Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.

Harald Eidheim:

Heahteoahpaheaddji Sámis - vásáhusat ja dárkostusat

Sámás: Máret Sárá

Harald Eidheim luohkáinis Buolbmágis. Oahppit leat: Nils Johannes Porsanger, Frøydis Aslaksen, Ingrid Dolonen, Elna Holmgren, Marit Tapio, Edvin Johnsen.
(Govva luoikan Harald Eidheim)

Harald Eidheim lei oahpaheaddji Álddanjárgga (Meskelv) skuvllas Unjárggas čakčat 1946 ja Stáhta skuvlainternáhtas Buolbmágis 1947-48. Son lea riegádan 1925:s Voldas Sunnmøres. Dalle go son lei oahpaheaddjin Finnmárkkus, de ii lean sus go gymnása oahppun.
Maŋŋá go "heahteoahpaheaddjin" heittii, de lohkagođii Oslo universitehtas ja čađahii sosiálantropologa magisttargráda dutkosiin Erverv og kulturkontakt i Polmak (Ealáhusláhki ja kulturgaskavuohta Buolbmágis), mii almmuhuvvui 1958:s. Son lea čađahan fealtabargguid ollu sajiin Sámis 1950-logus ovddosguvlui ja lea almmuhan girjjiid sámi servodateallima etnopolitihkalaš ja kultuvrralaš beliid birra. Dovdoseamos lea esseačoakkáldat Aspects of the Lappish Minority Situation.

Eidheim lea bargan Oslo, Stockholmma ja Romssa universitehtain. Son lei Romssa universitehta sámi oahppoossodaga vuosttaš professor, ja penšunistan lei son professor 2:ža virggis Romssa Museas. Son lea ain prošeaktamielbargin doppe, dál luođobargin.

Davás

Go nubbi máilmmisoahti nogai, de álggii áigodat mii Norgga ja Davvi-Norgga historjjás lea gohčoduvvon ođđasithuksenáigin. Dán áigodagas mii bisttii bures 1960-lohkui, dađistaga lihkostuvai ásahit dábáleabbo servodateallima Davvi-Romsii ja Finnmárkui. Guovdilis bargun lei álggahit ja normaliseret vuođđoskuvlla oahpahusa mas váilo sihke skuvlavisttit, oahpponeavvut ja olbmot geain lei oahpaheaddjioahppu. Oahpaheaddjit váilo olles riikkas, ja aviissain ja radios ávžžuhedje ahte maiddái olbmot geain lei artium, realskuvlaeksámen dahje sullasaš, sáhtte dieđihit iežaset bargin dainna ulbmiliin ahte ođđasit hukset skuvlla davvin. 1946:s mun lávkejin boares Midnattsol nammasaš fatnasii Ålesunddas, koaffar gieđas ja Finnmárkku skuvladirektevrra telegrámma lupmas. Ollensadji lei Čáhcesuolu. Telegrámmas čuoččui ahte dán galgen rádjat, go dat lei duođaštus ahte mus lei lohpi meattildit persovdnadárkkistusa Romssas. Dat maiddái dieđihii ahte mun fertejin fidnet duođaštusa ahte ledjen čájehan rivttes našuvnnalaš guottu soađi áiggi. Dákkár duođaštus mus maiddái lei lupmas go lávkejin bordái. Vuosttaš gearddi mun vásihin niehkomáilmmi Davvi-Norgga rittu fanasruvttus -dramáhtalaš duogážat mat lasihedje 21-jahkásačča vuordámušaid ođđa ja amas guovlluide.

Provásnjárggas Romssas lei bráhkka gosa mii buohkat geat galggaimet viidáseappot fertiimet mannat. Dás dárkkistedje sáhtte go olbmot čájehit báhpáriid duođastussan ahte sis lei lobálaš ágga mátkkostit viidásut davás ja nuorttas. Sin, geat besse viidásut mátkkostit, dihkkededje ollu DDT-bulvariiguin. Min dievdolanjas botkaledje báiddi vuollái ja buvssaid sisa. Dihkkeduvvon ja dárkkistuvvon Midnatsol-fanas mu doalvvui davvelii ahte davvelii - ja nuorttas go mu vuosttaš skábmaáigi álggii.

