Tjaalege gærjeste Saemien skuvle-vaajese 1. Davvi Girji 2005.

Sofie Kappfjell jih Ebba Westerfjell:

Internate buerebe voenen skuvleste

Intervjuere: Svein Lund
Åarjelh-saemien gielese jarkoestamme: Åsta Vangberg

Svein Lund Ebba Westerfjelline jih Sofie Kappfjelline soptsesti Maajh-jaevresne 2003
(Guvvie: Basia Głowacka)

Maajhjaevresne, Åarjel-Noerhtelaantesne lægan åabpetje guaktah årroeminie. Gåabpatjahkh lægan saemien skuvlesne, Havikesne vaadtseme, jih aaj saemien skuvlesne Aarbortesne barkeme. Læjhkan lægan dej guaktaj ovmese dååjrehtsh skuvlen gaavhtan.
Sofie Kappfjell lea jaepien 1921 reakasovveme jih abpe skuvletijjen Havikesne vaadtseme, 1928-35.

Ebba Westerfjell, uktsie jaepien nuerebe, ajve aktem jaepiem Havikesne veedtsi aerebi goh dåaroe. Mænngan Maajhjaevresne voenen skuvlesne veedtsi. Ektesne leam dej åabpajgujmie soptsestamme.

Jijtje girremisnie

Saemien misjovne dihte saemien skuvline Havikesne øørni, Sofie jeahta. Mohte ij lij desnie naan saemien giele, idtji naaken dejstie lohkehtæjjijste saemien gielem soptsesth. Idtjin naaken dejstie sjovnijste internatesne gænnah.

- Gosse gaajhke daaroen gielesne juhtieji, man jijnjem datne guarkajih?
- Naakenem daaroen gieleste guarkajim goh skuvlesne eelkim, mohte jeatjebh lin væjkalåbpoe. Naan aejkien lohkehtæjjah meehtin naemhtie jiehtedh: "Dohte væjkalåbpoe juktie daaroen giele veaksakåbpoe gåetesne." Dellie ussjedim man gaavhtan idtji saemien giele voestes sæjjan båetieh. Nimhtie dellie jijtje tsyøgkestallim. Naaken dejstie maanijste lin madtan daaroen gielese jih nimhtie dihte dåeries-moere dejtie sjidti.

"Kraavhtsehavika"

- Havikan lij såaltje joekoen striengkies årrodh. Guktie dihte dutnjien?
- Idtji hov munnjien nimhtie. Tjoeverin sih njoelkedassh dagkarinie sijjesne årrodh. Learohkh tjoeverin ovmese barkoejgujmie internatesne tjælloestidh. Mijjieh buertide bissimh, moerh gåatan gøøtimh jih aaj jeatja barkoejgujmie giehtelimh. Dihte munnjien buerie juktie luste barkedh. Naaken skuvlem "Kraavhtsehavikine" gohtjin juktie desnie dan jijnje kraavhtse beapmojne. Haegrie-kraavhtse sæjropinje! Mohte dihte munnjien njaelkies jih nimhtie daelie aaj. Gosse leam mænngan soptsestamme almetjigujmie guhth Havikesne vaadtseme, dellie leam voeredamme guktie jieleme desnie mijjese ovmese laakan sjidteme. Naaken leah joekoen klååkeme aati bijre mah munnjien buerie. Verremes jis skiemtjes internatesne. Dellie gællasjim ussjedim man hijven jis lim gåetesne.

