På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.
 Skuvvanvári stuoraskuvla 1962 čavčča: Čohkkut gurut bealde: Johan Mathis Eira, Kurt Stene, Johannes Guttorm, Knut Stene, Harald Johansen og/ja Terje Amundsen. Čuožžut gurut bealde: Jan Johansen, Inger Anna Johansen, Inga Eira, Åse Amundsen, Inger Johansen, Georg Johansen ja Willy Grøtte. Oahpaheaddji: Richard Bergh |
Richard Bergh lea riegádan Skienis 1930:s. 1950- ja -60-loguin lei son oahpaheaddjin máŋgga sajis Davvesiiddas ja Porsáŋggus. Go son álggii
oahpaheaddjin Finnmárkui, de sus ii lean oahpaheaddjioahppu, muhto son čađahii maŋŋá oahpaheaddjiskuvlla Romssas ja šattai skuvlahoavdan
Skuvvanváris ovdalgo vulggii fas máttás 1969:s. Dan maŋŋá lea son orron Hjørungavågas Sunnmøres. Richard Bergh lea dovdosamos iežas muitalus- ja álbmotmuitogirjjiid dihtii. Davvesiidda áigodagas čálii son Når vi sitt her å prate (Dásgo mii čohkohallat ja háleštat) ja Mørketid 1944 (Skábma 1944), Porsáŋggus earret eará Tro og trolldom (Osku ja noaidevuohta), Skuvvanvárri ja ráiddu Det susende fjell I-IV (Šuvvi várri, I-IV). |
Geasset 1989 heaittihuvvui Skuvvanvári skuvla. Ii lean maid láitit skuvlla heaittiheami oktavuođas; dušše njeallje dahje vihtta oahppi ledje skuvllas maŋimus jagi. Dál Skuvvanvári gilisearvi geavaha riepmosála. Muđui visti lea soahtehistorjjálaš dávvirvuorkán. Doppe lea maiddái noaiddi Johan Kaavena ossodat ja su niestebumbá lea váldogeasuhussan.
Skuvvanvárri lea Leavnnjaleagi bajimus gilli, sullii gaskkamuttos Leavnnja ja Kárášjoga. Dat lea okta dain čábbámus giliin maid dieđán. Guovlu lea šattolaš stuorra beahce- ja soahkevuvddiiguin, ja šelges jogaiguin ja jávrriiguin. Gilis oarjjás ja nuorttas badjánit alla gáissát. Bajitjávrris lea gáhttejuvvon Sieidesuolu gosa sápmelaččat áiggiid mielde leat oaffaruššan bohccuid ipmiliiddáseaset.
Skuvvanvárrái ásaiduvvagohte olbmot sullii jagi 1850. Dalle bođii Stávrun-Lemet, Klemet Helander, Suomabealde ja ásaiduvai Bajitjávregáddái. Son náitalii badjenieiddain. Sullii seamma áigge huksejuvvui duottarstohpu Greineranjárgii. Hálddašeaddjin ledje eanaš dážat.
1950-logu loahpas ledje ollu skuvlamánát Skuvvanváris. Sii orro internáhtas Smørstad nammasaš báikkis Leavnnjas skuvlla váccedettiin ja ahkidušše, erenoamážit unnimusat.
Sivert Amundsen lei válljejuvvon skuvlastivrii. Son lei ollu háleštan iežas gili olbmuiguin hukset sierra skuvlla Skuvvanvárrái. Vuosttamus áššin ođđa skuvlastivralahttun son evttohiige hukset skuvlla ruovttugillái. Sus ledje alddis máŋga máná - sihke vuollel skuvlaagi ja skuvlaagis. Son háliidii ahte sii galge beassat orrut ruovttus skuvlla váccedettiin. Skuvlastivrras su dorjo suohkanbáhppa Elvenes ja Gunhild Bjørklid, ja maiddái iežas viellja Hans A. Opstad, gii lei válljejuvvon sátnejođiheaddjin. Buori doarjaga fidnii son maiddái skuvladárkkásteaddjis Harald Dahlas ja skuvladirektevrras Arthur Gjermundsenas. Mearrádus hukset skuvlla Skuvvanvárrái menestuvai álkidit sihke skuvlla- ja gielddastivrras.
