: Statens heimeyrkeskole for samer, Kautokeino.
Åccan saji oaž'žon dittii dan skuv'lii ber're sisasád'dejuvvut fargamusat.
Dáid báhpiriid fárus gávdnat maid «Gaskaboddosaš plána Stáhta ruovttufidnoskuvlii sámiide, Guovdageainnus.» Dás lea oanehis čilgehus dán njealji ossodaga sisdoalus mat leat namuhuvvon ovdalis. Dan sajis go praktihkalaš fágat 1952' plánas ledje čielgasit čadnojuvvon sámi kultuvrii ja sámi servodaga dárbbuide, leat dál rievdadan sisdoalu dan guvlui mii lea dábálaš sullasaš dáčča skuvllain.
A. Ossodagas ožžot oahppit vuos oahpu dovdat bargoneavvuid ja movt daid gieđahallat. Dan maŋŋel čađahuvvojit hárjehallanbarggut mat sisttisdollet dábálaš muorra-oktiibidjamiid, hábmenbargguid jna. Go hárjehallanráidu lea čađahuvvon, de oažžu oahppi muhtin muddui iežas máhtu ja dárbbu mielde, ovttasráđiid oahpaheddjiin, válljet maid háliida dahkat, nugo iešguđetlágán atnudiŋggaid, reaidduid, eaŋkilis atnudiŋggaid vissui jna.
B. Ossodagas ožžot maid oahppit álggos oahpu bargoneavvuid birra. Dan maŋŋel geahččaluvvo dáhkun, fiilen ja oktiiheivehanbargu. Maŋŋel šaddet iešguđetlágán barggut – nugo dahkat atnudiŋggaid dáhkunruovddis, bargoreaidduid ja reaidduide áđaid jna.
C. Ossodagas ožžot oahppit vuđolaš oahpahusa goarrumis, hearvagoarrumis, čuoldimis, bassamis ja liktemis, šaddoivdnemis, náhkkebargguin ja eará giehtabargguin / dujiin mat sáhttet leat ávkkálaccat praktihkalaš eallimis.
D. Kurssat: Dárbbu mielde biddjojuvvojit johtui iešguđetlágán oahput, sveisen, boazodoallu, čoarve- ja dákteduodji jna.
Teorehtalaš oahpaheapmi: Sárgun, materiála- ja bargooahppu, dárogiella oktan breavalonohallamiin, rehkenastin ja rehketdoallu. Dasa lassin vel stiila-, hápme- ja ivdneoahppu, filbmen, logaldallamat jnv.
Mii oaidnit ahte konkrehta sámi diŋggat mat ledje namuhuvvon ovddit plánas leat dál jávkan dábálaš kurssain, ja leat mielde dušše erenoamáš kurssain. Čađahuvvui hárjehusráidu, dan láhkái mii lei dábálaš nu gohčoduvvon barggahatskuvllain. Daddjo maid plánas ahte oažžu oaniduvvot oahpahalliáiggi das man ollu lea skuvlla vázzán. Stuora rievdadus lea dáhpáhuvvan dan rájes go 8 jagi ovdal mearridedje ahte skuvla ii galgga oahpahit fágabargiid stuoraservodahkii.
Teorehtalaš fágain mii oaidnit ahte sámegiella lea jávkan. Easkka jagis 1964/65 bođii dat fas skuvlii, oktiibuot 2 diimmu vahkkus, mii galggai gokčat sihke giela ja kulturhistorjjá.
Sámi ruovttufidnoskuvla lei šaddame dábálaš dáčča fidnoskuvlan. Skuvlla dalá rektor, Svein Hermann, čilgii ja bealuštii 1971:s rievdadeami ná: «Maŋŋel go skuvla 1960:s válddii atnui ođđa visttiid ja go ásahuvvoje 3 iešguđetlágán suorggi, de dahkkojuvvoje unnit ja unnit sámi atnudiŋggat skuvllas. Erenoamážit ruovde- ja metállalinnjás lei váttis gávdnat saji sámi duodjái. Dilálašvuohta Sis-Finnmárkkus lei áibbas earalágán 60-logus, go dalle go skuvlla ulbmil ráhkaduvvui 1952:s. Skuvlla stivra fuomášii ja válddii vuhtii dan ja mearridii 1962:s rievdadit oahpahanplána mas bođii ovdan ahte stivra ávžžuha ahte oahpaheapmi lea seammalágáš go divohatskuvlla A-plánain.»[6]
Ovtta čállosis maid Reidar Marmøy joatkkaskuvlaráđis (RVO) čálii 1978:s govviduvvojit rievdadusat ná: «Skuvlajagis 1962/63 rievdaduvvui oahpahusplána barggahatskuvlla A-plána sullasažžan. Dát mielddisbuvttii ahte muhtin mihtilmas sámi doaimmat gahččet eret. Skuvla šattai de dábálaš fidnoskuvlan, muhto sámi nuorat galget vuoruhuvvot sisaváldimis.