Maajh-jaevrie lea sijjie gusnie åarjelh-saemie gaavnedamme. Saemien-misjovne desnie tjåangkoeh øørnieh gellie jaepieh guektien aejkien jaepesne. Daate guvvie lea tjåangkoste 1930.
(Guvvie: Samenes venn /Rogstad: Streif i sør-samenes saga)

Pleekeme voenen skuvlesne

Ebba ajve aktem jaepiem Havikesne vaadtseme.
- Åadtjoejim hov desnie vaedtsedh goh sirve mij idtji man jijnjem guarkah. Desnie ligan gøøkte learohkh mejgujmie meehtim saemiestidh gosse skuvle-tæjmojste galhkeme. Mohte im man jijnjem åebrelen mujhtieh destie skuvle-jaepeste. Dåaroe bøøti jih idtji vielie skuvle Havikesne sjidth aerebi goh dåaroe vaaseme. Mænngan skuvlesne Maajh-jaevresne veedtsim. Desnie limh tjiehtjielisnie gærhkosne maam onne-tjiehtjelinie gåhtjoejimh. 1.-3. klaasse aktem våhkoem veedtsi jih 4.-7. dam mubpiem våhkoem. Asvedihks desnie vaedtsedh. Manne dihte ajne saemien maana 2.-7. klaassesne. Ij lij dihte luste, vienhtem buerebe jis jeatja saemien maanah aaj desnie. Im leah manne dejtie jaepide bååstide sijhteme - im guktie gænnah.

- Mij lij dihte verremes dåeries-moere, lohkehtæjjah jallh dah jeatjah learohkh?
- Dah learohkh hov dah. Idtjim hov sijhth man bijre lohkehtæjjide klååkedh. Eah hov lin dah ålkine gænnah guktie vøøjnin mij deahpedi. Måjhtam akten aejkien lin mijjien gyhtjelassh daaroen gieleste. Dellie lohkehtæjja klaassese jeehti: "Stoerre skaamoe lea. Ebba saemien gielem gåetesne soptseste mohte dihte væjkalåbpoe daaroen gielesne dijjeste." Ij lij dam bøøreme jiehtedh. Dihte liegkese dan ålvas nåake munnjien sjidti. Idtjin gieh mov nommem provhkh, ajve vesties baakoeh. Maam jeehtin dan vesties, guktie im maehtieh dejtie baakojde jiehtedh gænnah.

Gåetesne klååkim. Mov aehtjie moeni dah daaroen almetjh sih sijhtin lieredh gosse naan jaepieh vaaseme. Åadtjoejim guarkedh dah daaroen maanah lin jabjoeh. Akte ålma, ruevtie-raajroen åvtehke, gøøkte niejtigujmie bøøti juhtien. Akte dejstie mov bøøremes voelpetje sjidti. Dan mænngan pleekeme såajmeni.

Gåetie-iemede Aarbortesne

Jaepien 1958 Sofie Aarbortese bøøresovvi gåetie-iemedinie saemien-skuvlese.
- Govleme lim ovmese håjhkoej bijre internatine guktie manne ussjedim im edtjem manne dahkoe. Mohte barkoe daerpies jih goh lin mannem bøøreme båetedh, dellie ussjedim meehtim aktem vuj gøøkte jaepieh desnie barkedh. Mohte desnie sjidtim bijjelen gøøkte luhkie jaepieh, jaepeste 1958 jih bijjelen jaepien 1980. Manne leam maanijste fejjen, mohte ij leah mov naan skuvle maana-barkojse veadtaldihkie. Mohte gåetie-iemeden skuvlem leam vaadtseme.

Nimhtie internaten iemedinie årrodh, ij lij dagkeres barkoe tsåahka 9. raejreste tsåahka 16. raajan. Dovne dygnen bijre lij barkoe, jih dihte aaj løøvles. Mohte åadtjoejim liegkedidh målsohth aejlegi! Goh ij mov naan fuelhkie, dellie internate mov hiejme dej jaepiej sjidti. Mov åssjalommesinie lij aavoe desnie jieledh jih barkedh. Minngemes mov juelkieh dan madtan sjidtin guktie barkosne orrejidh jih trygdem dåastoehtidh. Dan mænngan gåetiem daennie Maajh-jaevresne bigkim.

Skuvle orreji ruffien 14.-n biejjien 1962. Gåetie-iemede Sofie Kappfjell gårroe- bielesne tjåadtjoeminie.
(Guvvie: Sigrid Bergli Sørnes)

Daaroen-giele internatesne

- Daaroen giele lij siejhme internatesne. Naan aejkien meehtim gaantestalledh jih ånnetji saemiestidh dej maanajgujmie mah meehtin. Mohte dellie aaj gellie maanah mah idtjin maehtieh saemiestidh. Jis limh saemien gielem provhkeme, dellie geerve dejtie sjidteme guhth idtjin saemien guarkah. Idtjin eejhtegh gænnah mijjem reesh vielie saemiestidh.

