Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.

Bertil Johansen:

- Internáhttajođiheaddji, skuvlahoavda, sámegiel- ja suomagieloahpaheaddji

Muitalan Svein Lundii

Bertil Johansen
(Govva: Basia Głowacka)

Bertil Johansen lea riegádan 1943:s Roavvenjárggas Suomas. Son lea bajásšaddan Roavvenjárggas, Oulus, Kárášjogas ja Leavnnjas, ja lea vázzán joatkkaskuvlla (framhaldsskole) Billávuonas, gymnása Álttás ja oahpaheaddjiskuvlla Romssas. Maŋŋil son lea váldán liigeoahpu suomagielas.

Bertil Johansen lei oahpaheaddjin Bissojogas Porsáŋggus 1965–69, ja dan rájes lea orron Sállannuoris/ Hámmárfeasttas, gos lea leamas oahpaheaddjin, internáhttajođiheaddjin ja suohkana skuvlahoavdan.

– Mu eadni bođii Giemas Suomas, áhčči ges Bovccás Deanus. Mu vuosttaš eallinjagiid oruimet Suomas. Juste maŋŋil soađi fárriimet Kárášjohkii, go áhčči oaččui barggu sahás doppe. Eatnis lei suomagiella eatnigiellan, áhčči ges humai sihke suomagiela, sámegiela ja dárogiela. Danin šattai suomagiella min ruovttugiellan. Mánáid gaskkas Kárášjogas humaimet sámegillii, ja sámegiella lei danin nubbi giella maid ohppen.

Skuvlavázzin Kárášjogas ja Porsáŋggus

Dárogiela máhtten hui funet go álgen skuvlii Kárášjogas 1950:s. Kárášjoga álbmotskuvla ii lean vel ođđasit huksejuvvon, ja vuosttaš jagiid doaimmai boares girku skuvlan, go lei áidna visti Kárášjoga márkanis mii ii boldojuvvon soađis. Dasto vácciimet jagi Sámi álbmotallaskuvlla visttis, ovdal go ođđa álbmotskuvla gárvvistuvvui, ja de fárriimet dohko. Kárášjogas mus lei Anna Mørk oahpaheaddjin nu guhká go ledjen doppe. Son han fertii oahpahit dárogillii, muhto geavahii sámegiela gulahallat eaŋkilohppiin go lei dárbu. Ohppiid gaskkas geavahuvvui eanas sámegiela. Muittán ahte dat moadde oahppi geat eai máhttán sámegiela givssiduvvojedje, erenoamážit jus sii ledje čeahpit skuvllas.

Anna Mørk gaskaboddosaš orrunbáikkis Kárášjogas maŋŋá soađi. Doppe orui goit 1945 geasi rájes gitta 1946 lohppii.
(Govva: Finnmarkskontoret / Finmarksbiblioteket)

Áhčči jámii go ledjen 7-jahkásaš, ja moadde jagi maŋŋá náitalii eadni fas, – maiddái dán háve kveanain Deanus. Son lei bussevuoddji, ja mii fárriimet Levdnjii, gos son barggai. Nu ahte dan rájes vázzen álbmotskuvlla Leavnnjas. Doppe eat gullan go dárogiela oahpaheddjiin. Mis lei Helmer Mikkelsen oahpaheaddjin. Son máhtii suomagiela, muhto ii goassege geavahan dan min gullut. Muhto mii oahppit humaimet ollu suomagiela gaskaneamet.

Dalle ii lean joatkkaskuvla Leavnnjas, muhto Billávuonas. De mannen dohko. Dan maŋŋá vázzen realskuvlla ja gymnása Álttás, ja Romssa oahpaheaddjiskuvla.

Oahpaheaddjin Bissojogas

– Varas oahpaheaddjin bohten Bissojohkii 1965:s. Dán skuvlabiires hupme sihke sámegiela ja suomagiela, ja mun geavahin goappašiid gielaid go ságastallen gili olbmuiguin. Bissojoga boarrásiid gaskkas hubmui eanaš suomagiela. Ledje ain manat geat hupme suomagiela, muhto dárogiella lei juo váldogiellan mánáid gaskkas. Báiskegohpis ja olggut guovlluin sámástedje.

Skuvlla jođiheaddji lei Johan Stålsett, son máhtii suomagiela, muhto ii fal sámegiela. Skuvllas fertejedje oahpaheaddjit geavahit dušše fal dárogiela. Muhto mii eat goassege gullan ahte oahppit eai beassan hupmat sámegiela dahje suomagiela.

