Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.

Ánte Mihkkal Gaup:

Boazodoallooahppu lea láivon

Muitaluvvon Svein Lundii

Ánte Mihkkal Gaup doppe gos eanemusat liiko.
(Govva: SJSBS)

Ánte Mihkkal Gaup (Iŋgor Ántte Ánte Mihkkal) bargá oahpaheaddjin Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas. Son lea riegádan 1955 ja bajásšaddan Guovdageainnus. Ánte Mihkkal lea bargan oahpaheaddjin Guovdageainnu mánáidskuvllas ja Romssa sámeskuvllas, oahpponeavvuiguin Sámi oahpahusráđis ja Guovdageainnu suohkana giellakonsuleantan.
Ánte Mihkkal lea beakkán čeahpes juoigi. Son lea searvan ollu konsearttaide, almmuhan moadde skearru ja oahpahan luođi ja juoigama birra, ee. Sámi allaskuvllas.

Artihkala vuođđun leat ságastallamat 2003/04 dálvvi.

Boazodoalus boazodoalloskuvlii

- Mun lean bajásšaddan boazodoalus ja lean álo liikon bargat bohccuiguin ja meahcis. Mu áhčis han lei nana gullevašvuohta boazodollui, muhto dattetge son ávžžuhii mu mannat skuvlii ja oažžut eará vejolašvuođaid. Mu stuorimus beroštupmi lei bargat bohccuiguin, muhto vulgen dattetge gymnásii ja allaskuvlii ja gazzen oahpaheaddjioahpu. Go bohten ruovttoluotta bargagohten vuođđoskuvllas. Barggadettiin doppe ja maŋŋil suohkanis, ohcen álo dakkár barggu, mas mus sáhtii leat oktavuohta boazodoaluin.

Mu viellja, Máhtte, bargá boazodoalus ja dan rájes go boazodoalloskuvla fárrii Guovdageidnui jagis 1981 lei son doppe bargohárjehallanoahpaheaddjin. Danin mun gullen ollu boazodoalloskuvlla birra. Orui mu mielas hui miellagiddevaš skuvla ja mun smihtten mo bat livččii doppe bargat. De ožžon vejolašvuođa go joatkkaskuvla 1992:s dárbbašii sámegieloahpaheaddji. Ledjen dalle lohkame sámegiela gaskafága ja heivii nu ahte álgen dohko gasku skuvlajagi.

Dat lei áibbas eará go bargat vuođđoskuvllas. Munnje dat lei muhtin láhkái dego máhccat boazodollui ja dasa maid ledjen vásihan mánnávuođas, muhto buorremuddui vajálduhttán. Lean hui ilus go boazodoalloskuvla gávdno, ja dovddan ahte dáppe sáhtán bargat juoidá buori boazodoalu várás maid. Lean ieš hui ollu oahppan boazodoalloskuvllas, lean beassan ealáskahttit sániid ja dadjanvugiid maid ledjen vajálduhttán. Son, gii máhttá fágagiela, diehtá maiddái ollu dan birra mo birget boazodoalus ja meahcis. Lea danin hui dehálaš ahte mis lea dakkár girji go Nils Issát Eira girji Bohccuid luhtte [Nils Isak Eira: Bohccuid luhtte. Dat 1994] mii čájeha ja oahpaha boazodoalu fágagiela. Muhto lean eambbo ja eambbo fuomášan ahte vel deháleappot leat dat ealli oahpponeavvut, olbmot geat barget boazodoalus ja dovdet dan.

Lean geahččalan nu ollu go vejolaš geassit giliolbmuid sisa skuvlii, erenoamážit boares olbmuid geain leat ollu vásáhusat boazodoalus ja meahcis. Muhto dalle lean dávjá vásihan vuostálasvuođa skuvlla jurddašanvuogi ja árbevirolaš oahpahanvuogi gaskkas. Muittán oktii, juste maŋŋil go mun ledjen álgán boazodoalloossodaga váldooahpaheaddjin. Skuvlla hálddahus lei čavgen man dehálaš lei plánet visot bures. Ledjen bivdán vuorrasit olbmá gilis oahpahit boazodoalloohppiide juoŋasteami (fierbmun jieŋa vuolde). Geažuhin ahte sis ferte plána movt čađahit beaivvi, muhto guosseoahpaheaddji botkii mu jođánit: – Maid biruid dainna plánain? Plána gal šaddá doppe jávrris go mii bargagoahtit!