Oalle ollu olbmot mátkkoštedje viidásut Romssas. Ledje ollu bearrašat geat máhcce ruoktot go ledje evakuerejuvvon máttás boaldima maŋŋá - ruoktot buollán duktásadjái, bráhkkaeallimii - muhto buohkain ledje háliidusat máhccat ruovttoluotta, geavahišgoahtit ja viidásut eallit riikkaoasis man ledje ferten guođđit. Máŋgasis ledje sávzzat mielde ja dat ledje borddis. Earát ledje máttadážat, ovttaskas olbmát geat galge oassádallat iešguđetlágan ođđasithuksenbargguin. - Mátkkosteddjiin lei ođđasithuksenmiellaláhki, ođđa áigi lei álgimin, ođđa vejolašvuođat ledje rahpasan.

Čáhcesuolu

Go Romssas vulggiimet, de Midnatsol-fanas vásihii heajos dálkki - riđđu mii garai ja fanas fertii meattildit buot Várnjárgga bisánanbáikkiid ovdal Čáhcesullo. Dohko joavddaimet galbma iđida njealji-viđa áigge - ja mun áicagohten ránes bráhkkagávpoga go čuvggodišgođii iđđedis. Munnje lei imašlaš dovdu nu lahka oaidnit mii lea dáhpáhuvvan boaldima áigge ja maŋŋá.

Mun háleštin muhtumiin gii barggai kája alde ja muitalin iežan earána. Son rávvii mu ahte in berrešii dál gávpogii vuolgit, ja ahte mun sáhtten čohkohallat kájabargiid vuoiŋŋastanlanjas dassážii go čuvggoda. Kája alde ja vuoiŋŋastanlanjas hálle bargit giela gaskaneaset mii lei munnje áibbas amas. Mu mielas orui kveanagiella, go mun ledjen gullan ahte soite leat kveanat Čáhcesullos.

Bráhkkagávpot, mii lei nu jaskat ja ránis iđitbottas, amas giella mii mu beljiide lei dovdameahttun giellan, dát mus bokte dovddu ahte ledjen guhkkin eret ruovttus, ledjen Norgga rádjeriikkas. Mus gorut čagalduvai go ledjen nu jierásmuvvan. Go diibmu lahkanišgođii ovcci, de čuojahin skuvladirektevrakantuvrii - doppe vástidii skuvladirektevra ieš ja son sávai munnje buresboahtima sunnfjorddialeavttain (fas dakkár vuorddekeahtes vuostálasvuohta). Son áiggui sáddet iežas bártni mu viežžat, son muitalii. Nie bohten mun nugo máŋga earáge easkaálgi Lyder Aarseth-guoktá eamidiin ruoktot geat dalle oruiga barttasteaskka Anderselv-nammasaš báikkis. Buot dáin muitinveara beivviin maid mun vásihin ja ain muittán, lei dát beaivi okta dain maid muittán buoremusat. Mu vuostáiválde váimmolaččat ja ustitlaččat Aarseth-ruovttus - dego livččen lean dánaguossi. (Dađistaga gullen ahte máŋgasis lei seammá dovdu). Soai eamidiin measta olles beaivvi muitaleigga munnje dábálaš dili Finnmárkkus ja dieđusge vuođđoskuvlla heajos dili, internáhttavuogádaga ja máŋggagielalaš dilálašvuođa. Mun fertejin maiddái muitalit iežan duogáža - iežan ruovttugili - ja manin mun ohcen barggu Finnmárkkus. Maŋimus gažaldaga lei váttis vástidit ja mun in muitte makkáraš vástádusa mun hutkájin, go mun in lean velá gávnnahan makkár barggu mun háliidin oahppat - in ainjuo háliidan šaddat oahpaheaddjin. Aarseth muitalii munnje ahte galgen oahpahit Álddanjárgga skuvllas Unjárgga gielddas ja mii lei guovtteluohkat giliskuvla, ahte skuvlavisti lei bráhkka mas lei okta klássalatnja ja oađđinlatnja ja gievkkan oahpaheaddjái. Eanaš skuvlamánát ledje sámi/dáru guovttegielalaččat, muhto "eai buohkat lean nu stargasat dárogielas", son lasihii. Muđui eai lean eará rávvehusat álgoálgái earret ahte mus lei deaŧalaš bargu ja ahte galgen dahkat mu buoremusa.