Dan rájes go internáhta huksejedje Smørstadii 1910:s, ledje Skuvvanvári oahppit vázzán skuvlla Leavnnjas. Doppe ledje sii orron vahkku háválassii ja vahkkoloahpaid sii manne vácci ruoktot, oktiibuot golbma miilla. Gili vuorrasut olbmot muitaledje munnje nuppát ahkidis muitalusa váivves skuvladili birra - givssideami birra internáhtas ja bávččas ruoktoáibbbašeami birra.
Ledje stuorát riemut gilis go skuvla vihahuvvui golggotmánus 1962. Sii ledje čiŋahan riemuide lášmmohallan- ja feastasálas. Doppe ledje allaáiggálaš sártnit, ja de lei čoavdagiid geigen - nuppis nubbái. Loahpas ledje čoavdagat mu gieđas. Skuvla lei mu!
| 2. ja 3. jahkebuolva 1962 čavčča. Čohkkame gurut bealde: Ole Henriksen, Tor Amundsen, Nils Utsi, Kato Stene ja Reidar Johansen. Čuožžume: Torill Grøtte, Anne Lise Johansen, Berit Johansen, Anne Kirsten Eira ja Marit Utsi. Oahpaheaddji: Birgit Bergh
(Govva: Richard Bergh) |
Ii leat álo nu álki leat oahpaheaddjin aiddo ásahuvvon skuvlabiirres. Olbmot eai lean hárjánan dasa ahte gilis lei skuvla, ja máŋggas eai áibbas jáhkkán ahte oahpaheaddjis lei nu ollu bargu. 1960-logus eai lean nu máŋga biilla Skuvvanváris, ja busse Kárášjoga ja Leavnnja gaskka ii mannan nu beare dávjá. Danin bohte duollet dálle olbmot skuvlii jearrat biilasáhtu Levdnjii - ja muhtumin Kárášjohkii. Mun vuojihin olbmuid nu dávjá go sáhtten, muhto eai buohkat ádden ahte mun sáhtten leat doaimmas maiddái maŋŋelgaskabeaivve skuvlabargguiguin. Guovtti áiggehan skuvlabeaivi nogai, ja dan maŋŋá jáhkke máŋggas ahte oahpaheaddjit ledje joavdelassan gitta nuppi iđidii, ja ahte reastabeaivve sii sáhtte leat vuoddjin! Nuppi láhkai fas de šattaimet mii ja olles gilli stuorra bearašin. Olbmot bohte dávjá gallestallat, ja ledje hirbmat veahkkái.
Skuvlla ledje huksen duottarstohponjárgii. Vuolábealde skuvlašilju lei duottarstobu geađgejuolgi ja dán dálu ledje duiskalaččat boaldán 1944 čavčča seammaláhkai go muđuige gili. Dušše návet lei báhcán. Skuvvanvári skuvlabiire lei hui viiddis, vaikko eai lean nu ollu olbmot geat orro doppe. Dán biirii gulle maiddái Lávkajávri ja Sávnnjojávri. Oahppit dáin skuvlabiirre boaittobeale guovlluin fertejedje olbmuid luhtte orrut skuvlla váccedettiin. Lávkajávrri oahppit orro Marie Stene luhtte, gii lei skuvlla lagamus kránnjá. Sávnnjojávrri mánát orro Anna ja Trygve Opdahl luhtte.