Sámegiela lassin lean beassan oahpahit kulturfága, ja dat lea mu mielas hui somá. Oahppit galget šaddat vuovdnájin iežaset duogáža ja kultuvrra hárrái. Dan vuođul galget gávnnahit mii lea riggodat eará kultuvrrain, go sáhttet ja máhttet buohtastahttit. Kulturfága oahppoplána lea nuo ja ná, dat galggašii ođasmahttojuvvot. Galggašii eambbo kulturdeaivvadeami birra, ii fal dušše historjjá birra. Lea dieđusge buorre diehtit mo olbmot dološ áiggis oaffarušše ja maid sii oaffarušše ja nu ain. Muhto oahpahus ferte vuosttažettiin leat otná áiggi perspektiivvas, olbmot galget dál birget. Mii galgat duostat čájehit min dálá kultuvrra, mo dat duođaid lea.

Eai oahpa dušše boazodoalu birra boazodoalloskuvllas, muhto viidát árbevirolaš luonddugeavaheami. Dás leat oahppit Ánte Johan Oskal ja Risten Marie Buljo juoŋasteame.
(Govva: Klemet I. Hætta) .

Boazodoallooahppu láivon

Ieš lean hirpmat duhtavaš go lean beassan bargat boazodoalloskuvllas. Muhto in leat duhtavaš ovdánemiin mii lea leamaš skuvllas. Ferte dadjat ahte boazodoalloskuvla lea láivon dan maŋŋil go šattai joatkkaskuvlla vuollái

Ođastusat ja oahppoplánat, maid guovddáš eiseválddit lean bággen min ala, leat bilidan ollu boazodoallooahpus. Ii leat šat boazodoallu vuođđokursa, muhto luonddudoallofága oahppoplána. Mii eat leat beassan váikkuhit oahppoplánii, muhto lea lohpi heivehit, omd. mis lea boazodoallu, Ávágis lea guolástus ja guollebiebman.

Boazodoalloskuvlla oahppit ja oahpaheaddjit 1996/97
Duogabealde g.b.: Nils Anta Samuel Magga, Isak Ante Kemi, Anne Nesbakken, Inge Andersen, Ante A. Sara, Isak Nils A. Eira, Thorbjørn Larsen, Marit Rávdna Buljo. Ovdabealde: Johan Mathis Buljo, Mats Steinfjell, Rávdna Triumf, Ánte Mihkkal Gaup, Nancy Porsanger.
(Govva: Bente Hætta)

Lei okta ášši mii lei buorre Ođastus 94:in: Beasaimet čađahit praktihkalaš / njálmmálaš eksámena. Dalle duođaid besset oahppit čájehit maid máhttet, ja leat leamaš hirbmat buorit árvosánit. Dat čájeha ahte praktihkalaš njálmmálaš kultuvra eallá sámiid gaskkas. Čálalaš kultuvra dat lea stuoraservodaga kultuvra. Danin ii leat doarvái ahte sámi oahppit besset čállit eksámena sámegillii, dat lea ain stuoraservodaga eavttuid mielde. Mu mielas sámi skuvllat galget lágidit geahččalemiid ja eksámeniid praktihkalaččat / njálmmálaččat.

Erenoamážit lea praksisoahpahus mannan maŋosguvlui. Ovdal mis lei fásta siida maid dovddaimet, ja dat mis ii leat šat. Mis lei bistevaš praksisoahpaheaddji. Dál luohkká manná iešguđetge báikái. Skuvla almmuha fáttáid maid galgá oahpahit ja oastá hálbbimus fálaldagaid. Muhto hálbbimus ii leat álo buorimus. Ja boahtte jagi lea ođđa eallu ja ođđa olbmot. Mu mielas berre leat eambbo go jagi seamma siiddas, nu ahte skuvla beassá oahpásmuvvat singuin ovdal go leat eará olbmot fas. Dat lea muhtinlágán privatiseren oahpus. Dat ii leat buorre. Lea vejolaš ahte skuvla sáhttá seastit veahá ruđa, muhto lea eambbo hálddašanbargu midjiide ja unnán oahppan ohppiide. Dat rievdadus bođii hálddahusas, boazodoalloossodagas mii eat goassige leat sávvan dan. Hálddahusa ágga lei ahte oahppit fertejit viiddidit iežaset máhtu ja oahpásmuvvat máŋggain jođihanmálliin ja ealuin, ii ge dušše ovttain. Mun in leat ovtta oaivvilis dainna, ja ođđa ortnet ii leat goassege vuđolaččat árvvoštallojuvvon.