Nuppi iđida dadjá belohahkii eará jurdagiid siste, na, don fertet muđui váldit mielde seaŋgga. Son bivddii ovtta iežas bártniin: "Ovllá, don oahpistat dán gándda riegádahttinbráhkkai ja geahččal sutnje fidnet seaŋgga doppe." "Ja bolstara maiddái", lasihii Aarsetha eamit. Nu de mun fievrredin militearaseaŋgga ja bolstara busserobi alde. Busse vujii Vuonnabađa guvlui, vuoddji bivden guođđit iežan Álddanjárgga skuvlla lusa.

Busses lei gávttehas álmmái guhte halai vuoddjiin gillii mii sulástahtii dan maid ledjen gullan kája alde Čáhcesullos. Mu mielas fertii leat sámegiella. De jovden ja mannen eret busses iežan gálvvuin mii lei golmma lahkis, ja gávnnadin oahpaheddjiin guhte galggai álgit oahpaheaddjivirgái Čáhcesullos.

Álddanjárga

Maŋŋá go ledjen oađđán ođđa seaŋggas klássalanjas moadde ija ja oahpaheaddjipárra lei fárren - ledjen mun isit iežan dálus, mas lei oađđenlatnja ja gievkkan. Biireovdaolmmoš, ustitlaš ja veahkkás Issát Máijá, bođii munnje sávvat buresboahtima. Son lei ordnen valjit soahkeboaldinmuoraid skuvlii ja munnje, son lei lágidan nu ahte mun bessen borrat mállása Iŋggá ja Julius Johnsena geahčen, muhtun nieidda bargun lei dola bidjat skuvlalatnjii ja gievkkanii oahpaheaddjái juohke iđida. Mun galgen áinnas muitalit jos dárbbašin maidige.

Golggotmánu mielde de lei riđđu ja guoldu ja buolaštii, ja mun fuomášin johtilit manin oahpaheaddji, geas lei eamit ja njuoratmánná, láve ihkku lihkkat dola bidjat uvdnii. Bráhkka lei duođai sihke hejot skoađastuvvon ja jielai, iige bisson liekkasin. Galbma nuortabiegga Várnjárggas álkidit beasai sisa glássaskoađđasa ja seainni gaskka. Mu vuoiŋŋanas lei ritnedielkku guođđán oađđinseahka ala go morihin iđitbeallái. Iŋgá ja Julius, geat leigga huksen ođđa stobu, oaivvildeigga ahte lei heittot ahte mun galgen orrut galbma bráhkas ja bovdiiga mu orrut sudno luhtte, ja dasa mun gal ledjen mielas. Dál mun maiddái fidnejin vuosttaš gearddi nuvttohiid, ja Iŋgá oahpahii munnje mo galgen dállet gámasuinniid dološ sámi vieru mielde.

Mun bures lokten áiggi dáppe, skuvlamánáiguin lei álki ovttasbargat, mun oahpásmuvven iežan ahkásaš nuoraiguin, bridge spellen jna. ja háliidin dása bisánit, ainjuo geassái.

