På norsk

Liigeartihkal girjái Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.

Anders Guttormsen:

Stata dalloduogje-skuvla samidi, Guovddagæinost

(Statens heimeyrkeskole for samer, Kautokeino)

Anders Guttormsen

Anders Guttormsen

Anders Guttormsen (1908-1986) lei Ráttovuonas, Deanus eret. Sus lei typografiijaoahppu Oslos. Son barggai Nuorttanaste deaddileamen 1928 rájes ja lei aviissa doaimmaheaddjin 1948-60. Son oaččui gonagasa ánssášbálkašumi 1978.
Anders Guttormsen doaimmahii sámegiel lávlla- ja diktagirjjiid ja čálii ieš moadde girjjáža sáme- ja dárogillii. Son lei vuosttaš gii 1974:s fuomašii doahpaga "ČSV".[1].

Dát artihkal prentejuvvui Nuorttanaste-aviissas nr. 5-1962. Dat almmuhuvvo dás juste nu go čállojuvvui Nuorttanasttes, mii leat dušše lasihan moadde juolgenohtaid.

— Puhh! Gosa vel daid joavddelas skuvlaiguimge. Daina dat gal sæmma.
Nu celkke ædnag samik 40 jage dastouddal, mutto celkešekgo nu dal oktage šat? Vuostas sivas danne go dal si oidnek skuvlaid darbašlašvuođa albmug oktasaš ællemest, ja nubbe dat atte dam aige sami rikast læk skuvlak mak soppek sabmelaža lunddoi, dobbe læ vel sabmelaža giellage arvost adnujuvvum ja gullo bæivalažat, ja dobbe rakaduvvujik adno bierggasak, maid sabmelaš juo doluš aigin dovdda — nugo hærgerægak, savehat j. n. v. — ja darbaša ain odna dam bæivi. Ja hui suottas go gavdnujik skuvlak gost oapahægjek mattek samegiela ja muttomak sist læk ječa samik.

Dat dalloduogje-skuvla maid stata læ asahan ja huksehan erenoamaš samid varas ja diktam ceggejuvvut Guovddagæino markkan baikkai, læ vuostain juoga amas buok su ođđa viesoidesguim ja ođđa rustegidesguim ja i læk vela albmoset rabastam (gullu galga saddat rabastuvvut giđđag 1962.) Mutto mi gal alggep juo dam birra čallet ja mi læp sarnohallan skuvla dalaš oapahægjid (konstituerte) ja nu doalvvop mi dam dieđo, maid sist oažoimek, vidasæbbut. Vuostain halištep mi skuvla oudastčuoččoin, bestyrer Skoglund'ain. Mi læp oččum diettet atte dat skuvla læ ouddal doalahan ječas unneb, laigguhuvvum lanjain dast markkan baikest, mutto dal læ farrem stuoreb ođđa-aigasaš garddemi.

Skuvla oudastčuoččo Skoglund ja okta su elevain
(Govva: Anders Guttormsen?)

Bestyrar Skoglund muittala atte skuvlast læk 3ma fasta suorgi (avdelinger) masa gullek molsudægje oapok ja soames kursabargok. Moadde lagan duogje-suorgik matteba doalahet ježasga sæmma avdelingast (nuftgo muorra ja daktebargok.) Dast læ mekanisk suorggi (filen ladnja ja bagji.) Nieidaidi goarrom ja gođđem suorggi. Dalloduogjeskuvla algi daina ođđa lanjain 1960—61.

Arvvalusa vuolde læ aigi mielde oažohet vækkalagai bargo daina 9-jakkasaš skuvlain. Skuvlaid bælest læ dat savvamus. Guovddagæino gielda nuorain læ vuostas vuoiggatvuotta dam skuvli. Muđoi læk buokkat burest-boattem nu gukkas go sagje suovva. Min gažaldakki. man gukka Skoglund læmas oudastčuoččo dam skuvlast, vasteda son: jage 1952 rajest, mutto i mietta aige gal dam 9 jagest. Soames jage læk garttam erit.

Sagastaladedin konsulenta Lauri Keskitalo, gutte ješ læ okta oapahægjin duogjeskuvlast, same sløydast, ja bærrai gæčče nissunlaš giettadujid kvaliteta, oaččop mi diettep vidasæbbut skuvla birra. Stata læ dam huksem jurddagest dævddem diti dam gaibbadusa mi bagjana ođđa aiggasas vidasæbbu manne skuvlai harrai (linjevalg ved skolen) vai dat matta čuovvot aigi ouddanæme mielde.