Máŋga jagi mii leat geahččalan oažžut sierra meahcceguovllu, gos mii sáhttit meahcástallat. Jurdda lea ahte mis galgá leat šiehtadus ovttain ealuin mii beassá guođuhit dan guovllus. Muhto dat ii leat leamaš vejolaš čađahit. Johttisámisearvi dat manai vuostá. Ja skuvlla hálddahus lea leamaš nuo ja ná, ja dasa dat nogai. Muhto dál dat lea fas áigeguovdil, go eanandoalloministár lea lohpidan ruđa boazodoalu gelbbolašvuođaguovddážii. Ja dat oainnat ii sáhte doaibmat almma dakkár meahcceguovllu haga, gos sáhttet bargat iešguđet barggu boazodoalu ja meahcásteami ektui.

Lea ovdal leamaš hui váttis movttidahttit boazodoallonuoraid vázzit viidáset oahpu. Danin lea boazodoalloskuvla hui dehálaš, go nuorat besset gazzat oahpu mii lea čadnon iežaset duogážii. Vaikko diehtit ahte ii leat sadji buohkaide boazodoalus. Mii oaidnit ahte vaikko boazodoalu ovdánanvejolašvuođat gáržo, de ohcan lassána. Dán jagi (skuvlajagi 2003/04) leat leamaš hirbmat ollu ohccit, nu ollu ahte skuvla fertii vuosttaš háve álggahit guokte vuođđokurssa, dat leat vuosttaš paralleallaluohkát olles min skuvlla historjjás. Jáhkán ahte váldosivvan dasa lea oahpahalliortnet mii dál lea boahtán – vejolašvuohta oažžut fágareivve boazodoalus. Measta buot oahppit bohtet boazodoallobearrašiin, muhto dušše unna oasážis sis lea doaivu oažžut sierra doalu. Dál leat ohcan eambbo nieiddat go ovdal, measta bealli. Dat lei hui somá. Vuosttaš jagi go oahpahin boazodoalloskuvllas lei dušše okta nieida doppe.

Davviriikkasaš ovttasbargu

Dalle go mun álgen boazodoalloskuvlii, ii lean makkárge oktavuohta eará riikkaiguin. Humaimet ahte galggašii leat, muhto adjánii guhká iige mihkkege dáhpáhuvvan. De 4–5 jagi dás ovdal leimme guokte oahpaheaddji geat ozaime ja oaččuime ovdánahttinruđa ovddidit ovttasbarggu eará riikkaid sámi joatkkaskuvllaiguin. Álggos válddiimet oktavuođa Sámi oahpahusguovddážiin Anáris (SOG). Min vuođđokursa beasai mannat dohko vahkkui ja oahppat njuovvat. Doppe sis leat ollu buoret vejolašvuođat njuovvat bohccuid go dáppe, go mis eai leat dakkár rusttegat. Nu lea leamaš dál 4 jagi, ja dat lea doaibman bures. Ja diibmá viiddideimmet nu ahte maiddai ohppet biergočuohppama doppe.