Lei imašlaš ja jurdagiid dáfus hui várrugas áigodat mu eallimis maid dáppe vásihin, erenoamážit dát ahte oahpásmuvven dasa maid mun maŋŋá ohppen gohčodit "čearddalaš dilálašvuohtan". Nuorat olbmot geaiguin mun servvoštallen beroštedje unnán dán fáttá muinna digaštallat - mu mielas orui ahte sii eai oppa háliidange ahte mun galgen dákkár áššiid ovdanbuktit. Iŋggá-guovttos Juliusain leigga guovttegielalaččat - geavaheigga sihke sáme- ja dárogiela, muhto dušše dárogiela ruovttus. Soai leigga eanet rahpasat. Soai gohčodeigga mu dážan, ja dát lei hui amas, ja in lean sihkkar ahte liikojin go dasa, duollet dálle dát orui mu mielas juoidá negatiivvalaš mu ektui - dahje eará háve fas - ahte dát lei ovdamunnin munnje. Julius gohčodii iežas seahkalasnállin, veaháš miige, muhto muitalii ahte Iŋgá lei albma sápmelaš, ja son gal ii vuosttaldan dan. Sudno gievkkanbeavdeguoras ohppen mun veahážiid veahážiid Várjjaga, Deanu ja Buolbmága guovlluid birra ja veahážiid čearddalaš árvoortnegis. Mun vihkon ahte ledjen boahtán sosiálalaš servvoštallanvuohkái mii munnje lei áibbas amas ja mu jierbmi ii nagodan čielggadit dáid áššiid. Nugo máŋggas earátge, de mun bohten njuolgga gymnásas ja illá ledjen fitnan olggobeal Sunnmøre gilieallima. Mun in báljo diehtán maidige Sámi birra. Mun ledjen gal lohkan Friisa romána - Fønhusa girjji ja eará mátkegirjjálašvuođa - ja mun ledjen guldalan sámemiššuvdnabargiid, muhto mun fuomášin fargga ahte dát eai lean doarvái buorit dieđut mu atnui. Ja mun in lean pedagogage. Mu iežan dihtomielalašvuohta ja morálalaš kompássa, maid ruovttus ledjen fievrán, ledje mu navigerengaskaoamit.

Dát veaháš Várjjagii oahpásmuvvan lei mielaidgeassi, muhto ii bistán guhká. Juovlamánu álgobeaivve bisánii uhca ovdalsoađi biila geaidnogurrii. Klássalanjas oidnen ahte skuvladirektevra dat bođii gallestallat. Mun dadjen mánáide ahte jos oktage boahtá klássalatnjii ja buorástahttá, de galge sii čuoččastit ja maiddái buorástahttit - ja dan sii gal dahke. Aarseth hálai veaháš mánáiguin ja bivddii mu addit sidjiide liige bottu - lei juoidá maid háliidii muinna háleštit. Su earán lei dákkár - sullii su sániiguin: Buolbmát skuvlainternáhta hoavddas galggai ovtta jagi virgelohpi ođđajagemánu rájes ja skuvlarivgu galggai leat hoavdan virgelohpeáigodagas, muhto nugo dál orui, de ledje menddo unnán dievdooahpaheaddjit ođđajagi maŋŋá, son dajai. Internáhtas leat nu ollu praktihkalaš doaimmat maid ferte ordnet ja son oaivvildii ahte mun mu Davveoarjeriikkaoasi giláža duogážiin sáhtášin leat veahkkin dán dilálašvuođas. Mun ákkastallen ahte mun ledjen bures ásaiduvvan Álddanjárgii, ledjen easka oahppagoahtán mo oahpahit ja mun háliidivččen joatkit dáppe. Muhto dát ii ábuhan, mun árvidin fargga ahte skuvladirektevra ii lean dása bisánan fálaldagain munnje. Dát lei baicce gohččun, skuvladirektevrras ledje viiddis, dadjat juo buot fápmudusat oahpaheddjiid virgáibidjat dieid jagiid.