Vuostain dat frija kursak.
1) Ruovdde- ja metalla duojik (H. Guttorm)
2) Nissunid giettaduojik, gođđim ja goarron (B. Stueng)
3) Muorra duogje (Bestyrar Skoglund). Su vuollai gullek teoretalas fagak, nugo rekkeg, darugiella j. n. v.

Oapahægje Hans Guttorm joraha su mašinaidis.
(Govva: Anders Guttormsen?)

Skuvlast læ internata, mi valdda 24 elevaid, dast læk guovte olbmu lanjak, 12 eleva goabbag alludagast. Dat aidnu mi vaillo internatast læ gievkan gaskkabæi borramusa rakadæbmai. Elevak borrek albmugskuvlast, muttu borra-musaid æreb gaskkabeivid oččuk si garvistuvvut internata borramlanjast. Dast gavdnu bæivalas ladnja ja tægja-gievkan, gosa elevak oččuk boattet. Elektriska ravdnji læ čuovggan, ja fabmon mašinaid jođitet.

Elevak galggek oapahuvvut boacojuovvam vugidi ja moft bierggo galga giettaguššujuvvut (filétering og pakking.) Guovddagæino ođđa aiggasas njuovvam-ja galmihan-rusteg boatta aidu dam bokte læt buorre vækken duogjeskuvla elevaidi.
1. Ruovdde dahje metallbargoin : Sveising, Elektrisk og gassveisekurs.
2. Huksemkursa (kurs for bygningssnekkere).
3. Malbma-occam-kursa.

Duogjeskuvla oaivve ulbmil læ atte rakadit aigalas dahje økonomalas alggo vuođo same nuoraidi dam oapo bokte maid dat adda, vai si huksejik vidasæbbut dam oappovuođo ala.

Skuvlast gavdnu sierra ladnja, gost javrre- ja jokkavadnasak ja hærgerægak mattek rakaduvvut. Nu maidai læ sierra ladnja (spesialrom) boccu duljid ja nakid garvestam varas. Ja girjalaš oappo-ladnja gost maidai biblioteka galga læt. Æmbu internata- ja skuvla-lanjaid birra logak skuvla planast.

Mi caŋadep oapahægje Hans Guttorm čabba orromlanjain, gost mi lasehep min dieđo dam skuvla birra, ja erenoamaš dam oappo suorgi birra mast son læ oapahægje: Ruovddi ja metall.
Oapahægje H. Guttorm læ sabmelaš ja nu læ maidai su smađakkes æmedge, ja soai læba Karasjoga gielda olbmuk. H. G. læ vuost valddam studenta eksamena, dastu mannam juoga oappo aigest muttom verstađast (verksted) Norgast, jođi maŋjel Ruoŧariki, gost son ollasutti su duogje oapa.[2] Son adda algu oapo ruovdde ja metalla bargoin. Ja nu bigja su elevaides dam vuostas barggovuođo ala. Dat skuvla læ ain degu algo alde ja dam sivast vailluk dast nugoččuduvvum tradisuvnak, d. 1.: gæččaluvvum boares vuođđo ja vuogik man ala vidasæbbut hukset.

Finmarkost vailluk erenoamaš daggar olbmuk, gæk gietta- ja dallodujid læk čađa oappam (faglærte). Sigjidi, guđek vidasæbbut halidek mannat, læ dat skuvla Guovddagæinost aibas darbašlaš. Mađe unneb olbmuk læk fagaoapoin læmaš, dađe gæppasæbbut bottek daggarak barguhisvuođa ruttavadnevuođaid sisa. Oaivveašše nuoraidi læ atte oappat avkalaš tiŋgaid giettaguššama skuvlaid bokte, cælkka oapahægje Guttorm loapadassi.

Duogjeskuvla Guovddagæinost adda oapo su elevaidasas aibas nuvta. Ruttavadnevuotta eleva lutte i galga læt hettehussan su skuvlamannami. Vaiku mærradus læ gal, atte elevak galggek makset 1/5 oase borramuš olgusgoloin ja 50 % daina duogjebierggasin mak oappo aigest ferttejik skappujuvvut, de matta rutta vække ordnejuvvut maidai daggu boktege, atte eleva vuovdda juoga daina bargoin maid skuvla aigest læ duggjum. Daggar galvoid maŋŋai læ ollo jæraldak ja daina oččujuvvu buorre makso. Konsulenta Keskitalo læ nannim atte dat asse læ nu.