Sámi ruovttufidnoskuvlla rievdamii dábálaš dáru skuvlla guvlui lei vuosteháhku ee. Finnmárkku sámi ráđi bealis, mii čoahkkimis geassemánu 29./30. beivviid 1962:s mearridii čállit ná Girko- ja Oahpahusdepartementii: «Šállošemiin ferte čujuhit daidda dábiide mat čielgasit bohtet ovdan Stáhta ruovttufidnoskuvllas sámiide Guovdageainnus, mat áitet rievdadit skuvlla dábálaš joatkkaskuvlla sullasažžan, mas lea unnimus lági mielde sámi hápmi. Ráđđi oaivvilda ahte skuvlla vuoigatvuohta lea juste das ahte galgá lassin fidnooahpodoibmii doalahit ja boktit árvvusatnima erenoamáš sámi kultuvraárvvuide – ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš, ja birrasa dahkat gos sámi kultuvra ealáska ja oažžu eallinfámu. Ráđi mielas ii berre dán skuvllas leat fidnooahpahus mas kultuvrra ii vuhtto. Fidnooahpahus sámi nuoraide sáhttá duohtandahkkojuvvot beaktileappot eará fidnoskuvllain fylkkas ja muđui riikkas. Ráđđi rávve ahte jođánepmosit ráhkaduvvo skuvlaplána mii váldá vuhtii daid erenoamáš ulbmiliid maid skuvla galggašii doaimmahit ja nugo skuvlla namma dadjá ja daid dokumeanttaid mat ledje vuođđun skuvlla álggaheapmái.»
Dássážii eat leat gávdnan vástádusa Departemeanttas, muhto ii leat mihkkege mii čájeha ahte sii áigot dahkat maide rievdadit dán málle. Baicca vuhtto ahte Departemeanta háliida dákkár rievdadusa, oassin ođasmahttimis ja integreremis sápmelaččaid Norgga stuoraservodahkii.
Nuppi bealde vuoruhuvvui sámegielat ohppiid dárogieloahppan. Skuvla jahkedieđáhus skuvlajagis 1964/65 muitala ahte sámegielat ohppiin dalle ledje 6 diimmu dárogiela vahkkus, dárogiel ohppiin fas dušše 3 diimmu.
Fidnoskuvlalávdegoddi lei ovdal dadjan ahte oahpaheapmi eanemus lági mielde berrešii čađahuvvot sámegillii, muhto skuvlajođiheaddjis fas lei eará oaidnu. Dát boahtá čielgasit ovdan skuvlajođiheaddji Sigurd Skoglunda jearahallamis, Finnmark Dagbladis miessemánu 16. beaivvi 1964:
– Nu ahte oahpaheapmi čađahuvvo dárogillii? Ii go dat šatta váttisin?
– Mus lea dat oaidnu ahte dán ášši leat dahkan stuorábun go dat oba lea ge. Sii guđet álget dán skuvlii, leat juo čohkkán 8 jagi skuvlabeavddi guoras, nu ahte buohkat nagodit bures čuovvut mielde oahpahusas. Nuppe dáfus lea mis maid oahpaheapmi dárogielas, lohká jođiheaddji Skoglund.
Nubbi ášši maid ferte geahčadit mii guoská oahpaheapmái, lea ahte sámegiella lea geafi teknihkalaš dajahusain ja namahusain. Šaddá dan dihte lunddolažžan oahpahit dárogillii..
Ohcci nr. 1 ii sáhte váldán vuostá dán bargofálaldaga, go lei ohcci nr. 2 guhte álggii rektorin. Stivrabeavdegirjjis ii čuoččo mihkkege dan birra ahte lei go son risttalaš ja makkár váikkuhus sus lei ohppiid morálii obalohkái.
Dan áiggi geahččaledje eiseválddit duššin dahkat bávkkalemiid vahágiid. Easkka Černobyl-lihkohisvuođa maŋŋil, 1986:s, leat sii mieđihan ahte radioaktiivalaš suonjardeapmi čuožai ollugiidda Finnmárkkus 60-logus.
 (Gova luoikan Nils Harald Boine) |
Almmuhusevttohus Finnmark Dagbladii:
Hammerfeastta gilvvagárdeeaiggádiidda:
Lehpet go bártidan dainna go bohccot guhtot din gilvvagárddiin ja borret din liđiid?
Addet ruovttoluotta, borret bohccobierggu!
 |
Bohccot Hámmarfeasttas, 1980 (Govva: Svein Lund) |
Boazodoalloskuvllas lei ollu jagiid Eanandoallodepartemeanttas dihto ásahushoavda (dárogillii: byråsjef) geainna lei oktavuohta. Son finadii nu dávjá guossis ahte oahppit dolke sus. – Dego dat dál boahtá fas diet «birošeaffa», sáhtte sii dadjat. Sii suohtastalle bures dainna go gohčodedje su birošeaffan, ja ásahushoavda doaivvui guhká ahte son lea ožžon gudninamahusa, gitta dassái go muhtin ii nagodan šat doalahit, muhto muitalii sutnje maid vuosttaš oassi namas mearkkaša.