Buolbmát

Nu de šattai ahte go ledjen ávvudan iežan vuosttaš finnmárkkujuovllaid Iŋggá ja Juliusa luhtte, de fas ledjen busses čohkkámin 1946’ maŋimus beivviid - dál seaŋgga ja bolstara haga - mannamin Sámis máddeleabbui ja nuorttas. Skiippaguras mu vižže heastasáhtuin. Unnán mun dihten ahte dát galbma juovlabeaivi galggai rievdadit mu eallima. Buolbmát, mii lei oalle guhkedáláš gielda (dál gullevaš Detnui), lei munnje sihke ođđa máilbmi ja váikkuhii garrasit. Buot dálut leat govda ja luossás Deanu gáttis, man Norga juogada Suomain 12 beanagullama oali mielde. Deatnu lei maiddái dan áigge áidna mátkkostangeaidnu - johkafatnasiin go jiekŋa lei suddan, ja eanaš heastasáhtuin dálvet. Muhtumin čorgejedje muohttaga jieŋa alde vai guorbmebiillain besse vuodjit. Oarjjabealde Oarjeduoddaris leat guollejávrrit ja jogat, guohtumat ja luomejeakkit. Gaskkat ledje guhkit. Lei jáhkkemeahttun vásihit ahte vánhemat ođđajagemánu buollašiin sáddejedje mánáid heastasáhtuin internáhttii 10 beanagullama gitta Leavvajohgiettis.

Boares Buolbmát skuvlainternáhtta
(Govva: Ivar Skotte)

Buolbmágis lei dán skuvlajagi (1946/47) 7-juogaduvvon skuvla oktan veahkkeluohkáin mánáide geat dárbbašedje erenoamáš čuovvoleami. Skuvlajahki lei lágiduvvon vuorroortnegin nu ahte juohke luohkás lei 6 vahkku oahpahus ja 6 vahkku friddja. Mii leimmet njeallje oahpaheaddji (dušše hoavddas lei oahpaheaddjioahppu, ii oktage máhttán sámegiela) ja mis ledje guokte luohká juohkehaččas skuvlajagis. Mun galgen oahpahit 7. luohká ja 2. luohká. Mánát geat orro nu guhkkin eret ahte eai sáhttán beaivválaččat vácci boahtit skuvlii, orro internáhtas ja boradedje doppe, ođđe oađđensálain ja barge bihtáid klássalanjas maŋŋelgaskabeaivve. Internáhtas lávejedje leat dábálaččat 25 máná daid jagiid go mun ledjen doppe. Sin, geat orro Deanu nuppi bealde, suvde internáhtabeallái, go ii lean jiekŋa Deanu alde. Eanaš internáhttamánát ledje ruovttus basiid.

Go buohtastahttá Álddanjárgga diliin, de lei leat oahpaheaddjin skuvlainternáhtas áibbas eará beaivválaš eallinláhki. Min eallin lei oalleláhkai dakkát mii gohčoduvvo 24-diibmosaš servodahkan. Dálueamit oktan biiggáiguin lágidii borramušaid, bassama ja dáluortnetvuođa, ja hoavddas fas lei ovddasvástádus oahpahussii ja lei olmmoš geas mii golbma umáhtugat sáhtiimet ráđi jearrat oahpahussii guoski áššiin. Eai mis lean gal namahanveara váttisvuođat stivrra doallat. Internáhtas lei maiddái viessohoaiddár.

Oahpaheaddji rollastan mus lei muhtumin doaibma maid gohčodedje "inspekšuvdnan" - dán mun iežan bealis geavahin veahkehit internáhttamánáid geat dárbbašedje veahki leavssuiguin. Iešguđetlágan internáhttajođiheami bargodoaimmat eai lean hehttehussan dasa ahte internáhttaservodat šattai hávskes sosiálalaš searvevuohtan mas buohkat oassádalle - ja lei ollu leaikkastallan ja somát - ja gáfejuhkan - maŋŋit eahkediid, erenoamážit vahkkoloahpaid. Mun deaivvadin dáppe maiddái suinna gii maŋŋá šattai mu eamidin. Susge ii lean eará oahppu go gymnása, ja ražai, erenoamážit veahkkeluohkáin.