Trygve lei Oline ja Anders Opdahla, duottarstohpohálddašeaddji-guoktá bárdni. Oline lei eret Skiervvás ja Anders fas Gåebries (Plassje, Røros). Trygve hálai njuovžilit sihke dáro-, sámi- ja kveanagiela. Go sápmelaččat norde oaivvi giellamuvrra vuostá go deaivvadedje dáža byrokratiijain, de lei Trygve gearggus veahkehit. Son doaimmai ášševuoddjin, sáddii čállosiid duohkot deike iežas báikkiolbmuid ovddas. Trygve oaččui gonagasa ánsomedálja dán barggu ovddas.
Anna eatnigiella lei kveanagiella; son lei eret Klemetstadas Leavnnjaleagis. Son lei jaskes ja ujus nissonolmmoš, ja čohkkái muorrakássa alde uvdnagáttis ja guldalii hálešteami gievkkanbeavddi birra. 1964:s huksejuvvui turistaguovddáš gohttenbarttaiguin skuvlla vuolábeallái. Muhtun láhkai buorre sadji ja buorre árbevieru joatkka. Dies han leage leamaš Finnmárkku boarráseamos duottarstohpu. Muhto skuvlii ii lean nu buorre diekkár kránnjá oažžut. Máŋga guossi bohte vahkkoloahpaid Skuvvanvárrái albma feastta časkit. Lei ollu huikkas ja riedja barttain. Gal ledje eatnat vuollabohtalat maid mun čoggen skuvlla lagasbirrasis.
Mu áigodagas Skuvvanváris lei skuvla golmma juogus. Máŋga oahppi eai máhttán dárogiela go skuvlii álge. Dán sivas divttiimet vuosttaš luohká leat sierra luohkkán. Nuppi ja goalmmát luohkkálaččat ledje ovttas klássalanjas. Goalmmát joavkkus ledje njealjádis gitta čihččet luohkkálaččaid rádjái. 1963:s álggahii Porsáŋggu gielda - dahje Kistrand (Goahgieddi) nugo gieldda namma lei ovdal - ovccijagi skuvlla. Dan rájes de vázze čihččetluohkkálaččat nuoraidskuvlla Leavnnjas.
Vuosttaš jagiid ledje guokte olles ja okta bealle oahpaheaddjivirggi. Munnos Birggehiin ledje olles virggit, beallevirggis lei studeanta, ja ođđa bođii juohke jagi. 1966:s beallevirgi rievddai olles virgin. Sverre Hatle oaččui dán virggi. Son lei Romsdálas eret. Oahpaheaddjiskuvllas oahpai son ieš - asttuáiggis - čálalaš sámegiela, ja njálmmálaš giela fas go bođii Skuvvanvárrái.
Ledje sullii golbmalogi oahppi skuvlla álgojagi. Lohku bisui badjelaš golbmalogis -muhtumin aiddo vuolábealde - dieid jagiid go mun ledjen skuvlajođiheaddjin gilis. Dát lei aiddo muttát lohku vai šattai buorre biras. Eat oktiige vásihan skuvlla bilideami. Ii oktage glássa cuvkejuvvon! Ii oktage seaidni lean sárggoduvvon. Oahppit besse mannat gosa áigo, mis eai lean lohkkaduvvon skuvlauvssat. Árrat iđđedis mun rahpen skuvlaolgouvssa. De besse oahppit - dađistaga go bohte - mannat liegga feaskárii ja čohkkát vuollegas ja govda glássagárpmaid alde. Dán láhkai sii eai dárbbašan olgun čuožžut ja goallut buollašis. Mii dávjá geavaheimmet meahci oahpahusas. Mis ledje luohkkámátkkit oarjjás Vuolajohleahkái. Mii láviimet finadit nuortan Gággajávrris. Oahpaheaddjit ja oahppit gorgno Stálločohkkii. Oahppit oahpahedje midjiide dola cahkkehit meahcis sihke geasset ja dálvet.