Moadde jagi maŋŋil ovdánahtte gáfevuoššama eambbo. Sii geavahedje buot gássaapparáhtaid oktanaga, 6 oahppi iešguđetge gásaboalddaniin, ja okta válddii áiggi diimmuin olahusgeahččaleamis.
1. Vuosttaš namma, «Statens heimeyrkeskole for samer», ii ožžon goasse makkárge almmolaš sámi nama, muhto go skuvla daddjui sámegillii, de geavahuvvojedje máŋggalágán namat. Almmuheamis 1960:s geavahii skuvla nama Státta ruovtofid'noskuvlla sámiide, artihkkalis Nuorttanaste-bláđis 1962:s gohčoduvvui dat Stata dalloduogje-skuvla samidi, Guovddagæinost. .
2. Buot skuvlla namain lea leamaš juoga sámiid birra dahje namas lea leamaš juoga sámegillii. Eai buohkat leat dasa leamaš nu mielas. 1960:s áiggui stivra rievdadit nama Statens heimeyrkeskole, Kautokeino, nu movt ruovttufidnoráđđi doarjjui, muhto departemeanta manai vuostá.
3. Skuvlla hálddahusas lei 60-logu álggus eará jurdda. Sii háliidedje beassat eret namas «heimeyrkeskole» ja ohce lobi rievdadit nama «Den samiske yrkes- og husflidsskole». Golle ollu jagit ovdalgo besse molsut nama, ja ná šattaige skuvlla almmolaš namma jagiid 1968–1976.
4. Skuvlajagi 1974/75, go skuvlla namma ain lei «Den samiske yrkes- og husflidsskole», dáhtto oahppit ráhkadahttit skuvlabáiddiid. Dáidda áigo skuvlla nama sámegillii, muhto eai oahppit iige hálddahus diehtán movt namma čállojuvvo riekta sámegillii. Okta goitge árvalii «Sámi bar'go- ja ruovtoduodjiskuv'la» . Muhto go báiddit ollejedje skuvlii, de čuoččui dain «Sámi bár'go – ja ruovtoduodjiskuv'la». Boasttu sajis čuvges «a» rievdadii fidnoskuvlla bárgunskuvlan. Muitaluvvo ahte buvttadeaddji šattai váldit báiddiid ruovttoluotta. Oanehis áiggi maŋŋil lea goitge sámi namma dohkkehuvvon almmolaččat. Eat leat gávdnan dán birra beavdegirjjiin, muhto skuvlla arkiivii biddjojuvvui jahkedieđáhus dien jagi máhppii masa lei deaddiluvvon, álggos dárogillii, dan maŋŋel sámegillii: «Sámi fid'no- ja ruok'toduoddjiskuv'la.
5. Go joatkkaoahpahusláhka biddjui doibmii 1.1.1976, de galge buot ovddeš gymnásat, fidnoskuvllat ja gávpeskuvllat gohčoduvvot joatkkaskuvlan. Stivra mearridii 3.10.1975: «Den samiske yrkes- og husflidsskole galgá 1.1.1976 rájes gohčoduvvot Den samiske videregående skole, Kautokeino. Mii guoská sámegiel nammii skuvllas, bivdá stivra rektora háhkat evttohusaid giellakonsuleanttain mat fas ovdanbuktojuvvojit boahtte stivračoahkkimis dohkkeheapmái.» Rektor válddii oktavuođa Sámi Instituhtain, mii 13.02.1976 evttohii nama: Sámi joatkaskuv'la, Guov'dagæidno. Stivrra beavdegirjái lea instituhta reive bájuhuvvon, mas čuožžu ahte Sámi Instituhtta lea geahčadan áigeguovdilis evttohusaid. «Joatkin skuv'la ii dieđosge hei've. Joatkiskuv'la ii åru soappame, danin gå dat ii læt skuv'la mii joatká. Joatka-sátni muitala gåit Norga skuv'laeiseváldiid áigomuša dáina skuv'ladásiin.» Dát lea vuosttaš háve go juoga lea čállojuvvon sámegillii stivrabeavdegirjái. Lei gollan 24 jagi ovdalgo dat dáhpáhuvai, ja manai guhkes áigi nuppe hávvái.
6. Dárogiel namma rievddai jagi maŋŋil Samisk videregående skole, Kautokeino, ja sámegiel namma heivehuvvui 1980:s ođđa čállinvuohkái: Sámi joatkkaskuvla, Guovdageainnus. Skuvla čálii dalle reivve departementii ja bivddii lobi čállit skuvlla nama ođđa čállinvuogi mielde. Ii lean ollu maid skuvla ieš sáhtii mearridit departemeantta lobi haga.
7. Ii nu guhká maŋŋil go skuvla oaččui dálá nama, de oaččui skuvla ođđa kántorbargi. Bargi lei oahpahuvvon ahte go vástida telefuvdnii, de galgá dadjat skuvlla nama. Muhtumin šattai dát telefuvdnaságastallan:
– Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla, Samisk videregående skole og reindriftsskole.
– Juogo gerget?
– Ii dat leat goit mu sivva ahte skuvllas lea nu guhkes namma.
[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]