Buolbmát-mánát "eai lean gal nu čeahpit dárogielas", nugo Aarseth várrogasat dajai. Duohtavuohta lei ahte eanaš mánát guovtti álgoluohkás ja veahkkeluohkás hui unnán áddejedje dahje eai báljo ádden maidege maid dát máddin boahtán heahteoahpaheaddjit dadje. Ieš internáhttaáimmodat lei maiddái hirbmat amas unnimusaide: stuorra gárdin mas ledje máŋga gearddi, oađđinsálat, guhkes feaskárat, borranbottut stuorra boradansálain, áibbas amas jándorritma ja belohahkii amas borramušat. Lihkus máhtii dálueamit sámegiela ja sámegielat biiggát ledje maiddái čeahpit boasttuáddejumiid čilget dahje jos riidu šattai, dahje jos muhtumat unnimusain áibbašedje ruoktot ja ganjaldedje eahkedis go nohkkat galge. Lea čállon ja daddjon ollu negatiivvalaš skuvlainternáhtaid birra. Ja ii leat buorre diehtit - dan maid mii dál diehtit - ahte mii leimmet gaskaoapmin skuvlaortnegis - internáhtta dahje ii internáhtta - mii ovddasteimmet stáhta roava veahkaválddi sámi giela ja kultuvrra ektui. Internáhttaortnet lei dasa lassin dakkár lágádus mii ii vuhtiiváldán mánáid dovdduid dikšundárbbuid beaivválaš eallimis – iige movttiidahttán sin šaddat diđolaš sámi olmmožin. Oahpaheaddjin mun dovden heahtin go in máhttán sámegiela. Dás mun ohppen duohtavuođa maid mun maŋŋá eallimis lean áddegoahtán buorebut, ahte ii lean ohppiin, muhto dáža skuvlavuogádagas mas lei giellaváttisvuohta.

Skuvlainternáhtas sáhttet dieđusge leat dáhpáhusat mat leat erenoamáš hástalusat beaivválaš jođiheapmái. Go mun orron doppe, de muhtun dálvebeaivve billánii čuovgaagregáhta dieselmohtorluŋká. Mii leimmet fáhkka bihkka sevdnjes skuvlainternáhtas ja fertiimet doaibmat oastit Petromax-lámppáid ja parafiinna ja birget daiguin mánu dassážii go oasit bohte Oslos - ruovdemáđiin, riddoruvttuin, bussiin ja heastasáhtuin. - Vearrát lei go čavččabeallái daskovihkenjoammudávda givssidii ja guoktelot meari oahppit ledje seaŋggabuorrin ja oktanaga buohkain lei feber ja bákčasat, sii ledje gátnasat, iige sis lean borranmiella. Lei dilihis áigodat bargiide dassáigo njoammudávda váiddui. Muhto lihkus ii oktage ožžon liigeváttuid.

Buolbmát skuvllas, nugo buot eará skuvllain dan áigge, oahpaheddje sámi ohppiid aivve dárogillii.
(Govva: Ivar Skotte)

Go internáhttaeallin lei dábálaš dilis, de dieđusge oahpahus lei munnje váldodoaibma. Oahppit galge oahppat dárogiela - dát lei oahpahusa váldoáigumuš ja vánhemat maiddái vurde ahte sin mánát galge oahppat dárogiela. Muhto internáhtas ii lean gal gildojuvvon sámegiela hállamis bottuin ja muđui. Mu 2. luohkás lei lihkus okta oahppi geas lei dárogiella eatnigiellan, son áddii sámegiela ja sáhtii leat dulkan go dárbu lei - ja dávjá lei dárbu. Son lei stuorra veahkkin. Mii čáliimet ja logaimet sániid ja oanehis cealkagiid, duhkorattaimet veaháš loguiguin ja rehkenastimiin, ja sárgguimet dávjá ja oahpaimet lávlagiid, vahkkobeivviid, mánuid ja diimmu. Ii lean gal ráhpadis pedagogihkka.