Mun ledjen áŋgir čohkket oapmegirjjiid. Oapmegirjegávppiin Oslos ja Troanddimis fidnejin girjelisttuid. Mun erenoamážit beroštišgohten girjjiin Finnmárkku birra. Árrat fuomášin ahte Skuvvanvárri lei namahuvvon máŋgga boares girjjis. Oaffarsullo ja duottarstobu birra čuoččui erenoamáš olu.
Turistaguovddáža huksen bilidii dieđusge dáid áigumušaid. Muhto dattetge gosa dal gilišillju ásahivččii, de han lei deaŧalaš vurket dološ dávviriid. Mun ledjen optimista ja dollen logaldallamiid ášši birra, sihke Skuvvanváris ja Leavnnjas. Mun maiddái háliidin geavahit skuvlla muhtunlágan ealli dávvirvuorkán, gos sihke ollesolbmot ja mánát sáhtte oahppat Finnmárkku vássánáiggis.
Mun čállen juohke sadjái fidnen dihtii ovdalsoahtegovaid Skuvvanváris. Daláš Aftenposten doaimmaheaddji - Hans J. Huitfeldt - fidnii munnje olles govvaalbuma maid su eadni lei govvidan Finnmárkku-mátkkis iežas vánhemiiguin 1901:s. Eanaš govat ledje sin orrumis Skuvvanvári duottarstobus. Boarráseamos gova gilis fidnejin Romssa dávvirvuorkkás; gova maid professor J. A. Friis lei govvidan 1867:s. Govas oidno duottarstohpohálddašeaddji Ándde Eva Brita/Eva Brita Andersdatter jávregáttis čuožžumin ja sávvamin guossásis mana dearvama, ja goargŋut leat juo fatnasis. Muhto liikká, buot boarráseamos govva mii mis lea Skuvvanváris, lea Oaffarsullo tevnnet Knud Leema girjjis 1767:s Beskrivelse over Finnmarkens Lapper (Válddahusat Finnmárkku sápmelaččaid birra)!
Go Sverre Hatle bođii Skuvvanvárrái, de lei mis oahpaheaddji gii sáhtii sámegiela oahpahit. Mii álggaheimmet sámegiela álgooahpahusa. Hans Eriksen, gii lei konsuleantan Finnmárkku skuvladirektevrra kantuvrras, lei buorren veahkkin. Son bođii Skuvvanvárrái čilget áigumuša birra vánhenčoahkkimis. Ášši mearriduvvui álkidit skuvlastivrras, ja sámegiela álgooahppu álggahuvvui - ainjuo ovtta skuvllas Porsáŋggus.
Sámegielat oahppit galget oažžut oahpahusa iežaset gillii álgojagiid, ja de galge bajit luohkáin dárostišgoahtit, ja dalle galggai sis leat nana duogáš iežaset gielas. Sámi álgooahpahus lei eaktodáhtolaš.
Min bođii gallestallat Lund universitehta professor Ruoŧas. Son háliidii diehtit mii gielddanama duogáš lei. Duođaigo šattai pors-nammasaš rássi (guossarássi) Porsáŋggus? Mun mannen olggobeallái dálu ja vižžen sutnje rási, ja nu de lei sus duođaštus. Vaikko maŋŋáhan gal leat eahpidan ahte Porsáŋggu namma boahtá dán rásis. Máŋga báikenammadutki oaivvildit ahte namma lea dološ sámi namma mii mearkkaša stuorra vuotna.
Min bođii USA:s gallestallat nissonolmmoš gii lei professor. Son háliidii dutkat sámi gávtti. Dán háve lei Anny Haugen - duodjeskuvlla rektor Leavnnjas - gii sáddii guossi Skuvvanvárrái. Mii gallestalaimet boazosápmelaš bearraša, ja sis ledje doarvái ollu gávttit čájehit.