Bissojoga skuvla 2007
(Govva: Svein Lund)

Lávželuktii

Bissojogas oahpásmuvven Solveigiin, gii lei internáhta dáloeamit. Náitaleimme ja 1969:s fárriime Lávželuktii. Doppe ledje dalle guokte internáhta. Mun ožžon barggu mánáidskuvlainternáhta jođiheaddjin. Suohkan oamastii internáhta, man namma lei Rypefjord internat. Solveig šattai nuoraidskuvlainternáhta dáloeamidin. Dan internáhta namma lei Fjordtun internat, ja lei stáhta mii dan oamastii. Nu lei gitta 1978 rádjái. Dalle heaittihuvvui Rypefjord internat, ja dat hárve mánáidskuvlaoahppi geat ain orro internáhtas sirdojuvvojedje Fjordtunii, mii lei doaimmas 1985 rádjái. Fjordtun internáhtta heaittihuvvui dalle go Njižževuona skuvla huksejuvvui. Dalle go álgen internáhta jođiheaddjin mis eai lean sierra idjavávttat, ja mii geat barggaimet doppe fertiimet vuoruid mielde ijastallat internáhtas.

Bargen oahpaheaddjin 1988 rádjái, dalle šadden Sállannuori suohkana skuvlahoavdan. Dalle go Sállannuorri ovttastuvvui Hámmárfeasttain, šadden Hámmárfeastta suohkana bajásšaddan-ja kulturetáhtahoavdan. Dát virgi lei mus 2000 rádjái. Dalle mannen ruovttoluotta skuvlii oahpaheaddjin ja ráđđeaddin dassái go 2004:s mannen ealáhahkii.

Suomagiella ja sámegiella skuvllas

– Maŋŋil go bođiime Lávželuktii eai leat leamaš sámegielat mánát internáhtas doppe. Leat maiddái unnán olbmot geat leat sávvan sámegiela ja suomagiela skuvllas.

Muhtin áiggi oahpahin guovtti oahppái suomagiela nubbingiellan. Sudno eadni lei Suomas eret, son suomastii mánáiguin ruovttus ja háliidii ahte soai galggaiga ovdánahttit gielaska. Mánát leigga hui čeahpit, ja muittán ahte Ruoŧa radio jearahalai sudnos suomagillii.

Fjordtun skuvllas lea moadde jagi leamaš sámegiella válljenfágan-fálaldat. Váljenfágat organiserejuvvojit skuvladásis, ja skuvlakantuvra danin ii dárbbaš iežas seaguhit dasa. Danin mun in bargan sámegiellaoahpuin etáhtahoavdan ge, dat organiserejuvvui vuolit dásis. Fjordtunas lei ráhkkerávjolaš Svein Bårdsen sámegieloahpaheaddjin. Go sus lei jagi lohkanvirgelohpi, doibmen mun su sadjásažžan.

Go 2000:s máhccen skuvlii lei suohkanii boahtán jearaldat sámegieloahpu fállat Áhkárvuonas Sállanis. Doppe lea bearaš mas lea birrajagi boazodoallu, ja sis lei mánná skuvllas. Sii háliidedje mánnái sámegiela, ja dalle háliidedje maiddái eará oahppit sámegiela oahppat. Go mis ii lean oktage eará gii sáhtii váldit dan barggu, de mun válden dan, ja njeallje jagi johten báikkálaš fatnasiin Áhkárvutnii ovtta beaivvi vahkus. Álggus ledje vihtta oahppi, maŋŋil njeallje. Mus ii leat makkárge formálalaš oahppu sámegielas, in leat ge čeahppi čállit sámegiela, muhto fertejin dušše geahččalit nu bures go nagodin. Barggaimet eanemusat njálmmálaš gielain. Oahpponeavvun geavaheimmet ee. Berit Johnskarenga girjjiid Boađe mu mielde ja Sárá ja su ustibat. Mis lei maiddái Margarethe Wiiga boares guovttegielat áppes. Muđui ráhkadeimmet ollu ieža. Dan maŋŋá eai leat nagodan hahkat sámegieloahpaheaddji, muhto dieđán ahte eadni gii háliidii sámegieloahpu mánnái lea ieš oahpahan muhtin diimmuid skuvllas.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4