Mun ledjen oalle doaŋgi 2. luohká oahpaheaddjin, muhto orron lihkostuvvamin buorebut 7. luohkás go doppe ledje buohkat oahppan oalle bures dárogiela ja rehkenastima go skuvlajahki nogai. Buohkat birgejedje eksámenis ja muhtumat ledje oalle čeahpit. Dát lei unna luohkáš, dušše 7 oahppi - sii beroštedje historjjás ja geografiijas ja mis šattai buorre "ságastallan-kultuvra" luohkás. Mun muitalin sidjiide veaháš mu ruovttubáikki birra ja sii muitaledje munnje iežaset ruovttueallima, luossabivddu ja luomečoagginmátkkiid birra ja máinnastedje boares sámi máidnasiid maid ledje gullan áhkuin ja ádjáin ja earáin. Sii oahpahedje mu áddet báikkálaš kultuvrra deaŧalaš sosiálalaš doahpagiid, nugo sápmelaš, dáža, rivgu ja hearrá - maŋimus sátni lea báikkálaš dárogillii jorgaluvvon "storing". Sii oahpahedje munnje maiddái eará juohkebeaivválaš sámegiela sániid ja dajaldagaid ja sii reške go mun fonetihkas medden. Sin mielas lei miellagiddevaš digaštallat hypotehtalaš áššiid dego mo son lea eallin nuorraolmmožin ja ollesolmmožin ja digaštallat sániid nugo fantasiija ja máhttu. Vaikko lei hypotehtalaš dásis, de dát ságastallamat čielggadedje nuoraid jurdagiid ja dovdduid sámi iešdovddu birra dáža hálddašeaddji máilmmis. - Sámi kulturovdáneapmi - sámevuđot oahpahus ja sámi nuoraidkultuvra almmolaš servodagas ii lean velá gohccán, ja čuvgejuvvon dáruiduhttinideologiija lei oalle guovddážis sis geat iežaset dovddahedje dážan ja rivgun. Maiddái máŋgga sámi vánhema mielas lei sámegiela álggaheapmi skuvllas lávki maŋás ja ollusat oaivvildedje ahte juoigan ii lean dušše adnojuvvon fastin, muhto njuolgga suddun.

Nuorra oahpaheaddjin mun dieđusge oahpásmuvven sihke vánhemiiguin ja gili nuoraiguin ja ledjen singuin vaikko makkár servvoštallamiin. Olbmot ledje gussolasat ja mu mielas lei álki olbmuiguin oahpásmuvvat. Sii guossohedje káfe ja biepmuid ja muhtumin ledje maiddái eará juhkosatge. Go mun olbmuiguin háleštin, de sii fuomášedje ahte mun in dorjon sámiid iežaset-fuonášumi nu mo mun dan vásihin dán servodagas. Mu morálalaš kompássa, oahpahuvvon Sunnmøre báikkálaš servodagas, muitalii munnje ahte sii dákkár guottuin ledje iežaset mánáid sámi kulturárbbi jávkadeamen. Muhtumin mun nákkáskin olbmuiguin dán birra. Lihkus olbmot gudnejahtte mu ákkaid - go mu eai - nugo mun dovden - oaidnán "mašširin". Dasa lassin máhtten mun dávžat liššá ja oanehisnađat liššáin láddjet ja máhtten eará eanandoallodoaimmaid. - Dát ledje maiddái dagut mat dahke ahte mu dohkkehedje, vaikko gohčodedje mu giela garjjágiellan, "galggat munnje dárogiela hállat, itge garjjágiela".

Mun in lean álggu rájes fuomášan ahte dieppe ledje "hovdejeaddji olbmot" geat bearráigehčče oahpaheddjiid láhttemiid. Okta dáin olbmuin muitalii munnje oktii ahte muhtun nuorra olbmot geat leat máddin boahtán, eai leat ádden ahte sii galget leat ovdagovvan. "Nugo don oainnát, de leat dát olbmot hirbmasit bázahallan kultuvrralaš ovdáneamis. Máŋggas eai leat ádden ahte mis dážain leat geatnegasvuođat dán oktavuođas, sii golget gilis basiid ja sin láhttagat eai leat ovdagovvan." Na, na, dán in gal lean vuordán, muhto in nággegoahtán gal. Dát "čáppavuogat" váruheapmi ii gal heađuštan mu beroštumi oahpásmuvvat olbmuid eallinvugiin ja beaivválaš eallimiin.