Oktii bođii Kalaallit Nunaatas skuvladirektevra gallestallat. Direktevra háliidii diehtit mo mii čađaheimmet oahpahusa. Kalaallit Nunaatas han lei seammalágan váttisvuohta: Dánskkagiella lei hálddahusgiellan, ja inuihttagiella fas hállangiellan. Čehkoslovákias bođii skuvlaolbmuid joavku ja sii guldaledje áŋgirit go mun čielggadin gielladili ja oahpahusa.
Eará háve bođii TV-joavku Jugoslávias. Sii filbmejedje muhtun nieidda árgabeaivvi nuoraidskuvllaoahppin Leavnnjas. TV-joavkku jođiheaddji lei leamaš soahtefáŋgan Davvi-Norggas ja hálai čielga dárogiela.
Skuvvanvári skuvllas gávdnui buoremus njuikejeaddji olles gielddas: Johannes Guttorm. Son vuittii juohke jagi - njealját luohká rájes gitta dassážii go loahpahii guđát luohká. Son vuittii seamma álkidit go álggii nuoraidskuvlii Levdnjii. Son ii dušše vuoitán iežas ahkásaččaid gaskkas, muhto lei maiddái buoret go boarrásut oasseváldit.
Nieiddain lei Øyfrid Johansen buoremus. Mii dieđiheimmet su gilvvuide nuppi luohká rájes. Son álkidit vuittii gilvočuoigama ja ladnjedallama juohke jagi. Oktii šattai Oarje-Finnmárkku biiremeašttirin iežas ahkásaččaid gaskkas.
Muhtun dálvve lágidii Leavnnja nuoraidskuvla jahkásaš čuoigangilvvohallama Porsáŋggu, Kárášjoga ja Fálesnuori nuoraidskuvllaide. Gilvvohallan lei Skuvvanváris, ja guossit ožžo luoikkasin skuvlla molssodanlanjaid ja borransála. Giittusin mii oaččuimet diktit ovtta min oahppiin leat mielde gilvočuoigamis. Leavnnja nuoraidskuvla vuittii stuorrát eará nuoraidskuvllaid badjel, muhto sii eai birgehallan guđátluohkkálaččas Øyfrid Johansenis, Skuvvanváris eret.
Dáinna guvttiin ohppiin, Øyfrid-guoktáin Johanasain - ja earáin geat eaige lean njoazit - mii vuittiimet máŋgii gieldda skuvlameašttirgilvvohallamiin.
| Øyfrid Johansen diplomain ja medaljain man vuittii čuoigamis Oarje-Finnmárkku biiremeašttirvuođa luohkástis.
(Govva: Richard Bergh) |
Mis ledje máŋggat čeahpes oahppit. Okta sis vuittii riikkaviidosaš stiilačállingilvvu. Einar Amundsen ii lean go njealját luohkás go vuittii stiilačállingilvvu fáttáin “Váralašvuođat asehis jieŋa alde johtalit". Son muđui galggaige leat goalmmát luohkás, muhto beasai álgit bajit luohkkái go lei nu čeahppi. Gánda oaččui Oslo-mátkki vuoitun. Ledje oalle máŋga aviissa mat čálle su ja gilvvu birra.
Ovtta jagi oassádalai skuvla riikkaviidosaš ruovttubáikegilvvus. Čieža seammaárvosaš vuoiti ledje, ja okta dain lei Skuvvanvári skuvla. Dán oktavuođas de bođii Harry Westrheim NRK Finnmárkkus min gallestallat. Son ráhkadii radioprográmma min birra, mii sáddejuvvui skuvlaradios.
Ruovttubáikebargobihttá-gihppaga mii vurkkodeimmet glássavuorkkás skuvlafeaskáris. Mii rámiin dan čájeheimmet. Feaskkirseinniide ja riepmosállaseinniide mii heaŋgguimet rámmejuvvon govaid sihke skuvlla eallimis ja gili dološ áiggis.