Njuovvanoahpahus Sámi Oahpahusguovddážis Anáris. Dás oahppá Jon Inge Eira heakkahuhttit bohcco njuovvanpistolain. (Govva: Klemet I. Hætta) (Govva: Klemet I. Hætta)	Go dát jearahallan dahkkui, eai lean vuos boazodoalloskuvlla oahppit fitnan Ruoššas, muhto dan dahke jagi maŋŋá. Dás leat oahppit ja oahpaheaddjit Lujávrris 2005/06. Gurut bealde: Ole Johnny Eriksen, Kristian Solbakken, Nils Ailu Kemi, Per Inge Andersen, Klemet I. Hætta, Per Inge Johansen, Ante Mihkkal Gaup. (Govva: SJSBS)

SOG lea logenáre jagi ovttasbargan skuvllain Ruošša bealde, Lujávrris. Ruoššabealde oahppit leat maiddái oahppan njuovvat Anáris. Diibmá lei min luohkká vuosttaš háve Lujávrris. Leimmet doppe dalle go Čum-nammasaš sámi kulturviessu viháhuvvui. Dán jagi mii áigut dohko fas, ja dál mii vuolgit dalle go doppe leat dálvemárkanat.

Juohke jagi boahtá Anáris okta luohkká Guovdageidnui. Dat ii leat luonddudoalloluohkká, muhto suorgi «sámegiella ja kultuvra». Sidjiide lea dehálaš leat dáppe gos sámegiella lea váldogiellan ja seammás unnán olbmot máhttet suomagiela. Ruoššas eai leat vel oahppit leamaš dáppe, dušše skuvlahálddahus.

Mii leat dál bargame dainna ahte Sámij åhpadusguovddásj Johkamohkis maid galgá searvat ovttasbargui. Min niehku lea ráhkadit oktasaš oahppoplána ja ahte oahpahus galgá leat sámegillii. Muhto duohtavuohta lea ahte dál leat riikkagielat vuoittubealde, buot njeallji riikkas. Sii geat jođihit njuovvanoahpu Anáris eai huma go suomagiela, ja go mii leat doppe, de sii fertejit láigohit sámegielat oahpaheaddji.

Dán jagi mis lea okta oahppi luonddodoalu vuođđokurssas, gii boahtá Suoma bealde. Son lea váikkuhan nu ahte su luohkás dál visot oahpahuvvo sámegillii. Nie dákkár ovttasbargu rájiid badjel sáhttá maiddái nannet sámegiela geavaheami skuvllas.

Rukses sáhcu boazodoallokultuvrra badjel?

Máŋga boazosápmelačča lohket ahte ii sáhte oahppat boazodoalu skuvllas. Mun ipmirdan bures dan jurddašanvuogi. Dat maid mii bargat skuvllas ii leat albma boazodoallu, ii leat duohta máilbmi, muhto muhtin lágán fiktiiva boazodoallu. Mii oahpahit dieđusge teoriija, muhto praktihkalaš boazodoalu ferte oahppat praktihkalaš barggu čađa, ealu luhtte ja meahcis.

Boazodoalloskuvla ii galgga dušše oahpahit boazodoalu birra nugo dál lea, muhto maiddái hábmet guottuid. Danin mii skuvllas fertet geahččalit vuosttaldit unohas ovdánahttima ealáhusas. Mii fertet rahčat doalahit čehppodaga; dovdat bealljemearkkaid ja fágasániid guolggain, čoarvvis ja eatnamiin. Dehálaš sivvan dasa ahte čehppodat lea jávkame, lea mohtorfievrruid geavaheapmi. Nuorat eai šat fuomáš gos sii leat, áicilvuohta lea jávkame. Lea áicilvuođa luonddu ja bohcco ektui maid mun háliidan oahpahit. Muhto dát han ii namuhuvvo oahppoplánas.

Dađe bahábut oainnán ahte bohcco árvu lea gahččan. Bohcco iežas dárbu ii leat šat guovddážis. Dat lea muhtinlágán daruiduhttin boazodoalus. Jus dál bealljemearkkat maiddái loahpahuvvojit, ja dan sadjái bohtet dušše nummarat, de oažžu bidjat rukses sázu boazodoallokultuvrra badjel. Dalle boazodoallu ii šat leat dat dehálaš sámi kulturguoddi mii lea leamaš.

Dál balan ođđa skuvlaođastusas. Lea manname dan guvlui ahte sámi fágat leat jávkame. Dál leat mu mielas boazodoallooahpu eavttut nu heitogat joatkkaskuvllas ahte ferte jearrat galgat go mii cegget sierra boazodoalloskuvlla fas?

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2