Vuosttaš jagit maŋŋá boaldima ledje váddásat máŋgasii. Orui čabočielggas ahte giliolbmot iežaset atne geafin ja dážaid fas riggán ja "mašširin". Muhto duođai lei erohus olbmuid eallindásis sihke dáluid, biepmuid ja biktasiid dáfus, iige sáhttán čiegadit ahte muhtun bearrašat elle measta heahtedilis. Vánhemat ledje ilus go sin mánát besse internáhttii gos sii aŋkke ožžo doarvái biepmu máŋgii beaivái. 1946:s 1947:i ain muhtumat elle oalle gaskaáigásaš stobuin. Go máŋgasis ledje váttisvuođat čállit dárogiela, de veahkehin muhtumiid čállit ohcama nugohčoduvvon bráhkkabuhtadusfondii. Máŋggas geat háliidedje bálkábarggu dahje oahpu vázzit Buolbmága olggobealde, dovde iežaset gáržžohallan go dovde - dahje ledje vásihan ahte sii eai boahtán loaktit dahje birget earretgo Sámis. Mun áddegohten - ahte sosiálalaš diliid sivva, ávnnaslaš ja mentálalaš bealli, čájehii mo dilálašvuohta lei sámi unnitlogu ja stuorraservodaga gaskkas. Go mun máttás fas máhccen ja lohkagohten áššáigullevaš girjjálašvuođa, de áddegohten buorebut maid mun ledjen vásihan ja dát dieđut dagahedje ahte mun álgen universitehtas lohkat, ja šadden akademihkárin ja álgen dutkin. Vaikko nuorravuođas in jáhkkán dan, de dál oahpaheapmi lei sihke miellagiddevaš ja addevaš oassin mu eallimis.

Miessemánu 17.beaivi lei dehálaš skuvlii dážavuođa čalmmustahttimis.
(Govva: Ivar Skotte)

Dat máttanorgalaččat, geain ledje iešguđetlágan vásáhusat leat heahteoahpaheaddjin Finnmárkkus maŋŋá soahtejagiid, leat dál háddjanan miehtá buot. Ledje ollusat geat eai loaktán barggus, dálkkádagaid dihtii ja sosiálalaš birrasiin, ja muhtumiin eai lean stuorát váttisvuođat. Na, muhtumat maiddái bisánedje deike ja máŋgasis leat doppe mánát ja mánáidmánát geat atnet iežaset sápmelažžan.

Mun lean dál muitalan iežan vásáhusaid, sunnmøreolmmoš gii álgen heahteoahpaheaddjikarriera ja geas lei ovttageardásaš geasuheapmi dasa maid oidnen eksohtalažžan ja miellagiddevažžan, ja loahpa loahpas šadden dutkin. - Muhto ii lean dušše olbmuid eallinvuohki ja sosiálalaš ja čearddalaš dilit main mun beroštin. Maiddái luondu, jahkemolsuma luonddurievdadeapmi, deatnu ja duottar ivdnejedje birrasa maid mun romantihkalaš máttanorgalaš, dáža ja heahteoahpaheaddji vásihin. - Heastasáhtuin dálvet buollašiin ja skábma guovssahasaiguin nástealmmis. Bohccuid ruovggas ja ealu gurgaleapmi dego golgi johkan mannamin varas guohtumiidda. Mátkkit lávkaselggiid, tealttain ja stákkuin Oarjeduoddara badjel Ciikojohkii, Máskeluobbalii, Uvjalatnjái, Geassejohkii, Áhkkajávrái - gáfestallan dollagáttis ja luossasneaidabassin geasseija goas gaskaijabeaivváš njiejai davvin. Luomejeakkit dievva luopmániiguin. Muittut eallinahkái.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1