Mis lei ollu illu dáid akváriaiguin, sihke čikŋan ja oahpahusatnui. Guhkes dálvvis lei buorre čohkkát ja gaivát ruoná šattuide ja ivdnás guliide. Oahppit besse oaidnit veajehiid maid guppyat (Poecilia reticulata) riegádahttet eallin ja oidne miehkkegessiid vuojadeamen. Sii besse oaidnit mo Nilena njálbmelálli divššui veajehis. Giđđat mis ledje cuoppogođut uhca akvárias smávvaklássalanjas. Go cubboálggut šadde smávva cuoppun, de guttiimet daid várrogasat Bajitjávrái ja luittiimet daid gáddegurrii. Oahppit ohppe ahte velá cuoppuge - man unni de leaččai - galggai beassat eallit ja ovdánit iežas rivttes birrasis.
1960-logu álggus oaččui Skuvvanvárri ollu. Skuvla álggahuvvui 1962:s. Maŋit čavčča vihahii ivdnás bisma Monrad Norderval ođđa kapealla. Ledje ollu olbmot boahtán; báhpaidjoavku váccii skuvllas kapellii, ja ruovttoluotta fas girkokáffii skuvlla riepmosállii ipmilbálvalusa maŋŋá.
Skuvllain ledje iežaset leavggat, muhto Skuvvanváris ii lean. Danin mii álggaheimmet ruhtačoaggima fidnet iežamet skuvlaleavgga. Lassin gili iežas ruhtačoaggimii, mii oaččuimet ruđa máŋggain ásahusain; stuorámus skeaŋkka mii oaččuimet Iŋggášguolbana (Porsangmoen) garnisovnnas. Giittusin mun dollen hearvasága noaiddi Johan Kaavena birra muhtun doaluin leairras. Sverre Hatle lei sárgon somás diploma ja geigii dan hovdii ollu giitosiiguin. Ieš Piera Hætta lei sárgon leavgga. Dát lei su maŋimus meašttirbargu. Son jámii geassit seamma jagi váibmodohppehagas go lei doallamin málagovvačájáhusa Oslos. Buori áiggi ovdal vuođđolágabeaivvi mii oaččuimet gárvves leavgga leavgabuvttadeaddjis Oslos.
Miessemánu 17. beaivve 1967 lei stuorra dáhpáhus Skuvvanváris. Mis lei heajaskas dilálašvuohta iđđedis skuvlašiljus. Leavga libardii, beaivváš báittii, oahppit čuojahedje “Ja, vi elsker" ja “Sámisoga lávlaga" njuolggonjurggonasain. Piera Hætta lei gudneguossin. Moai skuvlainspektevrrain Helmer Mikkelseniin doalaime goabbáge sártni. Munno gaskkas doalai Sverre Hatle skuvlaleavgga. Dat lea silkkis ráhkaduvvon. Ivdni lea oranša alit čállosiin ja govadagaiguin. Govadagat lea eaŋkalat, nugo galgetge leat leavggas. Leavgga guovddážis lea Sieidesullo govadat mii lea gili don dološ kultuvrra symbolan. Sullo birra leat ovttageardánis govadagat mat govastit gili boares ealáhusaid bivddu ja guolásteami. Go mii maŋŋelis dego dábálaččat leimmet vuosttažin ráiddus Leavnnjas, de lei Sverre Hatle leavgaguoddin.
Lei deaŧalaš ásahit bistevaš árbevieruid ođđa skuvlabiirii. Maŋimus skuvlabeaivve ovdal juovlaluomu ledje oahppit ja oahpaheaddjit čoahkkanan kapellii. Dát geardduhuvvui juohke jagi fealtabáhpa vehkiin. Miihan eat sáhttán gáibidit ahte suohkanbáhppa galggai boahtit juohke háve go mii háliideimmet ipmilbálvalussii; sus ledje moanat girkut ja kapeallat viiddis guovllustis. Ođđajageeahkeda lei maiddái ipmilbálvalus kapeallasteamet fealtabáhpa bokte. Jur ovdalgo Sivert Amundsen čuojahii girkobielluid ođđajagi gudnin, de manne njeallje oahppi ovttas báhpain áltárgearddu ovddabeallái. Oahppit lohke jitnosit čálabáikkiid maid ledje bajil oahppan. Dát lei allaáiggálaš boddu. Elrávdnječuovga lei jáddaduvvon, dušše gintalat čuvge.