Ebba lea aaj Aarborten saemien skuvlesne barkeme, boelhki gaskems 1970-1980. Dellie lin aalkeme saemien leerehtidh, mohte ajve 1-2 tæjmoeh våhkosne. Voestes gietjeste ligan Lars Børgefjell (Burkien Laara) jih Nils Kappfjell (Gaebpien Næjla) lohkehtæjjah. Ij ligan dah guaktah naan skuvlh vaadtseme jih nimhtie dejtie geerve daejredh guktie edtjigan gielem learohkide vedtedh. Ij lij gænnah saemien naan staatuse goh faage.

Jijtse maanah internatesne

Ebba lea vijhte maanah bijjiedamme.
- Gosse dah edtjin skuvlesne aelkedh, idtjim jiejkh, mohte deejrim dejtie bøøremes internaten skuvlese sedtedh. Deejrim man nåake munnjien voenen skuvlesne vaedtsedh guktie idtjim sijhth dejtie seamma nåake.

Ij leah gujht daelie seamma pleekeme saemien maanide goh mov skuvle-tijjesne. Ij leah daelie vielie skuvle Maajh-jaevresne. Skuvle desnie orreji 5-6 jaepieh daan åvtelen. Saemien maanah destie Troforsesne vaedtsieh jih naan våhkoeh leah aaj dah saemien skuvlesne Aarbortesne gusnie åadtjoeh åarjel-saemien gielen jih kultuvren bijre lieredh.

Guktie båetije biejjieh åarjelh-saemien gielese?

Ennje goh Sofie gon Ebba ligan noere dellie åarjelh-saemien giele såajmeni.
- Raakte goh saemien tjeakoes giele sjidti, Sofie jeahta. - Monnen fuelhkesne saemien soptsestim, mohte gosse daaroeh mijjen ektine, dellie eelkimh daaroestidh. Mohte naan aejkien dihte geerve. Mov tjidtjie ajve saemesti jih aaj fejjen dam darjodh. Idtjim gujht manne disse maehtieh daaroestidh. Dellie tjoeverim saemiestidh jalhts jeatjebh aaj desnie.

Åabpetje guaktah eakan leah joekoen iedtje-burrieh gielen gaavhtan.
- Manne billem dihte maahta gaarvanidh, Sofie jeahta.
- Manne lim njoejjesne goh giele skuvlese tjaangi, mohte idtjim gujht maehtieh vuastalidh gosse lin gieline aalkeme.

Akte dejstie gie gieline eelki barkedh lij Sofien gon Ebban åabpa, Anna Jacobsen (Jaahkenelkien Aanna). Dihte lea lohkehtæjjine orreme jih aaj gærjah åarjelh-saemien gielesne tjaaleme.[1]

- Vøølki åarjese jih pruvri, mohte bååstide bøøti, soptsestægan. Ij lin man gellie learoe-vierhtieh goh eelki. Dihte ajne baakoe-gærja mij lij åarjelh-saemien gielesne tjaalasovveme lij tyske Lagerkrantzen gærja, mohte Anna tyske gielem lohki jih nimhtie guarkaji mij desnie tjåadtjoeji.

Hijven mijjieh tjaaleld gielem åådtjeme. Dah guhth sijhtieh, maehtieh lieredh. Eah ajve åarjelh-saemieh sijhth mijjen gielem lieredh, mohte aaj almetjh ålkoelistie. Akte Tysklaanteste diekie bøøti jih dovne åarjelh- jih noerhte-saemien gielem lieri.

[1] [Jaahkenelkien Aanna sealedi raakte daan intervjuen mænngan. (red.)]

Jeatjah tjaalegh gærjeste Saemien skuvle-vaajese 1