Oapahægje Berit Stueng (olges ravdast) su elevaides gaskast.
(Govva: Anders Guttormsen?)

Oapahægje nieidaidi læ Berit Stueng, son læ Karasjoga nieidda. Mi læp gulastam atte son læ mannam Industriskuvla ja Stata dalloduogje oapahægjid skuvla, ja ollo æra kursaid, ja læmaš vikaroapahægje Karašjoga Same-nuoraiskuvlast. Min gačaldakki muittala son atte son goarro, dahje oapaha su elevaides goarrot kjuvlaid, vuolpoid ja daggaras rivggogarvoid. — Mutto manne nu, don, gutte ješ læk samenieidda ja du elevak læk samenieidak dast dam sameskuvlast? —
— Mon ferttem oapatek dam maid ješ læm oappam. Jos dam skuvlast læk ællembæivik ja samenuorak dasa vissalit očček, de bottek varra si, gæk čielgga samedujid mattek oapatek, sin elevaidi.
Nieidda Stueng læ oktu oapahægjen dal vuostain dast nissunid bælest. Son matta gođđim bargoid maidai, nugo gođiha ullolinid su elevaidasas. Si læk gavzis. Kursa bista 10 mano. Okta su elevain læ Buolbmagest erit, 1 Karašjogast, 1 Guovddagæinost, 1 Snefjordast ja 4es Tromsa fylkast.

Historjalas maŋusgæčastæbme

Dat maŋemuš gæn mi sarnuhallat, læ muttom sist, gutte læmaš eleva Dalloduogje-skuvlast su aigistis. Dat læ æmed Inga Turi Hætta.

— Goasbai don læk vaccam Dalloduogje skuvlast, Inga?
— Mon vaccem dam vuostas jage go dat algahuvvui, 1952—53.

— Moft likujik?
— Hui burest. Dat læi dusse 5 mannusas kursa, asahuvvum gæččalam diti moft manna. Dalle æi læm vel dat ođđa skuvla-viesok, internata, æi obba bapar aldege vissa.

— Maid di oapaidek?
— Gođđim ja goarrom bargoid. Girjalažat: rekkenastem, darugiela, albmug oktasasællem oapa (Samfunnslære). Gæk dattu, occu juoga samegielage oappat (oapahægje Anders Bongo bokte.) Skuvla nieidaidi dollujuvvui dalle Guossevieso lanjain, gandak vacce brakkast. Elevak orru daloin, gi ain gost. Dak elevain, guđek dam sitte, očču gaskabeivid (oastek) Guosseviesost. — Na, oroi go dam oapost æmbu dietto boattemen?
— Juo, erenoamaš gođđima dafhost. Mon gadden atte mon mattem goarrok ouddal juo go skuvli bottem, mutto gal mon farga fuomašen, atte ollo, ollo læ ain oappat. Oaivve asse læ atte oappat čabbat goarrok.

— Falahat go don daggar oapposkuvla æra samenuoraidi?
— De ainas, ainas! Ja dat atte daggar avdden lagan, vildda duoddarest læk buorre ođđa aiggasaš skuvlak bocidešgoattan, dat maksa nu ollo, mutto jos nuorak æi oca daid oapposajidi, de æi læk dat masage avkken, vaiku skuvlak man buorik livče, ja skuvla lanjak vuokkas ja čabbak.

Nibik rakaduvvum dalloduogje-skuvlast
(Govva: Anders Guttormsen?)


[1]Anders Guttormsen fuomašii vuosttaš sámi girjjálašvuođasemináras Deanus 1974 doahpaga ČSV, mas sáhttá leat máŋgga mearkkašumi. Son lea čállán dán birra artihkkalis ČSV-Ja mii daina oaivilduvvu mii almmuhuvvui Girjjážis Našuvdna riegada (Ottar 4-2000). 1980-logus šattai ČSV symbolan sámi vuoigatvuođaid ovddasteddjiide.(doaim.)
[2]Jearahalli orru ipmirdan veahá boastut mo ja gos Hans Guttorm lea gazzán oahpu. Mii čujuhit Hans Guttorma muitalussii Sámi skuvlahistorjá 2-girjjis (doaim.)


Sámi skuvlahistorjá 2