Muhto ruovttoluotta min maŋimus skuvlabeaivái ovdal juovlaluomu: Ovdal ipmilbálvalusa ledje oahppit ja oahpaheaddjit čoahkkanan riepmosállii. Mii joraimet juovlamuora birra, ja mis lei iežamet guoimmuheami maŋimus hárjehus.
|
Juovlafeasttas 1963:s. Juovlasuohtastallamis lei álo dáhpin lávlut "Det første lys jeg tenner". (Cahkkehan vuosttáš gintala) Njeallje smávvaskuvlaoahppi lávlo guhtege vearssa. Lávlaga beallemuttus logai eará smávvaskuvlaoahppi juovlaevangeliuma. Nieiddat gurut bealde: Anne Lise Johansen, Torill Grøtte, Berit Ellen Utsi ja Kari Marie Utsi. Gánda gii lohká evangeliuma: Nils Utsi.
(Govva: Richard Bergh) |
Vuosttaščájáhus lei min stuorra feasttas basiid gaskkas, maid vánhemat lágidedje. Dalle lei bahkka dievva skuvllas. Olles Skuvvanvári álbmot lei doppe, ja lassin bohte velá eretfárren skuvvanvárrelaččat Kárášjogas ja Leavnnjas. Mii joraimet juovlamuora birra ja de lei guoimmuheapmi mii lávddi alde čájehuvvui, ja velá bollát ja bruvsa mánáide. Filbmačájeheapmi lei klássalanjas unnoraččaide, ja dan botta herskostalle ollesolbmot gáhkkokáfiin. Ja de bođii juovlanigá! Maŋimus jagiid bohte guokte sihkkarvuođa dihtii, ja goappásge ledje seahka dievva ebelat ja appelsiinnat maid geigiiga háhpohalli mánáidgieđaide. Go juovlanigá-guovttos giittiiga iežaska ovddas ja manaiga olggos, de fertejin mun uvssa fáktet vai ii oktage olmmoš siste beassan olggos. Nigáid herggiid han ii galgan baldit. Ledje ollusat geat háliidedje olggos daid oaidnit. Muhto mun ledjen garas ja dollen buohkaid siste. Sii geat ledje sáhkkii, fertejedje duhtat mu muitalussii herggiid ja reagaid birra mat loktanedje muohtašiljus ja girdiledje váriid badjel Áltái.
| Geahččit liikojedje juovlaneavtttalmasaide, eaige unnimusat dramatiserejuvvon lávlagii "Mors lille Ole" (Eatni unná Ovlláš). Borghild Johansen nevttii Ovllážin, gii gávnnadii guovžžain vuovddis. Marit Eira (njoammu láhttis) nevttii guovžan.
(Govva: Richard Bergh) |
| Skuvvanvárri cuoŋománu 1969. Ruvdnaprinsabárra lei almmolaš guossin Porsáŋggus ja seivvuiga helikopteriin Skuvvanvárrái. Smávvaskuvlaoahppi Anne Kirsten Utsi geige ruvdnaprinsabárrii johkafanasmálle.
(Govva: Richard Bergh) |
Mihcamáreahket 1969:s guđđen Skuvvanvári biillain. Mu uhca Morris Miniminor lei dievva eamidiin ja mánáiguin. Mii fárriimet Hjørungavågii, gos Birgget lei eret. Nu de lei min Skuvvanvári vásáhus meattá. Muhto juohke geasi mii boahtit ruovttoluotta.
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1